Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Riigikohus (Viro) on esittänyt 4.10.2017 – Mittetulundusühing Järvelaev v. Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (Maatalouden rekisteri- ja tiedotusvirasto, jäljempänä PRIA)

(Asia C-580/17)

Oikeudenkäyntikieli: viro

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Riigikohus (Viro)

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Mittetulundusühing Järvelaev

Vastapuoli: Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet (Maatalouden rekisteri- ja tiedotusvirasto, jäljempänä PRIA)

Ennakkoratkaisukysymykset

takaisinperinnässä, kun tuki on myönnetty 6.9.2011, viimeinen erä on maksettu 19.11.2013, tuen ehtojen noudattamatta jättäminen on todettu 4.12.2014 ja takaisinperintäpäätös on tehty 27.1.2015, toimen pysyvyyttä koskevan vaatimuksen osalta sovellettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/20051 72 artiklaa vai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/20132 71 artiklan 1 kohtaa? Onko takaisinperinnän peruste tässä tapauksessa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/20053 33 artiklan 1 kohta vai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/20134 56 artikla?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1698/2005, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna huomattavana muutoksena, joka vaikuttaa investoinnin luonteeseen tai täytäntöönpanoedellytyksiin tai hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä? Edellyttääkö aiheetonta hyötyä koskevan ehdon täyttyminen sitä, että jäsenvaltion maksajaviraston on todettava, millaista konkreettinen hyöty on? Mikäli kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko aiheettomana hyötynä pitää sitä, että investointikohteen tosiasiallinen käyttäjä ei olisi saanut hanketukea, jos se olisi esittänyt samansisältöisen hakemuksen?

2a)     Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1303/2013, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samalla tavalla, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna huomattavana muutoksena, joka vaikuttaa investoinnin luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1698/2005, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saajalta toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna huomattavana muutoksena, joka johtuu perusrakenteen jonkin osan omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta tai sijainnin muuttumisesta, ottaen huomioon, että purjealuksen omistussuhteet ovat pysyneet ennallaan, mutta tuensaaja ei ole enää purjealuksen suoranainen vaan välillinen haltija ja saa vuokratuloa, muttei tuloa hakemuksessa kuvatun palvelun tarjoamisesta?

3a)     Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan, että on sovellettava asetusta N:o 1303/2013, onko Leader-toimenpiteen yhteydessä myönnettyä hanketukea käyttäen hankitun investointikohteen (purjealuksen) vuokralleantamista tuen saaneelta yleishyödylliseltä yhteisöltä toiselle yleishyödylliselle yhteisölle, joka käyttää purjealusta samaan tarkoitukseen, jota varten tuki on myönnetty tuensaajalle, pidettävä sellaisena asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuna infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneena muutoksena, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä, ottaen huomioon, että purjealuksen omistussuhteet ovat pysyneet ennallaan, mutta tuensaaja ei ole enää purjealuksen suoranainen vaan välillinen haltija ja saa vuokratuloa, muttei tuloa hakemuksessa kuvatun palvelun tarjoamisesta? Edellyttääkö aiheetonta hyötyä koskevan ehdon täyttyminen sitä, että jäsenvaltion maksajaviraston on todettava, millaista konkreettinen hyöty on? Mikäli kysymykseen vastataan myöntävästi, voidaanko aiheettomana hyötynä pitää sitä, että investointikohteen tosiasiallinen käyttäjä ei olisi saanut hanketukea, jos se olisi esittänyt samansisältöisen hakemuksen?

Saadaanko Leader-toimenpidettä sääntelevässä kansallisessa asetuksessa määrätä tuen saajalle asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdassa tai asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdassa säädettyä tiukempi investointikohteen säilyttämisvelvollisuus viideksi vuodeksi?

Mikäli neljänteen kysymykseen vastataan kieltävästi, onko kansallisen asetuksen säännös, jonka mukaan hanketuen saajalla on velvollisuus säilyttää ja käyttää tarkoitusperäisesti hanketuen avulla hankittua investointikohdetta vähintään viiden vuoden ajan viimeisen tukierän maksamisesta lukien, ja sen tulkinta, jonka mukaan kyseinen säännös velvoittaa nimenomaisesti tuensaajaa itseään käyttämään investointikohdetta, asetuksen N:o 1698/2005 72 artiklan 1 kohdan tai asetuksen N:o 1303/2013 71 artiklan 1 kohdan mukainen?

Mikäli tuensaaja jättää toteuttamatta sellaisen toimen, jonka toteuttamista ei edellytetä Leader-toimenpidettä koskevassa kansallisessa asetuksessa mutta jonka tuensaaja on merkinnyt tukihakemuksessa esittämäänsä yhteenvetoon toimen ja investoinnin tavoitteista ja toimenpiteistä ja joka on ollut yksi kriteereistä, joiden perusteella hakemuksia on arvioitu asetettaessa niitä paremmuusjärjestykseen, onko kyseessä asetuksen N:o 1290/2005 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu väärinkäytös tai asetuksen N:o 1306/2013 56 artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus?

Mikäli kuudenteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko takaisinperintä oikeudenvastaista, mikäli takaisinperintä on aloitettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut viimeisen tukierän maksamisesta ja tuensaaja korjaa tuen ehtojen noudattamatta jättämisen asiaa koskevan oikeudenkäyntimenettelyn aikana?

____________

1     Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20.9.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 (EUVL 2005, L 277, s. 1).

2     Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 320).

3     Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005 (EUVL 2005, L 209, s. 1).

4     Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 549).