Language of document : ECLI:EU:C:2013:535

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

YVES BOT

5 päivänä syyskuuta 2013 (1)

Asia C‑388/12

Comune di Ancona

vastaan

Regione Marche

(Ennakkoratkaisupyyntö – Tribunale amministrativo regionale per le Marche (Italia))

Rakennerahastot – Rakennerahastojen myöntämä rahoitustuki – Menojen tukikelpoisuusperusteet – Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 12 artiklassa tarkoitettu toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskeva periaate – Asetuksen (EY) N:o 1290/1999 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu toimen pysyvyysperiaate – Toimeen kohdistuvien ”huomattavien muutosten” käsite – Konsessiosopimuksen myöntäminen julkaisematta ensin hankintailmoitusta ja järjestämättä ensin kilpailutusta – Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 39 artiklassa tarkoitetut varainhoitoa koskevat oikaisut





1.        Tribunale amministrativo regionale per le Marche (Italian Marchen alueen hallintotuomioistuin, jäljempänä Tribunale) pyytää käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä tulkintaa rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21.6.1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999(2) vahvistettujen sääntöjen, jotka koskevat sitä, voidaanko hankkeelle myöntää unionin rahoitusta, ulottuvuudesta.

2.        Unionin tuomioistuinta pyydetään täsmentämään erityisesti asetuksen 12 ja 30 artiklassa vahvistettujen hankkeen unionin oikeuden mukaisuutta ja pysyvyyttä koskevien periaatteiden merkitystä ja ulottuvuutta.

3.        Tämä pyyntö on esitetty riita-asiassa, jossa kantajana on Euroopan aluekehitysrahaston (jäljempänä EAKR) tuen lopullisena edunsaajana oleva Comune di Ancona (Anconan kunta) ja vastaajana tämän tuen käytön hallinnoinnista ja valvonnasta vastaava alueellinen viranomainen Regione Marche (Marchen alue). Regione Marche on nimittäin päättänyt peruuttaa ja periä takaisin rahoitustuen, jota on maksettu Comune di Anconalle sataman laskurampin(3) rakentamiseen ja nostokurjen ostamiseen, koska kyseisen satamainfrastruktuurin hallinnoinnissa on havaittu väärinkäytöksiä. Comune di Anconaa moititaan erityisesti siitä, että se on luovuttanut infrastruktuurin hallinnoinnin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle kilpailuttamatta sitä ensin.

I       Unionin oikeus

4.        EAKR on yksi neljästä rakennerahastosta, jotka Euroopan komissio on perustanut lujittaakseen Euroopan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT 174 artiklassa vahvistetun tavoitteen mukaisesti. Rahastosta myönnettävillä varoilla unioni pyrkii pienentämään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita on syntynyt erityisesti alueilla, jotka ovat jääneet jälkeen kehityksestä, joissa tehdään taloudellisia uudelleenjärjestelyjä ja joissa on rakenteellisia ongelmia.(4)

5.        EAKR:n varat ovat peräisin unionin talousarviosta, jonka täytäntöönpanosta vastaa komissio. Koska talousarvio on tarkkaan rajattu ja niukka, Euroopan unionin neuvosto on ilmaissut laatimissaan täytäntöönpanosäännöissä halunsa valvoa, että rahastoa käytetään harkiten ja sääntöjä noudattaen. Jotta rahaston moitteeton käyttö voidaan tässä yhteydessä varmistaa, komissio korvaa ainoastaan sellaisia hankkeissa aiemmin toteutuneita menoja, jotka näiden hankkeiden toteuttajat ovat perustelleet ja joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat, mikä synnyttää edunsaajille lisävaatimuksia toteutettujen toimien ja toteutuneiden menojen seurannan ja perustelemisen osalta.

6.        Kaikissa toimissa on noudatettava yhteisiä tukikelpoisuussääntöjä.(5)

7.        Niihin kuuluu unionin oikeuden mukaisuutta koskeva periaate, josta säädetään asetuksen 12 artiklassa seuraavaa:

”Rahastoista rahoitettavien – – toimien on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten sekä yhteisön politiikkojen, mukaan lukien kilpailusäännöt sekä julkisia hankintoja – – koskevat säännöt [, mukaisia].”(6)

8.        Lisäksi se, voiko toimelle saada unionin rahoitusta, määräytyy asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pysyvyysperiaatteen perusteella.(7) Kyseisen säännöksen sanamuoto on seuraava:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimi ei enää saa rahaston tukea, jos kyseiseen toimeen kohdistuu viiden vuoden kuluessa siitä, kun toimivaltainen kansallinen viranomainen tai hallintoviranomainen teki päätöksen myöntää rahastoista tukea, sellaisia huomattavia muutoksia:

a)      jotka vaikuttavat sen luonteeseen tai täytäntöönpanoedellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä,

ja

b)      jotka johtuvat perusrakenteen omistussuhteissa tapahtuvista muutoksista tai tuotantotoimen lakkauttamisesta tai sijainnin muuttumisesta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista muutoksista. Mahdolliseen muutokseen sovelletaan 39 artiklan säännöksiä.”

9.        Asetuksen 39 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu väärinkäytösten tutkimisesta ja toimista silloin kun havaitaan tukitoimen luonteeseen tai täytäntöönpanon tai valvonnan edellytyksiin vaikuttavia merkittäviä muutoksia, sekä tarpeellisten varainhoitoa koskevien oikaisujen tekemisestä.

Jäsenvaltion on tehtävä varainhoitoa koskevat oikaisut, jotka liittyvät yksittäiseen tai järjestelmälliseen väärinkäytökseen. Jäsenvaltion tekemiin oikaisuihin sisältyy yhteisön tuen peruuttaminen kokonaan tai osittain. – –”.

II     Pääasia

10.      Regione Marche, joka on alueella toteutettavien unionin rakenteellisten tukitoimien yhtenäisen ohjelma-asiakirjan (jäljempänä DOCUP) hallintoviranomainen, julkaisi paikallisten satama-alueiden infrastruktuurihankkeita koskevan hankintailmoituksen, joka koski ohjelmakautta 2002–2006.

11.      Comune di Ancona vastasi ilmoitukseen ja haki rahoitusta kolmelle hankkeelle, jotka koskivat laskurampin rakentamista, nostokurjen ostamista ja muutostöiden toteuttamista. Kaikki kolme hanketta hyväksyttiin.

12.      Laskurampin rakentamistöiden ja nostokurjen asentamisen jälkeen kyseisen rahoituksen edunsaajaviranomainen Comune di Ancona tiedusteli Regione Marchelta, oliko rakennelman ja palvelun hallinnointi mahdollista antaa konsessiosopimuksella kolmannen tehtäväksi. Regione Marche katsoi, ettei tälle ollut esteitä, mutta muistutti julkisia palveluja koskevan konsession antamisesta annettujen voimassa olevien säännösten noudattamisen välttämättömyydestä.(8)

13.      Comune di Ancona antoi laskurampin hallinnoinnin Cooperativa Pescatori e Motopescherecci di Ancona arl:n (jäljempänä osuuskunta) tehtäväksi. Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että konsessiosopimuksen ehtojen mukaan Comune di Ancona tai konsessionhaltija eivät kumpikaan voi saada voittoa laskurampin hallinnoinnista. Sopimuksen mukaan konsessionhaltijan on lisäksi noudatettava soveltuvaa unionin lainsäädäntöä eikä sillä ole mahdollisuutta muuttaa toimen täytäntöönpanoedellytyksiä. Konsessiosopimuksessa määrätään myös, että rakennelman omistusoikeus säilyy Comune di Anconalla.

14.      Regione di Marche totesi kuitenkin Guardia di Finanzan kesäkuussa 2010 toteuttaman tarkastuksen perusteella seuraavia väärinkäytöksiä laskurampin hallinnoinnissa:

–        ensimmäinen ja merkittävin seikka on se, että Comune di Ancona teki rakennelman hallinnointia koskevan sopimuksen turvautumatta julkiseen tarjouspyyntömenettelyyn, minkä vuoksi se ei noudattanut sääntöjä, joita sovelletaan julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin, ja minkä perusteella koko rahoitus voitaisiin peruuttaa;

–        toiseksi osa rakennelmasta (öljynpoistaja ja toinen kahdesta rampista) ei ole käytössä, minkä vuoksi vuoden 2002 hankintailmoituksen perusteella myönnetystä rahoituksesta olisi peruutettava osa eli 325 000 euroa; ja

–        kolmanneksi laskuramppia käyttävät myös huviveneet (noin 18 prosenttia käyttäjistä). Tämän vuoksi vuoden 2006 hankintailmoituksen perusteella myönnetystä rahoituksesta olisi peruutettava osa eli 39 000 euroa.

15.      Näiden seikkojen perusteella Regione Marche teki 1.7.2011 päätöksen Comune di Anconalle myönnetyn rahoituksen peruuttamisesta ja takaisinperimisestä. Comune di Ancona nosti päätöksestä kumoamiskanteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa.

16.      Comune di Ancona on esittänyt kanteensa tueksi seuraavat perusteet:

–        Se katsoo ensinnäkin, ettei rahoitusta voida peruuttaa kilpailuttamatta jättämisen perusteella. Se väittää, että lainsäädäntö velvoittaa nimenomaisesti noudattamaan tarjouspyyntömenettelyjä vain töiden myöntämisvaiheessa, ei laskurampin hallinnointivaiheessa. Se huomauttaa myös, etteivät muut asetuksen 30 artiklassa vahvistetut edellytykset täyty, koska kyseinen rakennelma on pysynyt koko ajan sen omistuksessa eikä sen käyttötarkoitus ole muuttunut;

–        Comune di Ancona väittää toiseksi, ettei infrastruktuurin hallinnoinnin antaminen kolmannen hoidettavaksi edellyttänyt tarjouspyyntöä, koska muita konsessiosta kiinnostuneita toimijoita ei ollut;

–        Comune di Ancona katsoo kolmanneksi, että 1.7.2011 tehty päätös loukkaa sen perusteltua luottamusta, koska Regione Marche ei ole esittänyt sille mitään huomautuksia, vaikka tälle oli ilmoitettu Comune di Anconan aikomuksesta antaa laskurampin hallinnointi kolmannen hoidettavaksi;

–        Comune di Ancona väittää neljänneksi, että on lainvastaista peruuttaa vuoden 2006 hankintailmoituksen perusteella myönnetystä tuesta 39 000 euroa, koska 18 prosentin osuus on määritetty mielivaltaisesti, ja ettei se, että huviveneet käyttävät laskuramppia, ole vastoin EAKR:n tavoitteita, koska veneily- ja kalastusala ovat rinnakkaisia taloudellisia toimintoja; ja

–        Comune di Ancona katsoo viidenneksi, ettei Regione Marche ole perustellut 1.7.2011 tekemäänsä päätöstä eikä se ole etenkään arvioinut tuen peruuttamisesta aiheutuvia seurauksia, minkä vuoksi se on rikkonut sääntöjä, jotka koskevat viranomaisten mahdollisuutta poistaa, keskeyttää tai muuttaa omia toimiaan.

III  Ennakkoratkaisukysymykset

17.      Koska asetuksen 30 artiklan 4 kohdan tulkinnasta on epäselvyyttä, Tribunale, jossa pääasia on vireillä, on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko asetuksen 30 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että sitä, koituuko konsessiosta huomattavia tuloja konsessionantajalle ja aiheetonta hyötyä konsessionhaltijalle, voidaan arvioida vasta, kun on ensin selvitetty, onko rakennelmaan kohdistunut huomattavia muutoksia?

2)      Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, mitä tarkoitetaan ”huomattavalla muutoksella”, eli koskeeko kyseinen säännös ainoastaan fyysisiä muutoksia – siten, että toteutettu rakennelma ei vastaa rahoitettavaksi hyväksyttyä hanketta – vai koskeeko se myös toiminnallisia muutoksia, ja mikäli näin on, onko kyseessä ”huomattava muutos” silloin, kun rakennelmaa käytetään ”myös” – mutta ei pääasiallisesti – muihin toimintoihin kuin niihin, jotka on mainittu hankintailmoituksessa ja/tai ilmoituksen perusteella tehdyssä osallistumishakemuksessa?

3)      Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, sovelletaanko asetuksen 30 artiklan 4 kohtaa tapauksissa, joissa julkista rahoitusta käytetään sellaisten rakennelmien toteuttamiseen, joiden hallinnointi on taloudellisesti merkityksellistä, ainoastaan rakennelman toteuttamisvaiheessa, vai koskeeko velvollisuus noudattaa tarjouspyyntöä koskevia sääntöjä myös hallinnointia koskevaa konsessiota?

4)      Onko asetuksen 30 artiklan 4 kohtaa tulkittava siten, että se seikka, että kolmannelle myönnetystä hallinnointia koskevasta konsessiosta ei koidu yritykselle tai julkiselle yhteisölle merkittäviä nettotuloja tai aiheetonta hyötyä, on loogisesti ja juridisesti selvitettävä ennakkoratkaisukysymyksen (joka koskee velvollisuutta noudattaa tarjouspyyntömenettelyjä) ratkaisemisen jälkeen, vai onko selvitettäessä velvollisuutta järjestää hankintamenettely otettava huomioon myös konsessiosuhteeseen sovellettavat konkreettiset säännöt?”

18.      Kirjallisia ja suullisia huomautuksia ovat esittäneet Comune di Ancona sekä Portugalin hallitus ja komissio.

IV     Asian tarkastelu

      Kysymysten tarkoitus

19.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämissä kysymyksissä tiedustellaan, miten tulkitaan asetuksen 30 artiklan 4 kohtaa, jossa vahvistetaan Euroopan rakennerahastojen täytäntöönpanoa koskeva perusperiaate eli yhteisrahoitetun toimen pysyvyysperiaate.

20.      Periaatteen mukaan on varmistettava, että toimi lopulta saa sille osoitettua tukea ainoastaan, jos kyseiseen toimeen ei kohdistu huomattavia muutoksia viiden vuoden kuluessa siitä, kun toimivaltainen kansallinen viranomainen tai hallintoviranomainen teki päätöksen myöntää rahastoista tukea. Jos jäsenvaltiot havaitsevat tällaisia muutoksia, niiden on asetuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävä tarpeelliset varainhoitoa koskevat oikaisut.

21.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on näiden säännösten perusteella määritettävä, onko niin, että laskurampin rakentamista koskevaan Comune di Anconan, jolle on myönnetty tukea EAKR:sta, toimeen on pääasian olosuhteissa kohdistunut asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja huomattavia muutoksia. Asianosaisten kesken on kiistatonta, että Comune di Ancona on antanut laskurampin hallinnoinnin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle kilpailuttamatta sitä ennakolta. Tämä herättää kaksi kysymystä. Ensinnäkin onko kyseinen konsessio merkinnyt asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua toimeen kohdistunutta huomattavaa muutosta? Toiseksi onko konsessiosopimusten myöntämistä koskevien sääntöjen rikkomisella seurauksia unionin rahoitukseen?

22.      Näihin kysymyksiin vastaamiseksi on tarpeen ottaa huomioon muita oikeussääntöjä kuin Tribunalen ennakkoratkaisupyynnössään nimenomaisesti mainitsemia. Tribunale pitää kysymyksissään lähtökohtana asetuksen 30 artiklan 4 kohdan tulkintaa, mutta katson, että niiden yhteydessä olisi sen sijaan tarkasteltava asetuksen 12 artiklaa, jossa vahvistetaan toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskeva periaate.

23.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät kysymykset on mielestäni niin ikään tarpeen muotoilla uudelleen, koska niiden muotoilu on osin epämääräinen.(9)

24.      Näiden seikkojen perusteella ehdotan näin ollen, että ensimmäinen ja toinen kysymys tutkitaan yhdessä kolmannen kysymyksen(10) ensimmäisen osan kanssa. Kaikki nämä kysymykset koskevat asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten käsitteen tulkintaa ja liittyvät tilanteeseen, jossa yhteisrahoitetun toimen hallinnointi on annettu ulkopuolisen palveluntarjoajan tehtäväksi.

25.      Tämän jälkeen tutkin kolmannen kysymyksen toista osaa. Se koskee nimittäin pikemminkin asetuksen 12 artiklassa vahvistetun sen periaatteen ulottuvuutta, jonka mukaan toimen on oltava unionin oikeuden mukainen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko rahastojen edunsaajan noudatettava tätä periaatetta ja erityisesti velvollisuutta esittää tarjouspyyntö, kun se hankintaviranomaisena päättää tehdä konsessiosopimuksen rakennerahastoista yhteisrahoitetun palvelun hallinnoimisesta.

26.      Lopuksi tutkin neljättä kysymystä, joka koskee nähdäkseni poikkeuksia, joita voidaan soveltaa avoimuusvelvoitteen noudattamiseen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee nimittäin, onko tätä velvollisuutta noudatettava tilanteessa, jossa kyseistä konsessiosopimuksesta ei aiheudu voittoa ja jossa on ainoastaan yksi taloudellinen toimija, joka on kiinnostunut palvelun hallinnoimisesta ja pystyy sen hoitamaan.

27.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin muotoilee uudelleen Tribunalen esittämät kysymykset seuraavasti:

1)      Onko asetuksen 30 artiklan 4 kohdan perusteella niin, että

a)      huomattavan muutoksen olemassaolon arviointi koskee ainoastaan rakennelman toteuttamisvaihetta vai käsittääkö se myös rakennelman hallinnointivaiheen?

b)      toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten käsite kattaa ainoastaan toteutettuun rakennelmaan tehdyt fyysiset tai aineelliset muutokset vai kattaako se myös toiminnalliset muutokset, kuten rakennelman käytön muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen?

c)      toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on ennakolta tarkistettava, onko toimeen kohdistunut huomattavia muutoksia, ennen kuin se arvioi, onko konsession antaja tai konsessionhaltija saanut aiheetonta hyötyä?

2)      Johtuuko asetuksen 12 artiklassa vahvistetusta toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevasta periaatteesta ja erityisesti siitä seuraavasta velvollisuudesta noudattaa tarjouspyyntöä koskevia sääntöjä, että kun rahastojen edunsaaja hankintaviranomaisena antaa ulkopuoliselle palveluntarjoajalle rakennerahastoista yhteisrahoitettua palvelua koskevan konsession, sen on ensiksi julkaistava sitä koskeva hankintailmoitus ja järjestettävä kilpailu?

3)      Estävätkö asetuksen 12 artiklassa vahvistettu toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskeva periaate ja erityisesti velvollisuus noudattaa tarjouspyyntöä koskevia sääntöjä pääasian kaltaisissa olosuhteissa sen, että hankintaviranomainen antaa suoraan konsession, kun kyseisestä palvelusta ei konsessiosopimuksen määräysten perusteella voida kerätä voittoa ja kun asianomaisella sektorilla on ainoastaan yksi kiinnostunut taloudellinen toimija, joka voi huolehtia palvelun hallinnoimisesta?

      Ensimmäinen kysymys, joka koskee asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten käsitteen merkitystä ja ulottuvuutta

28.      Uudelleenmuotoiltu ensimmäinen kysymys sisältää useita kysymyksiä, jotka liittyvät asetuksen 30 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan ja toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten käsitteen ulottuvuuteen.

29.      Vaikka näihin kysymyksiin voidaan vastata tämän säännöksen ja sen kontekstin perusteella, vastauksessa on otettava huomioon erityisesti unionin lainsäätäjän tavoitteet.

30.      Muistettakoon, että asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

”– – toimi ei enää saa rahaston tukea, jos kyseiseen toimeen kohdistuu viiden vuoden kuluessa siitä, kun toimivaltainen kansallinen viranomainen tai hallintoviranomainen teki päätöksen myöntää rahastoista tukea, sellaisia huomattavia muutoksia:

a)      jotka vaikuttavat sen luonteeseen tai täytäntöönpanoedellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä,

ja

b)      jotka johtuvat perusrakenteen omistussuhteissa tapahtuvista muutoksista tai tuotantotoimen lakkauttamisesta tai sijainnin muuttumisesta.

– –”.(11)

31.      Asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan rakennerahastojen täytäntöönpanon perusperiaate eli rahastojen edunsaajan hankkeiden ja toiminnan pysyvyyden periaate.

32.      Periaatteen mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että unionin yrityksiin ja alueellisiin infrastruktuureihin tekemät investoinnit ovat tehokkaita ja harkittuja ja ne voidaan kuolettaa riittävän pitkän ajanjakson aikana.(12) Jäsenvaltioiden on näin ollen varmistettava valvonnassaan, jonka on mielestäni oltava erityisen tarkkaa, ettei rahastojen edunsaaja tee toimeen muutoksia, jotka saattaisivat vääristää tai etäännyttää sitä toimenpideohjelman ja DOCUP:n alkuperäisistä tavoitteista tai johtaa varojen väärinkäyttöön.(13)

33.      Unionin lainsäätäjän tarkoituksena on näin ollen varmistaa, että kaikissa rakennerahastoista yhteisrahoitetuissa hankkeissa ja menoissa noudatetaan rahoituksen hyväksymispäätöstä seuraavina viitenä vuonna erityisesti asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja aineellista ja maantieteellistä tukikelpoisuutta koskevia periaatteita(14) ja unionin rahoituksen taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevia tavoitteita.

34.      Unionin lainsäätäjän tarkoituksena ei kuitenkaan ole kattaa kaikkia muutoksia, joita toimeen voi kohdistua sen toteuttamisen aikana. Toimi saattaa nimittäin muuttua odottamattomasti esimerkiksi sosioekonomisen ympäristön vuoksi, ja pitkäaikaisissa investoinneissa ilmenee väistämättä seikkoja, joilla on vaikutuksia toimen täytäntöönpanoon. Tarkoituksena ei ole lamauttaa toimen toteuttamista ja viranomaisten toimintaa vaatimalla, että kaikkia, myös vähäisiä, muutoksia valvotaan. Unionin lainsäätäjä tarkoittaa näin ollen ainoastaan toimeen kohdistuvia olennaisia muutoksia. Asetuksen 30 artiklan 4 kohdan perusteella näiden muutosten merkitystä arvioidaan sen perusteella, miten ne vaikuttavat toimen tukikelpoisuuteen.

35.      Unionin lainsäätäjä tarkoittaa asetuksen 30 artiklan 4 kohdan a alakohdassa huomattavia muutoksia, jotka muuttavat toimen luonnetta tai vaikuttavat sen täytäntöönpanoedellytyksiin taikka hyödyttävät aiheettomasti julkista yhteisöä tai yritystä. On ilmeistä, että nämä seikat muuttavat olennaisesti hankkeen toteutusta ennakoituun nähden ja että ne saattava jopa kyseenalaistaa sen, täyttääkö hanke edellytykset unionin rahoituksen saamiseksi.

36.      Lisäksi unionin lainsäätäjä rajaa muutokset asetuksen 30 artiklan 4 kohdan b alakohdassa niihin, jotka johtuvat joko perusrakenteen omistussuhteissa tapahtuvista muutoksista tai tuotantotoimen lakkauttamisesta tai sijainnin muuttumisesta.

37.      Näissä säännöksissä esitetään hyvin selvästi toimeen kohdistuvat huomattavan muutoksen osatekijät ja, kuten rinnastuskonjunktion ”ja” käytöstä ilmenee, niissä mainitut edellytykset ovat kumulatiivisia.

38.      Seuraavaksi on näiden tunnusmerkkien perusteella vastattava ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.

39.      Ensinnäkin katson, että valvonnan, jota jäsenvaltion on harjoitettava asetuksen 30 artiklan 4 kohdan nojalla, on koskettava paitsi rakennelman toteuttamisvaihetta myös niitä olosuhteita, joissa rakennelmaa hallinnoidaan ja käytetään.

40.      En siten hyväksy komission tästä istunnossa esittämää kantaa.

41.      Vaikka unionin rahoituksen on tarkoitus kattaa ainoastaan töiden toteuttaminen, mielestäni asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa vahvistetun kiellon soveltamisala ulottuu huomattavasti laajemmalle ja käsittää kyseisen infrastruktuurin hallinnoinnin ja käytön.

42.      Tämä tulkinta perustuu pysyvyyden periaatteeseen, jolta sellaisenaan vietäisiin tehokas vaikutus, jos sitä sovellettaisiin ainoastaan töiden toteuttamisvaiheeseen.

43.      Tähän tulkintaan päädytään myös unionin lainsäätäjän asettamien tavoitteiden perusteella.

44.      Unioni ei nimittäin rahoita pelkästään rakennelman rakennustöitä, vaikka ne olisivat kuinka laajoja, vaan se tukee toimea, jolla on määritelty pitkän aikavälin tavoite. Tämän toimen hallinnoinnin on oltava omiaan korjaamaan alueen sosioekonomisia rakenteellisia ongelmia luomalla esimerkiksi työpaikkoja, jos työttömyysaste on suurempi kuin unionissa keskimäärin, edistämällä innovaatiota rakenneuudistuksen kohteena olevilla aloilla tai tukemalla ympäristönsuojelua alueilla, joissa ympäristön tila on erityisen heikko. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan, jos unionin rahoitus ja rahoituksen valvonta kohdistuvat kaikkiin toimiin ja menoihin, jotka liittyvät toimen toteuttamiseen, joka sisältää väistämättä toimen täytäntöönpano- ja hallinnointitavat. Tämä on myös ainoa tapa varmistaa rahoituksen tehokkuus ja välttää varojen väärinkäyttö sellaiseen hankkeeseen, joka ei enää ole EAKR:n tavoitteiden mukainen sen täytäntöönpanoon tai hallinnointiin liittyvien muutosten, esimerkiksi yksityiselle toimijalle tapahtuneen myynnin, vuoksi.

45.      Myös asetuksen 30 artiklan 4 kohdan sanamuoto tukee tätä tulkintaa.

46.      Unionin lainsäätäjä tarkoittaa yhtäältä muutoksia, joita toimeen voi kohdistua ”viiden vuoden kuluessa” siitä, kun päätös rahoituksen myöntämisestä tehtiin. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että kyseiset muutokset koskevat rakennelman toteuttamisvaiheen lisäksi sen täytäntöönpano- ja hallinnointitapoja. Unionin lainsäätäjä viittaa toisaalta nimenomaisesti asetuksen 30 artiklan 4 kohdan a alakohdassa muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa toimen ”luonteeseen” tai ”täytäntöönpanoedellytyksiin”, mikä viittaa hyvin laajaan aineelliseen soveltamisalaan.

47.      Näissä olosuhteissa valvonnan, jota kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on toteuttava asetuksen 30 artiklan 4 kohdan nojalla, on kohdistuttava paitsi varsinaisen toimen tosiasiallisuuteen ja siihen, että se vastaa fyysisesti hanketta, myös rahoitussopimuksessa kuvattujen täytäntöönpano- ja hallinnointitapojen noudattamiseen.

48.      Katson tämän perusteella, ettei unionin lainsäätäjä tarkoita pelkästään aineellisia tai teknisiä muutoksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi infrastruktuurin rakentamiseen, vaan myös kaikkia infrastruktuurin toimintaan kohdistuvia muutoksia.(15)

49.      Muutosten käsitettä on tulkittava sen laajassa merkityksessä ja sen on katsottava käsittävän kaikenlaiset muutokset, joita toimeen voi kohdistua sen toteuttamisen aikana.

50.      Muutokset voivat siten olla luonteeltaan aineellisia tai teknisiä, kun edunsaaja esimerkiksi toteuttaa toimen alkuperäisestä poikkeavassa aikataulussa tai valitsee rahoitussopimuksessa mainituista poikkeavia materiaaleja tai palveluja. Muutokset voivat liittyä myös rahoitukseen, kun edunsaajan menot poikkeavat ennakoidusta tai kun edunsaaja luo suunniteltua vähemmän työpaikkoja tai niihin liittyvät henkilöstömenot ovat suunniteltua pienemmät. Muutosten luonne voi olla myös toiminnallinen esimerkiksi, kun edunsaaja käyttää rakennelmaa muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen, kuten käsiteltävässä asiassa.

51.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämään viimeiseen kysymykseen voidaan vastata asetuksen 30 artiklan 4 kohdan sanamuodon ja sisällön perusteella.

52.      Tuomioistuin tiedustelee, onko kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ensin tarkistettava, onko toimeen kohdistunut huomattavia muutoksia, ennen kuin se tutkii, onko konsessionantajalle tai konsessionhaltijalle koitunut aiheetonta hyötyä.

53.      Aiheetonta hyötyä voi tosiaan koitua toimeen kohdistuvasta huomattavasta muutoksesta, jolla esimerkiksi laajennetaan edunsaajan tarjoamia toimintoja. Asetuksen 30 artiklan 4 kohdan perusteella aiheettoman hyödyn olemassaolon arviointia koskevan valvonnan edellytyksenä ei kuitenkaan ole toimeen kohdistuneen huomattavan muutoksen toteaminen. Aiheettoman hyödyn olemassaolo on sitä vastoin toimeen kohdistuneen huomattavan muutoksen osatekijä.

54.      Kansallisen valvontaviranomaisen ei näin ollen tarvitse tarkistaa, onko toimeen kohdistunut huomattavia muutoksia, jotta se voisi arvioida, onko konsessionantajalle tai konsessionhaltijalle aiheutunut aiheetonta hyötyä. Voidakseen päätellä, että toimeen on kohdistunut huomattava muutos, sen on riittävää todeta tällaisen hyödyn olemassaolo ja varmistaa, että se perustuu johonkin asetuksen 30 artiklan 4 kohdan b alakohdassa mainituista perusteista.

55.      Erittelemieni periaatteiden soveltaminen pääasiaan on meidän tasollamme jokseenkin vaikeaa, kun otetaan huomioon arviointia varten käytettävissä olevien seikkojen vähäisyys. Lisäksi istunnossa tuli esiin joitakin epäilyjä, joita ei voida hälventää. Kansallisen toimivaltaisen tuomioistuimen on näin ollen varmistettava eriteltyjen periaatteiden ja asiakirja-aineiston perusteella, onko rahastojen edunsaaja eli Comune di Ancona muuttanut EAKR:sta yhteisrahoitetun toimen luonnetta ja täytäntöönpanoedellytyksiä asetuksen 30 artiklan 4 kohdan vastaisesti.

56.      Kiistatonta pääasiassa on, että Comune di Ancona on myöntänyt laskurampin hallinnoinnin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle olosuhteissa, jotka paitsi jäävät epäselviksi myös vaikuttavat lainvastaisilta. Tiedossa on, ettei tämäntyyppisestä hallinnoinnista nimenomaisesti säädetty rahoitussopimuksessa, mutta DOCUP:n hallintoviranomainen Regione Marche on antanut siihen suostumuksensa. Lisäksi on tiedossa, että hallinnointi on luovutettu osuuskunnalle tilapäisesti (12 kuukauden ajaksi) ilman tarjouspyyntömenettelyä. Comune di Ancona perusteli päätöksensä sen tekohetkellä sillä, että asialla oli erityisen kiire, koska infrastruktuuri oli vaarassa vioittua. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että tilapäisestä on tullut pysyvä, sillä vielä kahdeksan vuoden käytön jälkeenkin laskurampin hallinnointi on osuuskunnan vastuulla.

57.      Lisäksi on kiistatonta, että Comune di Anconan toteuttaman laskurampin käyttäjistä noin 18 prosenttia on huviveneitä, vaikka ramppia ei ollut tarkoitettu niiden käyttöön vuoden 2006 rahoitussopimuksessa.

58.      Kansallisen toimivaltaisen tuomioistuimen on ratkaistava, ovatko nämä muutokset niin laajoja, että ne ovat asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla muuttaneet toimen edellytyksiä saada unionin rahoitusta.

59.      Teen kuitenkin seuraavat huomiot.

60.      Asetuksen 30 artiklan 4 kohdan a alakohdassa asetettujen edellytysten osalta näyttää siltä, että Comune di Anconan ja osuuskunnan välisen sopimuksen mukaan konsessio koskee ainoastaan laskurampin täytäntöönpanoedellytyksiä ja käytön edellytyksiä sekä laskurampin käytön yhteydessä syntyviä voittoja.

61.      Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että konsessiosopimuksen ehtojen mukaan Comune di Ancona tai konsessionhaltija eivät voi kumpikaan saada voittoa laskurampin hallinnoinnista. Palvelusta perittävät maksut näyttävät olevan suhteutettu Regione Marchen satamissa perittyihin alhaisimpiin maksuihin, ja ne kattavat ainoastaan rampin käyttökulut. Konsessionhaltija maksaa vuosimaksua, joka määräytyy osuutena Comune di Anconalle töiden toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista ja joka lasketaan siten, ettei konsessionantajalle tai konsessionhaltijalle kerry huomattavia nettotuloja.(16) Konsessionhaltijan on lisäksi konsessiosopimuksen nojalla noudatettava asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, säilytettävä rakennelman julkinen luonne ja käyttötarkoitus sekä sallia kaikkien kalastusalusten käyttää sitä pyynnöstä, minkä lisäksi sen on esitettävä puolivuosittain yksityiskohtainen selvitys hallinnoinnista sen osoittamiseksi, että asetuksen 29 ja 30 artiklaa on noudatettu. Konsenssionhaltijalla ei myöskään ole oikeutta muuttaa toimen täytäntöönpanoedellytyksiä tai harjoittaa voittoa tavoittelevaa toimintaa.

62.      Tämän perusteella katson kuitenkin, että kansallisen tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota hyötyihin, joita osuuskunta on voinut epäsuorasti saada siitä, ettei tarjouspyyntömenettelyä järjestetty ja että konsessio on uusittu hiljaisesti yli kahdeksan vuoden ajan.

63.      Se, että laskuramppi on nyt avattu myös huviveneiden käyttöön, saattaa täyttää moitteettoman varainhoidon edellytykset. Kansallisen tuomioistuimen on kuitenkin varmistettava, että tällä toiminnalla on erillinen kirjanpito ja että se on laajuudeltaan kohtuullista. Ei nimittäin voida sulkea pois sitä, että tämän toiminnan laajentaminen voi vaikuttaa toimen luonteeseen ja täytäntöönpanoedellytyksiin. Se saattaa lisäksi synnyttää tuloja, joita ei ole alun perin ennakoitu rahoitussopimuksessa. Tässä yhteydessä on kiintoisaa panna merkille, että vuoden 2006 hankintailmoituksessa(17) unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettiin sellaiset toimet ja menot, jotka liittyivät laskurampin huvivenekäyttöön. Vuoden 2006 hankintailmoituksessa todetaan nimenomaisesti, että jos rahoitettu infrastruktuuri on myös muiden alojen käytettävissä, rahastojen edunsaajan on erotettava menot, jotka voidaan kohdentaa kalastusalalle, muihin aloihin liittyvistä menoista, ja että ainoastaan kalastusalaan liittyvät menot, joiden on muodostettava vähintään 50 prosenttia toiminnon menoista, rahoitetaan.

64.      Asetuksen 30 artiklan 4 kohdan b alakohdassa mainituista edellytyksistä ongelmia saattaa aiheuttaa ainoastaan omistussuhteiden muutoksiin liittyvä peruste, sillä tuotantotoimen lakkauttamiseen tai sijainnin muuttumiseen liittyvät perusteet voidaan heti sulkea pois. Vaikuttaa tosin siltä, että konsessiosopimuksen mukaan rakennelman omistusoikeus säilyy Comune di Anconalla. On kuitenkin olemassa erilaisia tapoja käyttää omistusoikeuteen liittyviä valtaoikeuksia. On kuitenkin niin, että koska Comune di Ancona on saanut kyseisen infrastruktuurin omistukseensa osittain unionin rahoituksen avulla, tähän omaisuuteen liittyvää oikeutta on mielestäni käytettävä EAKR:n tavoitteleman yhteiskunnallisen hyödyn mukaisesti. Tämän vuoksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on mielestäni arvioitava, millä tavalla Comune di Ancona käyttää omistusoikeuteensa liittyviä valtaoikeuksia, ja varmistettava, että tavoitteet ovat samat kuin rahoitussopimuksessa.

65.      Edellä esitetyn perusteella katson näin ollen, että asetuksen 30 artiklan 4 kohtaa on tulkittava seuraavasti:

–        valvonta, joka koskee toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten olemassaoloa, kohdistuu kaikkiin toimen toteuttamiseen, joka sisältää väistämättä sekä töiden toteuttamisen että toimen täytäntöönpano- ja hallinnointitavat, liittyviin toimiin;

–        toimeen kohdistuvien muutosten käsite kattaa kaikki muutokset, joita toimeen voi kohdistua sen toteuttamisen aikana riippumatta siitä, ovatko ne luonteeltaan aineellisia, teknisiä, rahoituksellisia tai toiminnallisia, ja

–        kansallisen valvontaviranomaisen ei tarvitse tarkistaa, onko toimeen kohdistunut huomattavia muutoksia, voidakseen arvioida, onko jollekin julkiselle yhteisölle tai yritykselle koitunut aiheetonta hyötyä, koska tällaisen hyödyn olemassaolo on huomattavan muutoksen osatekijä.

      Toinen ja kolmas kysymys, jotka koskevat toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevan periaatteen ulottuvuutta

66.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella ja kolmannella kysymyksellään unionin tuomioistuimelta lähinnä, onko rahastojen edunsaajan hankintaviranomaisena noudatettava asetuksen 12 artiklassa vahvistetun, toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevan periaatteen ja erityisesti tarjouspyyntöä koskevien sääntöjen noudattamista koskevan velvollisuuden perusteella niistä seuraavaa avoimuusvelvoitetta, kun se tekee rakennerahastoista yhteisrahoitetun palvelun hallinnointia koskevan konsessiosopimuksen.

67.      Jotta näihin kysymyksiin voidaan vastata, on aivan aluksi määritettävä asetuksen yhteydessä, mikä on toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevan periaatteen ja erityisesti siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen ulottuvuus.

68.      Ensinnäkin on pidettävä mielessä, että toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskeva periaate on perusperiaate, joka määrittää toimen edellytykset saada unionin rahoitusta.

69.      Periaate esitetään asetuksen 12 artiklassa, joka sisältyy asetuksen I osastoon, jonka otsikkona on ”Yleiset periaatteet”.

70.      Periaate on toistettu EAKR:n varojen myöntämistä koskevan sopimusmallin 11 artiklassa,(18) ja koska se on keskeinen tekijä tukihakemuksessa, se sisältyy kaikkiin hankkeiden toteuttajille suunnattuihin ohjeisiin(19) ja rahastojen lopullisen edunsaajan kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin. Sama periaate sisältyy myös kansalliseen lainsäädäntöön ja mahdollisesti myös alueelliseen lainsäädäntöön, kuten ilmenee 2.10.2006 annetun alueellisen lain nro 14 (legge regionale n. 14)(20) 5 §:stä.

71.      Asetuksen 12 artiklan(21) nojalla kaikkien rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden ja siten kaikkien niihin liittyvien menojen on oltava unionin lainsäädännön ja unionin lainsäätäjän vahvistamien politiikkojen ja toimien mukaisia. Tällä unionin oikeuden noudattamista koskevalla periaatteella pyritään estämään unionin rahoituksen myöntäminen hankkeille, jotka ovat perussopimusten määräysten ja unionin lainsäätäjän tukemien politiikkojen vastaisia.

72.      Unionin lainsäätäjä korostaa erityisesti kilpailusääntöjen, julkisia hankintoja koskevien sääntöjen sekä miesten ja naisten tasa-arvon edistämisestä ja ympäristönsuojelusta annettujen sääntöjen noudattamista.

73.      Unionin lainsäätäjä vaatii mielestäni rahastojen edunsaajaa noudattamaan näitä vaatimuksia koko toimen elinkaaren ajan. Unionin lainsäätäjä käyttää erittäin laajaa ilmaisua puhuessaan ”rahoitettavien – – toimien” unionin oikeuden mukaisuudesta. Samaan yhteisrahoitettavaan toimeen kuuluvat kuitenkin rakennelman suunnittelu, rakennus- tai uudistustyöt, materiaalin tai kaluston ostaminen, tähän liittyvän palvelun järjestäminen ja hallinnointi sekä henkilöstön palkkaus ja jopa pätevyys.

74.      Tällainen tulkinta on välttämätön, jotta voidaan taata asetuksen 12 artiklan tehokas vaikutus.

75.      Kuinka nimittäin varmistettaisiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa tarkoitettu miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen, jos unionin oikeuden noudattamista koskevaa periaatetta ei sovellettaisi toimen yhteydessä suunniteltuihin työpaikkoja, työtä ja palkkausta koskeviin ehtoihin. Kuinka myös varmistettaisiin SEUT 191 artiklassa tarkoitettu ympäristönsuojelu, jos jätteenkäsittelyä tai yrityksen tuotantomenetelmiä koskevat säännökset jätettäisiin asetuksen 12 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle?

76.      Katson, että rahastojen lopullisen edunsaajan on hankintaviranomaisena noudatettava kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä koskevia sääntöjä, kun se päättää käyttää ulkopuolista palveluntarjoajaa töiden toteuttamiseen, kaluston ostamiseen tai palvelun hallinnoimiseen.(22)

77.      Millainen tilanne on silloin, kun rahastojen lopullinen edunsaaja päättää antaa konsession yhteisrahoitetun palvelun hallinnoimisesta?

78.      Vaikka asetuksen 12 artiklassa tarkoitetaan nimenomaisesti julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamista, se käsittää kuitenkin myös konsessiosopimusten myöntämistä koskevien sääntöjen noudattamisen.

79.      Kyseisessä säännöksessä säädetään yhtäältä nimenomaisesti velvollisuudesta noudattaa kilpailusääntöjä, mikä tarkoittaa, että hankintaviranomaisen on julkaistava tarjouspyyntö sekä julkisten hankintojen alalla tai palveluja koskevan konsession antamisen yhteydessä.

80.      Vaikka pitää toisaalta paikkansa, että unionin oikeuden nykytilassa palvelukonsessiosopimuksia ei säännellä millään johdetun oikeuden säädöksellä,(23) on kuitenkin niin, että konsession antamisessa, kuten kaikissa valtion toimissa, joissa vahvistetaan taloudellisten toimintojen suoritteisiin sovellettavat ehdot, on noudatettava perussopimuksen periaatteita ja niistä seuraavia vaatimuksia sellaisina kuin ne on täsmennetty unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

81.      Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee näin ollen, että tällaisia sopimuksia tekevien viranomaisten on noudatettava SEUT 49 JA SEUT 56 artiklassa vahvistettuja sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteita samoin kuin näistä johtuvaa avoimuusvelvoitetta.(24)

82.      Avoimuusvelvoite on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen konkreettinen ja erityinen ilmaus. Tämä periaate on unionin oikeuden perustavanlaatuinen periaate,(25) jota jäsenvaltioiden on noudatettava toimiessaan unionin oikeuden soveltamisalalla.(26)

83.      Konsessiosopimuksen tekeviä viranomaisia velvoittava avoimuusvelvoite merkitsee sitä, että kaikkien mahdollisten tarjoajien eduksi taataan konsession antamismenettelyn riittävä julkisuus.(27) Tämän on mahdollistettava se, että palvelukonsessiosta järjestetään joko paikallinen, valtakunnallinen tai eurooppalainen tarjouskilpailu, jotta muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilla yrityksillä on tällöin mahdollisuus ilmaista kiinnostuksensa. Avoimuusvelvoitteen avulla on myös voitava varmistaa kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu ja erityisesti ehdokkaan avoin valinta, minkä yhteydessä tavoitteena on paitsi ehkäistä suosimista myös torjua lahjontaa ja mielivaltaisuuksia konsessioiden antamisessa.

84.      Edellä esitetyn perusteella katson, että asetuksen 12 artiklassa vahvistetusta toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevasta periaatteesta johtuu, että rahastojen edunsaajan on hankintaviranomaisena noudatettava avoimuusvelvoitetta sekä siitä seuraavia julkisuus- ja kilpailuttamisvelvoitteita, ennen kuin se antaa konsessiosopimuksen rakennerahastoista yhteisrahoitetun palvelun hallinnoimisesta.

85.      Pääasiassa olen siis taipuvainen katsomaan, että antaessaan konsession suoraan osuuskunnalle julkaisematta siitä ensin tarjouspyyntöä ja kilpailuttamatta sitä ennakolta Comune di Ancona on rikkonut edellä mainittuja sääntöjä ja periaatteita.

86.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee päätöksessään unionin tuomioistuimelta kuitenkin, voiko Comune di Ancona olla laillisesti esittämättä tarjouspyyntöä, koska laskuramppia koskevasta konsessiosta ei voi kertyä voittoa ja koska kyseisellä alalla on ainoastaan yksi taloudellinen toimija, joka on kiinnostunut palvelun hallinnoimisesta ja pystyy sen hoitamaan.

87.      Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää niiden tilanteiden tutkimista, joissa unionin tuomioistuin ja unionin lainsäätäjä ovat sallineet avoimuusvelvoitteen noudattamisesta muutamia poikkeuksia.

88.      Ensinnäkin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että avoimuusvelvoitetta sovelletaan tilanteessa, jossa kyseinen palvelukonsessio saattaa kiinnostaa myös muussa jäsenvaltiossa kuin konsession myöntämisvaltiossa sijaitsevaa yritystä.(28) Avoimuusvelvoite ei siten välttämättä edellytä tarjouspyynnön esittämistä, jos objektiivisilla seikoilla osoitetaan, etteivät muussa jäsenvaltiossa sijaitsevat yritykset ole kiinnostuneita kyseisestä konsessiosta, kunhan ne ovat saaneet asiasta tiedon ja kunhan niille on annettu mahdollisuus ilmaista kiinnostuksensa. Unionin tuomioistuin katsoo, että tällaisessa tilanteessa vaikutukset kyseisiin perusvapauksiin olisivat liian satunnaisia ja välillisiä, jotta perussopimusta voitaisiin katsoa mahdollisesti loukatun.(29)

89.      Tämän oikeuskäytännön mukaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on siis varmistettava, että kyseinen konsession antamismenettely, joka ei välttämättä edellytä tarjouspyynnön esittämistä, mahdollistaa sen, että alan yritykset voivat saada kyseistä konsessiota koskevia asianmukaisia tietoja ja halutessaan ilmaista kiinnostuksensa. Saman oikeuskäytännön mukaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on myös tutkittava, onko olemassa objektiivisia seikkoja, kuten hyvin vähäinen taloudellinen intressi, joiden perusteella voitaisiin väittää, että jossakin muussa jäsenvaltiossa sijaitsevat yritykset eivät olisi kiinnostuneita.

90.      Toiseksi on tarkasteltava tekstejä, joita unionin lainsäätäjä on antanut julkisten hankintojen ja palvelukonsessioiden alalla.

91.      Direktiivin 2004/18 31 artiklan 1 kohdassa säädetään palveluja koskevista julkisista hankintasopimuksista, että hankintaviranomaiset voivat tehdä julkisen hankintasopimuksen julkaisematta ensin hankintailmoitusta tai kilpailuttamatta sitä ennakolta, kun avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia taikka ei ole saatu sopivia tarjouksia tai kun teknisistä syistä hankintasopimus voidaan tehdä ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan kanssa.(30)

92.      Komissio on ottanut edellä mainitussa direktiiviehdotuksessa palvelukonsessioiden yhteydessä käyttöön poikkeuksen, jota sovelletaan velvollisuuteen julkaista hankintailmoitus ja kilpailuttaa sopimus ennakolta. Kyseisen ehdotuksen 26 artiklan 5 kohdan b alakohdan nojalla hankintaviranomaista ei saa vaatia julkaisemaan konsessiosopimusta koskevaa hankintailmoitusta, kun palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi teknisistä syistä johtuvaan kilpailun puuttumisen vuoksi, kun vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ei ole ja kun kilpailun puuttuminen ei johdu konsession antamiseen liittyvien parametrien keinotekoisesta kaventamisesta.

93.      Kuten ehdotuksen johdanto-osan 19 perustelukappaleesta käy ilmi, komissio tarkoittaa tilanteita, joissa on alusta alkaen ilmeistä, että konsessiota koskevan ilmoituksen julkaiseminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus konsession hyödyntämiseen. Komissio täsmentää silti, että konsession antaminen talouden toimijalle ilmoittamatta siitä ennakolta voidaan katsoa perustelluksi vain objektiivisissa yksinoikeustilanteissa, joissa hankintaviranomainen ei ole itse luonut yksinoikeustilannetta tulevaa sopimuksentekomenettelyä varten eikä saatavilla ole riittävästi korvaavia vaihtoehtoja, joiden saatavuus olisi arvioitava yksityiskohtaisesti.

94.      Katson, että pääasian yhteydessä näitä tekstejä on luettava rakennerahastojen tukitoimista johtuvien rajoitusten valossa. Siltä osin kuin kyseinen konsessio nimittäin koskee EAKR:sta yhteisrahoitettua palvelua, on otettava huomioon velvollisuudet, joita hankintaviranomaisella on konsenssionhaltijaa valitessaan.

95.      Asiakirja-aineistosta(31) käy ilmi, että kyseisellä rahoituksella on edistettävä tavoitetta 2, jolla tuetaan rakenteellisissa vaikeuksissa olevien alueiden taloudellista ja sosiaalista uudelleenjärjestelyä ja erityisesti kalastuksesta riippuvaisilla kriisialueilla, kuten Comune di Ancona satama-alueella.(32) Viimeksi mainitut määritellään rannikkoalueiksi, joilla kalatalouselinkeinon työpaikkojen osuus työpaikkojen kokonaismäärästä on merkittävä ja jotka kalatalousalan rakennemuutokseen liittyvien sosioekonomisten rakenneongelmien takia kärsivät alan työpaikkojen määrän huomattavasta vähenemisestä.(33)

96.      Pääasiassa kyseessä olevalla rahoituksella on näin ollen tarkoitus paitsi uudistaa satamainfrastruktuuria ja kehittää meren tuotteiden tuotantoa ja kaupan pitämistä myös edistää paikallistaloutta ja alueellista kilpailukykyä keskittymällä toimissa erityisesti alueen työllisyyteen. Vuoden 2006 hankintailmoituksesta käy myös selvästi ilmi, että etusijalle on asetettu hankkeet, joissa toteutetuilla sijoituksilla saadaan perustettua alueelle eniten työpaikkoja.(34) EAKR:n yhteisrahoittama toimi on siten laajuudeltaan kunnallinen ja alueellinen. Näissä olosuhteissa katson, että niiden yritysten joukko, jotka voisivat huolehtia laskurampin hallinnoinnista, on vastaavasti melko pieni ja, jotta nämä yritykset voisivat noudattaa toimintaohjelmassa ja DOCUP:ssa määriteltyjä painopisteitä ja tuen edellytyksiä, niiden on oltava pääasiassa alueellisia. Konsessiota koskevassa hankintailmoituksessa on näin ollen otettava huomioon tämä erityispiirre, ja konsessionhaltijan valinnan on perustuttava kyseisten markkinoiden paikallisiin erityispiirteisiin siten, että EAKR:n tavoitteita voidaan noudattaa.

97.      Näiden seikkojen perusteella kehotan toimivaltaista kansallista tuomioistuinta arvioimaan, oliko Comune di Anconalla pääasian olosuhteissa laillinen mahdollisuus olla julkaisematta tarjouspyyntöä ennen kyseisen konsession antamista. Siltä osin kuin tämä vapautus on poikkeus avoimuusvelvoitteesta, jota unionin lainsäätäjä ei ole toistaiseksi rajannut tarkemmin, kansallisen tuomioistuimen on valvottava sen täytäntöönpanoa erityisen tarkoin.

98.      Kansallisen tuomioistuimen on ensinnäkin varmistettava, että menettelyssä noudatetaan jo edes vähäistä avoimuutta, joka ei välttämättä edellytä tarjouspyynnön esittämistä mutta jonka ansiosta muut alan yritykset ovat saaneet tietoja konsessiohankkeesta ja ovat halutessaan voineet ilmaista kiinnostuksensa.

99.      Toiseksi kansallisen tuomioistuimen on tutkittava, voidaanko tarjouspyynnön esittämättä jättäminen perustella objektiivisilla seikoilla, jotka liittyvät konsession ja vaaditun teknisen pätevyyden luonteeseen, tarjouspyyntöön mahdollisesti vastaavien palveluntarjoajien lukumäärään ja sijaintiin sekä palvelun hallinnoinnin olosuhteisiin ja erityisesti EAKR:n tukitoimesta johtuviin rajoituksiin.

100. Katson, ettei menettelyssä ole noudatettu vaadittavaa edes vähäistä avoimuutta. Asiakirja-aineiston tosiseikasto viittaa siihen, että konsessio annettiin melko epäselvissä olosuhteissa. Tosiseikaston vuoksi kansalliselta tuomioistuimelta edellytetään erityisen tiukkaa valvontaa, jotta voidaan välttää se, että käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaiset paikalliset käytännöt vaarantavat unionin rahoituksen.

101. Käsiteltävässä asiassa mikään asiakirja-aineiston seikka ei osoita, että konsession antaminen neuvottelussa olisi tulos siitä, että ensin olisi kuultu alan taloudellisia toimijoita. Sen sijaan näyttää siltä, ettei paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla toteutettu mitään toimia infrastruktuurin hallinnoinnista mahdollisesti kiinnostuneiden yritysten lukumäärän selvittämiseksi tai niille tiedottamiseksi. Lisäksi Comune di Ancona vetoaa ristiriitaisiin perusteisiin perustellakseen tarjouspyynnön esittämättä jättämisen ja konsession tilapäisen luonteen. Comune di Ancona vetoaa 19.4.2005 tekemässään päätöksessä nro 192 kiireellisyyteen, joka johtuu infrastruktuurin vioittumisvaarasta.(35) Istunnossa se kuitenkin perustaa väitteensä alalla toimivien yritysten puutteeseen. Näissä olosuhteissa on luonnollisesti vaikeaa hyväksyä väitettä, jonka mukaan olemassa ei ollut yhtään muuta kiinnostunutta taloudellista toimijaa, joka olisi pystynyt hallinnoimaan laskuramppia, ja pitää sitä objektiivisena seikkana, jonka perusteella Comune di Ancona olisi voinut jättää esittämättä tarjouspyyntöä.

102. Pitää paikkansa, että laskurampin hallinnointi edellyttää erityistä teknistä pätevyyttä, ja Comune di Ancona korosti kokemusta, jota tarvitaan infrastruktuurin hallinnoimiseksi tehokkaasti ja turvallisesti.(36) Pitää niin ikään paikkansa, että kyseisellä alalla on tyypillisesti vähän kilpailua, koska osuuskuntaan kuuluvat lähes kaikki yritykset, jotka harjoittavat kalastusta Anconan merialueella. Comune di Ancona ei kuitenkaan voinut tämän perusteella olla ilmoittamatta sellaisille yrityksille, jotka eivät olleet osuuskunnan jäseniä, aikomuksestaan antaa konsessio, jotta nämä voisivat mahdollisesti esittää tarjouksensa.

103. Objektiivisten seikkojen olemassaolosta katson, ettei hankintaviranomainen voi jättää esittämättä tarjouspyyntöä ennen konsession antamista siksi, ettei konsessiosta kerry voittoa.

104. Palvelukonsessioon sellaisenaan liittyvät tulot ovat nimittäin vähäiset. Mainittu sopimus merkitsee julkisen palvelun delegoitua hallinnointitapaa, jossa julkisyhteisö antaa yleistä etua koskevan toimen hallinnoinnin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Luovutettu palvelu on luonnollisesti järjestettävä siten, että sen todelliset kulut tulevat katetuiksi maksulla, jonka konsessionhaltija saa palvelujen käyttäjiltä. Konsenssionhaltija hoitaa palvelua kuitenkin omalla kustannuksellaan ja vastaa siihen liittyvistä toimintariskeistä. Koska yleistä etua koskevat toimet saattavat aiheuttaa hallinnointi- ja kannattavuusongelmia, konsessio merkitsee aina taloudellisen riskin siirtymistä konsessionhaltijalle, ja on mahdollista, ettei tämä saa takaisin tekemiään investointeja ja aiheutuneita menoja hyödyntäessään tehtyjä rakennusurakoita tai tarjoamiaan palveluja.(37)

105. Katson lisäksi, että konsessiosopimuksen taloudellinen intressi ei koske pelkästään luovutetun palvelun yhteydessä saatua voittoa. Vaikka tulot ovat pienet, konsessiosopimus voi kuitenkin muodostaa merkittävän taloudellisen intressin, kun otetaan huomioon konsession luonne ja varsinainen tavoite. Esimerkiksi käsiteltävä konsessio koskee satamatoiminnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin hallinnointia, ja tämä infrastruktuuri sijaitsee melko tärkeässä Adrianmeren satamassa. Kyseisen konsession antaminen voi siten mielestäni muodostaa merkittävän taloudellisen intressin, joka saattaa kiinnostaa myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä.

106. Tällaisessa tilanteessa vaikuttaa siltä, että tarjouspyyntömenettelyn toteuttamatta jättämistä ei voida perustella pelkästään konsession perusteella kertyvän voiton puuttumisella.

107. Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon laskuramppia koskevan konsession antaminen erityisen epäselvissä olosuhteissa, katson, että Comune di Ancona laiminlöi avoimuusvaatimuksia antaessaan konsession suoraan osuuskunnalle.

108. Jos toimivaltainen kansallinen tuomioistuin on tästä samaa mieltä, sen on todettava Comune di Anconan jättäneen noudattamatta sille asetuksen 12 artiklasta johtuvia velvoitteita, koska se ei ole noudattanut asiaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä.

109. Kansallisen valvontaviranomaisen on tässä tapauksessa tehtävä asetuksen 39 artiklan 1 kohdassa edellytetyt varainhoitoa koskevat oikaisut.(38)

110. Muistettakoon, että kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltioiden vastuulla on ryhtyä toimenpiteisiin valvontansa yhteydessä todettujen väärinkäytösten vuoksi silloin, kun ne havaitsevat unionin rahoituksen luonteeseen tai sen täytäntöönpanon tai valvonnan edellytyksiin vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Rahoitusoikaisujen (”varainhoitoa koskevien oikaisujen”) tarkoituksena on lopettaa ns. tukien kalastelu ja ”palauttaa tilanne, jossa kaikki rakennerahastoista korvattaviksi ilmoitetut menot ovat sovellettavien kansallisten ja EU:n sääntöjen mukaisia.”(39) Jäsenvaltioiden on peruutettava unionin rahoituksen osuus kokonaan tai osittain, jos ne havaitsevat värinkäytöksiä unionin sääntelyn soveltamisessa,(40) sillä kuten edellä on todettu, toimen unionin oikeuden mukaisuus on edellytys toimen tukikelpoisuudelle. Vaikka palveluja koskevia konsessiosopimuksia ei unionin oikeuden nykytilassa säännellä johdetussa oikeudessa, niitä tekevien viranomaisten on, kuten olen todennut, kuitenkin noudatettava EUT-sopimuksen perussääntöjä ja erityisesti SEUT 46 ja SEUT 56 artiklaa sekä niistä johtuvaa avoimuusvelvoitetta.(41)

V       Ratkaisuehdotus

111. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Tribunale amministrativo regionale per le Marchen esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

1)      Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21.6.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 30 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että

–        valvonta, joka koskee toimeen kohdistuvien huomattavien muutosten olemassaoloa, kohdistuu kaikkiin toimen toteuttamiseen, joka sisältää väistämättä sekä töiden toteuttamisen että toimen täytäntöönpano- ja hallinnointitavat, liittyviin toimiin;

–        toimeen kohdistuvien muutosten käsite käsittää kaikki muutokset, joita toimeen voi kohdistua sen toteuttamisen aikana riippumatta siitä, ovatko ne luonteeltaan aineellisia, teknisiä, rahoituksellisia tai toiminnallisia, ja

–        kansallisen valvontaviranomaisen ei tarvitse tarkistaa, onko toimeen kohdistunut huomattavia muutoksia, voidakseen arvioida, onko jollekin julkiselle yhteisölle tai yritykselle koitunut aiheetonta hyötyä, koska tällaisen hyödyn olemassaolo on huomattavan muutoksen osatekijä.

2)      Asetuksen N:o 1260/1999 12 artiklassa vahvistetusta toimen unionin oikeuden mukaisuutta koskevasta periaatteesta johtuu, että rahastojen lopullisen edunsaajan on hankintaviranomaisena noudatettava avoimuusvelvoitetta sekä siitä seuraavia julkisuus- ja kilpailuttamisvelvoitteita, kun se antaa rakennerahastoista yhteisrahoitetun palvelun hallinnointia koskevan konsession.

3)      Pääasian kaltaisissa olosuhteissa, joissa rahastojen edunsaaja on hankintaviranomaisena antanut rakennerahastoista yhteisrahoitetun palvelun hallinnointia koskevan konsession julkaisematta ensin tarjouspyyntöä, toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tutkia yhtäältä, ovatko muut alan yritykset voineet saada tässä menettelyssä tietoja konsessiohankkeesta ja ilmaista kiinnostuksensa, ja toisaalta, voidaanko tarjouspyynnön esittämättä jättäminen perustella objektiivisilla seikoilla, jotka liittyvät konsession ja vaaditun teknisen pätevyyden luonteeseen, tarjouspyyntöön mahdollisesti vastaavien palveluntarjoajien lukumäärään ja sijaintiin sekä Euroopan aluekehitysrahaston tukitoimesta johtuviin rajoituksiin.


1 – Alkuperäinen kieli: ranska.


2 – EYVL L 161, s. 1; jäljempänä asetus.


3 – Laskuramppi on kalteva pinta, jota pitkin laiva nostetaan vedestä huolto- tai kunnostustöitä varten.


4 – Asetuksen johdanto-osan ensimmäinen perustelukappale.


5 – Asetuksen 9 artiklan k alakohdan nojalla ”toimella” tarkoitetaan ”lopullisten edunsaajien toteuttamaa hanketta tai toimintaa”.


6 – Ks. myös asetuksen johdanto-osan 30 perustelukappale.


7 – Ks. myös asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappale, jossa unionin lainsäätäjä täsmentää, että ”rahastojen tukitoimen tehokkuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi rahastojen tukitoimen osaa tai tukea kokonaisuudessaan pitäisi tästä syystä maksaa tietyn toimen osalta ainoastaan sillä edellytyksellä, että siihen ei ole tehty toimen luonnetta tai täytäntöönpanoedellytyksiä koskevia merkittäviä muutoksia, jotka muuttaisivat tuetun toimen alkuperäisiä tavoitteita”.


8 – Palveluja koskeva konsessiosopimus määritellään julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114) 1 artiklan 4 alakohdassa. Sen mukaan palveluja koskevalla konsessiosopimuksella tarkoitetaan ”muutoin samanlaista sopimusta kuin julkista palveluhankintaa koskevaa sopimusta, paitsi että palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelun käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä”.


9 – Huomautettakoon, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille SEUT 267 artiklalla luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Tämän vuoksi unionin tuomioistuin voi muotoilla sille esitetyn kysymyksen uudelleen. Unionin tuomioistuin voi myös ottaa huomioon sellaisia unionin oikeuden oikeussääntöjä, joihin kansallinen tuomioistuin ei ole viitannut ennakkoratkaisukysymyksissään, jos niitä tarvitaan pääasian arvioinnissa (ks. mm. asia C-157/10, Banco Bilbao Vizcaya Argentaria, tuomio 8.12.2011, Kok., s. I‑13023, 18–20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).


10 – Kolmas kysymys on muotoiltu epämääräisesti. Se sisältää nähdäkseni kaksi kysymystä, joista toinen liittyy läheisemmin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämään neljänteen kysymykseen.


11 –      Merkillepantavaa on, että asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa vahvistetut säännöt sisältyvät nykyisin Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11.7.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, s. 25), sellaisena kuin se on muutettuna 16.6.2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 539/2010 (EUVL L 158, s. 1), 57 artiklan 1 kohtaan, jonka otsikkona on ”Toimien pysyvyys”. Kyseisen säännöksen sanamuoto on seuraava (kursivointi tässä):


      ”Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimi, johon liittyy infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja, saa pitää rahastojen rahoitusosuuden ainoastaan, jos siihen ei kohdistu viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä sellaisia huomattavia muutoksia, jotka johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta ja jotka vaikuttavat toimen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä.


– –”


12 – Ks. asetuksen johdanto-osan 41 perustelukappale.


13 – Rahoitussopimuksen allekirjoittaessaan lopullinen edunsaaja sitoutuu toteuttamaan hankkeensa sellaisena kuin se on kuvattu sopimuksen teknisissä liitteissä ja rahoitusliitteissä. Kansalliset viranomaiset ja unionin viranomaiset ovat nimittäin näiden liitteiden perusteella arvioineet hankkeen tukikelpoisuuden ja tehneet rahoituspäätöksen. Näin ollen mitään hankkeen toteuttajan korvaushakemuksissaan ilmoittamia menoja, jotka eivät ole kyseisen sopimuksen ehtojen mukaisia, ei voida korvata.


14 – Hankkeen aineellisella ja maantieteellisellä tukikelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että toimen on kuuluttava tietyt alueet käsittävään toimenpideohjelmaan, että toimi on valittu päteväksi todetussa menettelyssä ja että toimella edistetään taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteita.


15 – Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että joissakin olosuhteissa toiminnallisia muutoksia ei ole mahdollista tehdä ennen aineellisten muutosten tekemistä.


16 – Ennakkoratkaisupyynnöstä käy lisäksi ilmi, että Comune di Ancona saa osuuskunnalta maksun, joka on suhteutettu maksuun, jota sen itsensä on maksettava satamaviranomaisille valtion omaisuuden käyttömaksuna.


17 – Giunta regionalen 13.2.2006 tekemän päätöksen nro 44 (deliberazione n. 44 della Giunta regionale) 3 kohta.


18 – Sopimusmallin 11 artiklassa käsitellään valvonnassa havaittuja väärinkäytöksiä, jotka voivat johtaa tuen peruuttamiseen osittain tai kokonaan ja joihin kuuluu unionin oikeudessa asetettujen velvoitteiden noudattamatta jättäminen.


19 – Ks. esim. EAKR:n tukihakemusta koskeva opaskirja, joka on saatavilla Keski-Ranskan alueen (Ranska) internetsivustolta osoitteesta http://www.europe-centre.eu/fr/53/PO_FEDER_Centre.html.


20 – Disposizioni sulla partecipazione della Regione Marche al processo normativo comunitario e sulle procedure relative all’attuazione della politiche comunitarie (Bolletino ufficiale della Regione Marche. nro 99, 12.10.2006).


21 – Ks. myös asetuksen johdanto-osan 30 perustelukappale.


22 – Kilpailuttamismenettelyjen noudattamista koskeva vaatimus vahvistetaan muun muassa Marchen alueen tavoitteen 2 mukaisia rakenteellisia tukitoimia Italiassa vuosina 2000–2006 koskevan DOCUP:in luvussa 8.5 ”Yhteisön politiikkojen noudattaminen”.


23 – Komissio esitti 20.12.2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi käyttöoikeussopimusten tekemisestä (KOM(2011) 897 lopullinen). Ks. myös komission tulkitseva tiedonanto käyttöoikeussopimuksista (konsessio) yhteisön oikeudessa (EYVL 2000, C 121, s. 2).


24 – Asia C‑91/08, Wall, tuomio 13.4.2010 (Kok., s. I‑2815, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).


25 – Yhdistetyt asiat 117/76 ja 16/77, Ruckdeschel ym., tuomio 19.10.1977 (Kok., s. 1753, Kok. Ep. III, s. 449, 7 kohta).


26 – Kyseinen periaate edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla, ellei tällaista eroa voida objektiivisesti perustella (ks. mm. yhdistetyt asiat 201/85 ja 202/85, Klensch ym., tuomio 25.11.1986 (Kok., s. 3477, Kok. Ep. VIII, s. 755, 9 kohta) ja asia C-442/00, Rodríguez Caballero, tuomio 12.12.2002 (Kok., s. I-11915, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)). Yhteisöjen tuomioistuimella on ollut tilaisuus täsmentää yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ulottuvuutta julkisten hankintojen alalla asioissa C-243/89, komissio v. Tanska, tuomio 22.6.1993 (Kok., s. I-3353, Kok. Ep. XIV, s. I-263, 37–39 kohta) ja C-87/94, komissio v. Belgia, tuomio 25.4.1996 (Kok., s. I-2043, 51–56 kohta) sekä avoimuusvelvoitteen ulottuvuutta asiassa C-324/98, Telaustria ja Telefonadress, tuomio 7.12.2000 (Kok., s. I-10745). Tätä oikeuskäytäntöä on myöhemmin sovellettu julkisia palveluja koskeviin konsessiosopimuksiin (asia C-458/03, Parking Brixen, tuomio 13.10.2005, Kok., s. I‑8585, 48 kohta).


27 – Ks. em. asia Wall, tuomion 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.


28 – Ibid., tuomion 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.


29 – Asia C-231/03, Coname, tuomio 21.7.2005 (Kok., s. I‑7287, 19–21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).


30 – Tässä yhteydessä vaikuttaa mielestäni tarkoituksenmukaiselta viitata unionin lainsäätäjän julkisten hankintojen alalla vahvistamiin sääntöihin, sillä ne on johdettu perussopimuksen periaatteista.


31 – Ministero dello Sviluppo Economicon (talousministeriö) 21.2.2011 päivätty kirje.


32 – Asetuksen 1 artiklan 2 alakohta ja 4 artiklan 1 kohta.


33 – Asetuksen 4 artiklan 8 kohta.


34 – Em. Giunta regionalen 13.2.2006 tekemä päätös nro 44, 8 kohta.


35 – Päätöksen s. 2 ja 3.


36 – Em. Comune di Anconan 19.4.2005 tekemä päätös nro 192.


37 – Asia C‑272/91, komissio v. Italia, tuomio 26.4.1994 (Kok., s. I‑1409).


38 – Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee päätöksensä 3.2 kohdassa, mitä seuraamuksia Comune di Anconalle aiheutuu todetuista väärinkäytöksistä.


39 – Ks. suuntaviivat komission yksiköiden soveltamista periaatteista, perusteista ja ohjeellisista asteikoista asetuksen (EY) N:o 1260/1999 39 artiklan 3 kohdan mukaisten rahoitusoikaisujen määräämiseksi (C(2001) 476).


40 – Ks. myös asetuksen 38 artiklan 1 kohdan c ja e alakohta.


41 – Auttaakseen viranomaisia tässä tehtävässä komissio on laatinut suuntaviivat rakennerahastojen ja koheesiorahastojen yhteisrahottamiin menoihin liittyvien kustannusten rahoitusoikaisujen määräämiseksi julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi (COCOF 07/0037/03).