UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)
5 päivänä toukokuuta 2015 (*)
Kumoamiskanne – Tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen – Yhtenäinen patentti – Asetus (EU) N:o 1260/2012 – Kääntämistä koskevat järjestelyt – Syrjintäkiellon periaate – SEUT 291 artikla – Toimivallan delegointi Euroopan unionin ulkopuolisille elimille – SEUT 118 artiklan toinen kohta – Oikeudellinen perusta – Unionin oikeuden itsenäisyyden periaate
Asiassa C‑147/13,
jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta kumoamiskanteesta, joka on nostettu 22.3.2013,
Espanjan kuningaskunta, asiamiehinään E. Chamizo Llatas ja S. Centeno Huerta,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään T. Middleton, F. Florindo Gijón, M. Balta ja L. Grønfeldt,
vastaajana,
jota tukevat
Belgian kuningaskunta, asiamiehinään C. Pochet, J.-C. Halleux ja T. Materne,
Tšekin tasavalta, asiamiehinään M. Smolek ja J. Vláčil,
Tanskan kuningaskunta, asiamiehinään C. Thorning ja M. Wolff,
Saksan liittotasavalta, asiamiehinään T. Henze, M. Möller ja J. Kemper,
Ranskan tasavalta, asiamiehinään G. de Bergues, F.-X. Bréchot, D. Colas ja N. Rouam,
Luxemburgin suurherttuakunta,
Unkari, asiamiehinään M. Fehér ja K. Szíjjártó,
Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehinään M. Bulterman ja J. Langer,
Ruotsin kuningaskunta, asiamiehinään A. Falk ja C. Meyer-Seitz,
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, asiamiehenään M. Holt, avustajinaan J. Stratford, QC, ja barrister T. Mitcheson,
Euroopan parlamentti, asiamiehinään M. Gómez-Leal, U. Rösslein ja M. Dean,
Euroopan komissio, asiamiehinään I. Martínez del Peral, T. van Rijn, B. Smulders ja F. Bulst,
väliintulijoina,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, varapresidentti K. Lenaerts, jaostojen puheenjohtajat R. Silva de Lapuerta, M. Ilešič (esittelevä tuomari), A. Ó Caoimh, C. Vajda ja S. Rodin sekä tuomarit A. Borg Barthet, J. Malenovský, E. Levits, E. Jarašiūnas, C. G. Fernlund ja J. L. da Cruz Vilaça,
julkisasiamies: Y. Bot,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Ferreira,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 1.7.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,
kuultuaan julkisasiamiehen 18.11.2014 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Espanjan kuningaskunta vaatii kanteellaan yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä 17.12.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1260/2012 (EUVL L 361, s. 89; jäljempänä riidanalainen asetus) kumoamista.
2 Euroopan unionin neuvosto antoi mainitun asetuksen neuvoston annettua 10.3.2011 päätöksen 2011/167/EU luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi (EUVL L 76, s. 53; jäljempänä tiiviimpää yhteistyötä koskeva päätös).
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Kansainvälinen oikeus
Yleissopimus eurooppapatenttien myöntämisestä
3 Münchenissä 5.10.1973 allekirjoitetun ja 7.10.1977 voimaan tulleen eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan nyt käsiteltävässä asiassa (jäljempänä Euroopan patenttisopimus), 14 artiklassa, jonka otsikkona on ”Euroopan patenttiviraston, eurooppapatenttihakemuksen ja muiden asiakirjojen kielet”, määrätään seuraavaa:
”1. Euroopan patenttiviraston viralliset kielet ovat englanti, ranska ja saksa.
2. Eurooppapatenttihakemus on tehtävä jollakin virallisista kielistä tai, jos se on tehty jollakin muulla kielellä, käännettävä jollekin näistä kielistä, sen mukaan kuin soveltamismääräyksissä määrätään. Tällainen käännös voidaan saattaa Euroopan patenttivirastossa tapahtuvan käsittelyn aikana vastaamaan tehtyä hakemusta. Jos vaadittua käännöstä ei anneta määräajassa, hakemus katsotaan peruutetuksi.
3. Sitä Euroopan patenttiviraston virallis[ta] kieltä, jolla eurooppapatenttia koskeva hakemus on tehty tai jolle se on käännetty, käytetään käsittelykielenä kaikissa Euroopan patenttiviraston käsittelyissä, ellei soveltamismääräyksistä muuta johdu.
4. Luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden kotipaikka tai pääasiallinen toimipaikka sijaitsee sellaisessa sopimusvaltiossa, jonka virallisena kielenä on jokin muu kuin englanti, ranska tai saksa, sekä tämän valtion ulkomailla oleskelevat kansalaiset voivat antaa määräajassa annettavat asiakirjat kyseisen valtion virallisella kielellä. Heidän on kuitenkin annettava käännös Euroopan patenttiviraston virallisella kielellä siten kuin soveltamismääräyksissä määrätään. Jos jotakin sellaista asiakirjaa, joka ei ole osa eurooppapatenttia koskevaa hakemusta, ei anneta osoitetulla kielellä tai jos jotakin vaadittua käännöstä ei anneta määräajassa, asiakirjaa ei katsota annetuksi.
5. Eurooppapatenttia koskevat hakemukset julkaistaan hakemuksen käsittelykielellä.
6. Eurooppapatenttijulkaisut julkaistaan hakemuksen käsittelykielellä ja niihin tulee sisältyä patenttivaatimusten käännökset kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston viralliselle kielelle.
– –
8. Merkinnät Euroopan patenttirekisteriin on tehtävä Euroopan patenttiviraston kolmella virallisella kielellä. Epäselvissä tapauksissa käsittelykielellä tehtyä merkintää pidetään todistusvoimaisena merkintänä.”
4 Euroopan patenttisopimuksen 142 artiklassa, jonka otsikkona on ”Yhteispatentit”, määrätään seuraavaa:
”1. Mikä tahansa sopimusvaltioiden ryhmä, joka määrää erillissopimuksella, että noihin valtioihin myönnetty eurooppapatentti on yhteinen koko niiden alueella, voi määrätä, että eurooppapatentti myönnetään vain kaikkia näitä valtioita yhteisesti koskevana.
2. Tämän osan määräyksiä sovelletaan, jos jokin sopimusvaltioiden ryhmä on käyttänyt 1 kappaleessa annettua mahdollisuutta.”
5 Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa, jonka otsikkona on ”Euroopan patenttiviraston erikoisosastot”, määrätään seuraavaa:
”1. Sopimusvaltioiden ryhmä voi antaa lisätehtäviä Euroopan patenttivirastolle.
2. Euroopan patenttivirastoon voidaan perustaa sopimusvaltioiden ryhmälle yhteisiä erikoisosastoja näiden lisätehtävien suorittamiseksi. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja toimii tällaisten erikoisosastojen johtajana; 10 artiklan 2 ja 3 kappaletta sovelletaan vastaavasti.”
6 Euroopan patenttisopimuksen 145 artiklassa, jonka otsikkona on ”Hallintoneuvoston erityisvaliokunta”, määrätään seuraavaa:
”1. Sopimusvaltioiden ryhmä voi perustaa hallintoneuvoston erityisvaliokunnan valvomaan 143 artiklan 2 kappaleen nojalla perustettujen erikoisosastojen toimintaa; Euroopan patenttivirasto asettaa erityisvaliokunnan käyttöön tämän tehtäviensä suorittamiseksi tarvitseman henkilöstön, toimitilat ja välineet. Euroopan patenttiviraston pääjohtaja vastaa erikoisosastojen toiminnasta hallintoneuvoston erityisvaliokunnalle.
2. Erityisvaliokunnan kokoonpanosta, valtuuksista ja tehtävistä päättää sopimusvaltioiden ryhmä.”
Sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta
7 Yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen, joka allekirjoitettiin Brysselissä 19.2.2013 (EUVL C 175, s. 1; jäljempänä patenttituomioistuinsopimus), 32 artiklan 1 kohdan i alakohdassa määrätään seuraavaa:
”Tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta seuraavissa asioissa:
– –
i) kanteet, jotka koskevat Euroopan patenttiviraston päätöksiä sen suorittaessa [yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä 17.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o 1257/2012 [(EUVL L 361, s. 1)] 9 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.”
8 Patenttituomioistuinsopimuksen 89 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:
”Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai kolmannentoista ratifioimis- tai liittymiskirjan 84 artiklan mukaista tallettamista seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jos tallettajiin kuuluvat ne kolme jäsenvaltiota, joissa oli voimassa suurin määrä eurooppapatentteja sopimuksen allekirjoittamisvuotta edeltäneenä vuonna, tai [tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12.12.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o 1215/2012 [(EUVL L 351, s. 1)] suhdetta tähän sopimukseen koskevien kyseisen asetuksen muutosten voimaantulopäivää seuraavan neljännen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen mukaan, mikä näistä ajankohdista on myöhäisin.”
Unionin oikeus
Asetus N:o 1257/2012
9 Asetuksen N:o 1257/2012 johdanto-osan 9, 24 ja 25 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(9) Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin olisi annettava haltijalleen oikeus kieltää kolmansia osapuolia toteuttamasta toimia, joiden osalta patentti tarjoaa suojaa. Tämä olisi varmistettava perustamalla yhdistetty patenttituomioistuin. Asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen tai [riidanalaisen asetuksen] soveltamisalaan, olisi sovellettava Euroopan patenttisopimuksen määräyksiä, [patenttituomioistuinsopimusta], mukaan lukien ne sopimuksen määräykset, joissa määritellään tuon oikeuden ja sen rajoitusten soveltamisala, sekä kansallista lainsäädäntöä, myös kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä.
– –
(24) Vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskeva tuomioistuimen toimivalta olisi luotava ja sitä olisi hallinnoitava välineellä, jolla perustetaan eurooppapatentteja ja vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskeva yhdistetty patenttioikeudenkäyntijärjestelmä.
(25) On erityisen tärkeää perustaa yhdistetty patenttituomioistuin käsittelemään asioita, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia, jotta voidaan varmistaa mainitun patentin asianmukainen toimivuus, oikeuskäytännön johdonmukaisuus ja siten oikeusvarmuus sekä kustannustehokkuus patentinhaltijoiden kannalta. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että osallistuvat jäsenvaltiot ratifioivat [patenttituomioistuinsopimuksen] kansallisten perustuslaillisten ja parlamentaaristen menettelyjensä mukaisesti ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta tuomioistuin voi aloittaa toimintansa mahdollisimman pian.”
10 Asetuksen N:o 1257/2012 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Tällä asetuksella pannaan täytäntöön tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi, mihin on annettu lupa [tiiviimpää yhteistyötä koskevalla päätöksellä].
2. Tämä asetus on [Euroopan patenttisopimuksen] 142 artiklassa tarkoitettu erillissopimus.”
11 Asetuksen 2 artiklan e alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan
– –
e) ’yhtenäistä patenttisuojaa koskevalla rekisterillä’ Euroopan patenttirekisteriin sen osana kuuluvaa rekisteriä, johon kirjataan yhtenäinen vaikutus sekä vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevat rajoitukset, käyttöluvat, siirrot, kumoamiset, mitättömäksi julistamiset tai raukeamiset.”
12 Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Eurooppapatentilla, joka on myönnetty kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta samat patenttivaatimukset sisältävänä, on yhtenäinen vaikutus osallistuvissa jäsenvaltioissa edellyttäen, että sen yhtenäinen vaikutus on kirjattu yhtenäistä patenttisuojaa koskevaan rekisteriin.”
13 Asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklassa, jonka otsikkona on ”Euroopan patenttijärjestön puitteissa suoritettavat hallinnolliset tehtävät”, säädetään seuraavaa:
”1. Osallistuvien jäsenvaltioiden on Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla annettava Euroopan patenttivirastolle seuraavat tehtävät, jotka se suorittaa Euroopan patenttiviraston sisäisten sääntöjen mukaisesti:
a) eurooppapatenttien haltijoiden tekemien yhtenäistä vaikutusta koskevien pyyntöjen hallinnointi;
b) yhtenäistä patenttisuojaa koskevan rekisterin sisällyttäminen Euroopan patenttirekisteriin ja tuon rekisterin hallinnointi;
c) 8 artiklassa tarkoitettujen käyttölupien myöntämistä koskevien ilmoitusten, niiden peruutusten sekä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin haltijan kansainvälisissä standardointielimissä antamien käyttölupia koskevien sitoumusten vastaanotto ja kirjaaminen;
d) [riidanalaisen asetuksen] 6 artiklassa tarkoitettujen käännösten julkaiseminen mainitussa artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana;
e) vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien vuosimaksujen keruu ja hallinnointi sitä vuotta seuraavien vuosien osalta, jona Euroopan patenttilehdessä on julkaistu päätös kyseessä olevan eurooppapatentin myöntämisestä; myöhässä suoritettujen maksujen osalta suoritettavien lisämaksujen keruu ja hallinnointi, jos tällainen myöhästynyt maksu suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä, sekä kerättyjen vuosimaksujen osittainen jako osallistuville jäsenvaltioille;
f) [riidanalaisen asetuksen] 5 artiklassa tarkoitetun käännöskustannusten korvausjärjestelmän hallinnointi;
g) siitä huolehtiminen, että patentinhaltijan tekemät eurooppapatentin yhtenäistä vaikutusta koskevat pyynnöt toimitetaan Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 3 [kappaleessa] määritellyllä käsittelykielellä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun päätös patentin myöntämisestä on julkaistu Euroopan patenttilehdessä; ja
h) siitä huolehtiminen, että yhtenäinen vaikutus ilmoitetaan yhtenäistä patenttisuojaa koskevassa rekisterissä, jos yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö on tehty ja toimitettu liittäen mukaan [riidanalaisen asetuksen] 6 artiklassa säädetyn siirtymäkauden aikana mainitussa artiklassa tarkoitetut käännökset, ja että kaikista vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevista rajoituksista, käyttöluvista, siirroista, kumoamisista ja mitättömäksi julistamisista ilmoitetaan Euroopan patenttivirastolle.
2. Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen noudattaminen, kun ne täyttävät Euroopan patenttisopimuksessa tekemiään kansainvälisiä sitoumuksiaan, ja niiden on sitä varten tehtävä keskenään yhteistyötä. Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioina osallistuvien jäsenvaltioiden on huolehdittava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan patenttiviraston tehtäviin liittyvien toimintojen hallinnoinnista ja valvonnasta ja huolehdittava, että vuosimaksujen taso määrätään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti ja että osuudet jaettavista vuosimaksuista määrätään tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti.
Niiden on perustettava tätä tarkoitusta varten Euroopan patenttisopimuksen 145 artiklassa tarkoitettu Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston erityisvaliokunta, jäljempänä ’erityisvaliokunta’.
Erityisvaliokunta koostuu osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista, tarkkailijana toimivasta komission edustajasta sekä näiden varajäsenistä, jotka edustavat jäseniä näiden poissa ollessa. Neuvonantajat tai asiantuntijat voivat avustaa erityisvaliokunnan jäseniä.
Erityisvaliokunta tekee päätöksensä ottamalla komission kannan asianmukaisesti huomioon ja Euroopan patenttisopimuksen 35 artiklan 2 [kappaleessa] annettujen sääntöjen mukaisesti.
3. Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden päätösten, jotka Euroopan patenttivirasto tekee hoitaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, osalta on käytettävissä tehokas oikeussuoja yhden tai useamman osallistuvan jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.”
Riidanalainen asetus
14 Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 5, 6, 9 ja 15 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(5) [Vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien] käännösjärjestelyjen olisi turvattava oikeusvarmuus ja edistettävä innovointia sekä hyödytettävä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niiden olisi tehtävä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin ja koko patenttijärjestelmän käytöstä helpompi, kustannuksiltaan edullisempi ja oikeudellisesti varma.
(6) Koska Euroopan patenttivirasto vastaa eurooppapatenttien myöntämisestä, vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyjen olisi perustuttava Euroopan patenttiviraston tällä hetkellä soveltamaan menettelyyn. Näiden järjestelyjen tavoitteena olisi oltava tarvittavan tasapainon saavuttaminen talouden toimijoiden etujen ja toisaalta menettelykustannuksiin ja teknisen tiedon saatavuuteen liittyvän yleisen edun välillä.
– –
(9) Jos kyseessä on vahingonkorvausvaatimusta koskeva riita-asia, asiaa käsittelevän tuomioistuimen olisi otettava huomioon se, että väitetty patentinloukkaaja on, ennen kuin on saanut käännöksen omalle kielelleen, saattanut toimia hyvässä uskossa eikä mahdollisesti ole tiennyt tai perustellusti voinut tietää loukkaavansa patenttia. Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi arvioitava kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteet ja otettava huomioon muun muassa se, onko väitetty patentinloukkaaja pieni tai keskisuuri yritys, joka toimii ainoastaan paikallisella tasolla, Euroopan patenttivirastossa käytetty käsittelykieli ja, siirtymäkauden aikana, käännös, joka on toimitettu yhdessä yhtenäistä vaikutusta koskevan pyynnön kanssa.
– –
(15) Tällä asetuksella ei ole vaikutusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan mukaisesti vahvistetun unionin toimielimissä käytettäviä kieliä koskevan sääntelyn eikä Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1 [(EYVL 1958, 17, s. 385)] soveltamiseen. Tämä asetus perustuu Euroopan patenttiviraston kielijärjestelyyn, eikä sen olisi katsottava luovan unioniin erityistä kielijärjestelyä eikä muodostavan ennakkotapausta rajoitetun kielijärjestelyn käytölle missään tulevassa unionin oikeudellisessa välineessä.”
15 Riidanalaisen asetuksen 2 artiklan b alakohdan mukaan ”käsittelykielellä” tarkoitetaan tässä asetuksessa ”kieltä, jolla asia käsitellään Euroopan patenttivirastossa, siten kuin [Euroopan patenttisopimuksen] 14 artiklan 3 [kappaleessa] on määrätty”.
16 Riidanalaisen asetuksen 3–7 artiklassa säädetään seuraavaa:
”3 artikla
Vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevat käännösjärjestelyt
1. Jos eurooppapatentin, jolla on yhtenäinen vaikutus, patenttijulkaisu on julkaistu Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 6 [kappaleen] mukaisesti, muita käännöksiä ei vaadita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 4 ja 6 artiklan soveltamista.
2. Asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettu yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö on esitettävä käsittelykielellä.
4 artikla
Käännökset riita-asioissa
1. Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin väitettyyn loukkaamiseen liittyvässä riita-asiassa patentinhaltijan on väitetyn patentinloukkaajan pyynnöstä ja valinnan mukaisesti toimitettava täydellinen käännös vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista joko sen osallistuvan jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa väitetty patentinloukkaus on tapahtunut, tai sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa väitetyn patentinloukkaajan kotipaikka sijaitsee.
2. Jos tuomioistuin, joka on osallistuvissa jäsenvaltioissa toimivaltainen vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevissa riita-asioissa, sitä pyytää, patentinhaltijan on vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvässä riita-asiassa toimitettava oikeudenkäynnin aikana patentista täydellinen käännös tässä tuomioistuimessa kyseisessä oikeudenkäynnissä käytettävälle kielelle.
3. Patentinhaltija vastaa edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen käännösten kustannuksista.
4. Jos kyseessä on vahingonkorvauksia koskeva riita-asia, asiaa käsittelevän tuomioistuimen on, erityisesti jos väitetty loukkaaja on pieni tai keskisuuri yritys, luonnollinen henkilö taikka voittoa tavoittelematon järjestö, yliopisto tai julkinen tutkimuslaitos, arvioitava ja otettava huomioon, onko väitetty patentinloukkaaja toiminut tietämättään tai ilman, että hän on perustellusti voinut tietää loukkaavansa vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia, ennen kuin on saanut 1 kohdassa tarkoitetun käännöksen.
5 artikla
Korvausjärjestelmän hallinnointi
1. Koska eurooppapatenttihakemukset voidaan tehdä millä tahansa Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 2 [kappaleen] mukaisella kielellä, osallistuvien jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklan mukaisesti annettava Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla Euroopan patenttiviraston tehtäväksi hallinnoida korvausjärjestelmää, jolla kaikki käännöskustannukset korvataan tiettyyn enimmäismäärään saakka niille hakijoille, jotka tekevät patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon jollain unionin virallisella kielellä, joka ei ole Euroopan patenttiviraston virallinen kieli.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu korvausjärjestelmä rahoitetaan asetuksen (EU) N:o 1257/2012 11 artiklassa tarkoitetuilla maksuilla, ja se on ainoastaan sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten, luonnollisten henkilöiden, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten saatavilla, joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on jäsenvaltiossa.
6 artikla
Siirtymätoimenpiteet
1. Tämän asetuksen soveltamispäivästä alkavan siirtymäkauden aikana toimitettavaan asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettuun yhtenäistä vaikutusta koskevaan pyyntöön on liitettävä seuraava:
a) jos käsittelykieli on ranska tai saksa, täydellinen eurooppapatentin patenttijulkaisun käännös englanniksi; tai
b) jos käsittelykieli on englanti, täydellinen eurooppapatentin patenttijulkaisun käännös jollekin muulle unionin viralliselle kielelle.
2. Osallistuvien jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklan mukaisesti annettava Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla Euroopan patenttiviraston tehtäväksi julkaista tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut käännökset mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettu yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö on toimitettu. Tällaisilla käännöksillä ei ole oikeusvaikutusta, ja niitä käytetään ainoastaan tiedotustarkoituksissa.
3. Riippumaton asiantuntijakomitea tekee kuuden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi objektiivisen arvioinnin siitä, onko patenttihakemuksista ja ‑julkaisuista saatavilla Euroopan patenttiviraston kehittämiä korkealaatuisia konekäännöksiä kaikille unionin virallisille kielille. Osallistuvat jäsenvaltiot perustavat tämän asiantuntijakomitean Euroopan patenttijärjestön yhteyteen, ja se koostuu Euroopan patenttiviraston edustajista sekä Euroopan patenttijärjestelmän käyttäjiä edustavista hallituksista riippumattomista järjestöistä, jotka Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvosto on kutsunut tarkkailijoiksi Euroopan patenttisopimuksen 30 artiklan 3 [kappaleen] mukaisesti.
4. Komissio esittää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen arvioinnin perusteella ja sen jälkeen myöhempien arviointien perusteella joka toinen vuosi neuvostolle kertomuksen ja tekee tarvittaessa ehdotuksia siirtymäkauden lopettamisesta.
5. Jos siirtymäkautta ei komission ehdotuksesta lopeteta, se päättyy 12 vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä.
7 artikla
Voimaantulo
1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 tai [patenttituomioistuinsopimuksen] voimaantulopäivästä sen mukaan, kumpi päivä on myöhäisempi.”
Oikeudenkäyntimenettely unionin tuomioistuimessa sekä asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
17 Espanjan kuningaskunta nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin tuomioistuimen kirjaamoon 22.3.2013 toimittamallaan kannekirjelmällä.
18 Unionin tuomioistuimen presidentin 12.9.2013 tekemillä päätöksillä Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Alankomaiden kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyttiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 131 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliintulijoiksi tukemaan neuvoston vaatimuksia.
19 Espanjan kuningaskunta vaatii, että unionin tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen asetuksen
– toissijaisesti kumoaa kyseisen asetuksen 4 ja 5 artiklan, 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 2 kohdan ja
– velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
20 Neuvosto vaatii kaikkien väliintulijoiden tukemana, että unionin tuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– velvoittaa Espanjan kuningaskunnan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Kanne
21 Espanjan kuningaskunta vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista käytetyn kielen takia, toinen tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) esitettyjen periaatteiden loukkaamista, koska Euroopan patenttivirastolle on delegoitu vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevia hallinnollisia tehtäviä, kolmas oikeudellisen perustan puuttumista, neljäs oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamista ja viides unionin oikeuden itsenäisyyden periaatteen loukkaamista.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan syrjintäkiellon periaatetta on loukattu käytetyn kielen takia
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
22 Espanjan kuningaskunta väittää, että riidanalaisen asetuksen antaessaan neuvosto on loukannut SEU 2 artiklassa vahvistettua syrjintäkiellon periaatetta, koska siinä otetaan käyttöön vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskeva kielijärjestely, jolla syrjitään henkilöitä, joiden äidinkieli ei ole yksi Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä. Kyseisellä järjestelmällä kohdellaan epäyhdenvertaisesti yhtäältä niitä unionin kansalaisia ja yrityksiä, joilla on tarvittava ammattitaito ymmärtää edellä mainituilla kielillä laadittuja asiakirjoja, ja toisaalta niitä kansalaisia ja yrityksiä, joilla tällaista ammattitaitoa ei ole ja joiden on huolehdittava asiakirjojen kääntämisestä omalla kustannuksellaan. Kaikki rajoitukset, jotka koskevat unionin kaikkien virallisten kielten käyttöä, on perusteltava asianmukaisesti ja suhteellisuusperiaatetta on noudatettava.
23 Ensinnäkin yleisten oikeuksien perustana olevien asiakirjojen käännösten saatavuutta ei Espanjan kuningaskunnan mielestä voida taata. Tämä johtuu siitä, että vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin patenttijulkaisu julkaistaan käsittelykielellä ja siihen liitetään patenttivaatimusten käännökset kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston viralliselle kielelle mutta ei muita käännöksiä, mikä on syrjivää ja vastoin oikeusvarmuuden periaatetta. Riidanalaisessa asetuksessa ei edes täsmennetä, millä kielellä vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti myönnetään ja julkaistaanko se. Vaikka neuvosto on käyttänyt tällaisen patentin kielijärjestelyn perusteena Euroopan patenttiviraston järjestelyä, tämä ei takaa, että järjestely on sopusoinnussa unionin oikeuden kanssa.
24 Toiseksi riidanalainen asetus on Espanjan kuningaskunnan mielestä suhteeton, eikä sitä voida perustella yleistä etua koskevilla syillä. Siinä ei ensinnäkään säädetä edes patenttivaatimusten kääntämisestä, mikä aiheuttaa huomattavaa oikeudellista epävarmuutta ja voi vaikuttaa kielteisesti kilpailuun. Toiseksi vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti on sisämarkkinoiden kannalta olennainen immateriaalioikeuslaji. Kolmanneksi kyseisessä asetuksessa ei säädetä sellaisesta siirtymäjärjestelystä, joka takaisi patentin riittävän tunnettuuden. Riittäviä toimenpiteitä eivät ole konekäännösten kehittäminen tai velvollisuus toimittaa täydellinen käännös riita-asioissa.
25 Espanjan kuningaskunnan mukaan tästä seuraa, että unionin virallisten kielten tasavertaisuuden periaatteeseen tehty poikkeus olisi pitänyt perustella muilla kuin riidanalaisen asetuksen johdanto-osan viidennessä ja kuudennessa perustelukappaleessa mainituilla puhtaasti taloudellisilla perusteilla.
26 Neuvosto vastaa ensinnäkin, ettei perussopimuksista voida johtaa periaatetta, jonka mukaan kaikkia unionin virallisia kieliä on kaikissa olosuhteissa pidettävä tasavertaisina, mitä sitä paitsi tukee SEUT 118 artiklan toinen kohta, joka menettäisi merkityksensä, jos mahdollisia kielijärjestelyjä olisi vain yksi, joka käsittäisi kaikki unionin viralliset kielet.
27 Toiseksi nykyisessä järjestelmässä kaikki luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat neuvoston mukaan tehdä eurooppapatenttihakemuksen millä tahansa kielellä, kunhan hakemuksesta toimitetaan kahden kuukauden kuluessa käännös jollekin Euroopan patenttiviraston kolmelle viralliselle kielelle, josta tulee käsittelykieli, minkä jälkeen patenttivaatimukset julkaistaan myös Euroopan patenttiviraston kahdella muulla virallisella kielellä. Näin ollen patenttihakemus käännetään ja julkaistaan espanjaksi ainoastaan, jos patentti saatetaan voimaan Espanjassa.
28 Kolmanneksi espanjankielisen julkaisun puuttumisen vaikutukset ovat neuvoston mukaan vähäiset. Ensinnäkin riidanalaisessa asetuksessa säädetään kustannusten korvausjärjestelmästä. Toiseksi patentteja hallinnoivat yleensä muita unionin kieliä osaavat immateriaalioikeuksien alan asiantuntijat. Kolmanneksi vaikutus espanjankielisten tieteellisten tietojen saatavuuteen on vähäinen. Neljänneksi ainoastaan pieni osa eurooppapatenttihakemuksista käännetään tällä hetkellä espanjaksi. Viidenneksi kyseisessä asetuksessa säädetään korkealaatuisen konekäännösjärjestelmän käyttöönotosta kaikilla unionin virallisilla kielillä. Kuudenneksi asetuksen 4 artiklassa rajoitetaan pienten ja keskisuurten yritysten, luonnollisten henkilöiden, voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten mahdollista vastuuta.
29 Neljänneksi vaikutukseltaan yhtenäisessä eurooppapatentissa käytettyjen kielten määrän rajaamisella on neuvoston mukaan hyväksyttävä tavoite, joka perustuu tällaisen patentin kohtuullisiin kustannuksiin.
30 Väliintulijat tukevat neuvoston argumentteja. Ne korostavat, että eri talouden toimijoiden etujen tasapainottaminen on ollut erittäin vaikeaa, koska jäsenvaltioiden erilainen suhtautuminen kielijärjestelyyn on kaatanut kaikki aiemmat hankkeet yhtenäisen patentin käyttöön ottamiseksi.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
31 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että viittausten, jotka perussopimuksissa tehdään kielten käyttöön unionissa, ei voida katsoa ilmentävän unionin oikeuden yleistä periaatetta, jonka mukaan kaikki se, mikä saattaa vaikuttaa unionin kansalaisen etuihin, olisi laadittava kaikissa olosuhteissa hänen kielellään (tuomio Kik v. SMHV, C-361/01 P, EU:C:2003:434, 82 kohta ja tuomio Polska Telefonia Cyfrowa, C-410/09, EU:C:2011:294, 38 kohta).
32 Nyt käsiteltävässä asiassa ei voida kiistää, että riidanalaisessa asetuksessa unionin virallisia kieliä kohdellaan keskenään eri tavalla. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa, jossa säädetään vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevista käännösjärjestelyistä, viitataan nimittäin tällaisen patentin patenttijulkaisun julkaisemiseen Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 6 kappaleen mukaisesti. Tämän määräyksen ja Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 1 kappaleen mukaan eurooppapatenttijulkaisut julkaistaan hakemuksen käsittelykielellä, jonka on oltava yksi Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä eli englanti, ranska tai saksa, ja niihin tulee sisältyä patenttivaatimusten käännökset kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston viralliselle kielelle. Jos mainituissa Euroopan patenttisopimuksen määräyksissä asetetut vaatimukset on täytetty, asianomaisen eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen tunnustaminen ei edellytä muita käännöksiä.
33 Vaikka yleisen edun mukaiseen hyväksyttävään päämäärään voidaan vedota ja se voidaan osoittaa todeksi, on muistettava, että kieleen perustuvan erilaisen kohtelun on lisäksi noudatettava suhteellisuusperiaatetta eli tavoitteiden on oltava toteutettavissa sen avulla ja sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. tuomio Italia v. komissio, C-566/10 P, EU:C:2012:752, 93 kohta).
34 Siltä osin kuin on ensinnäkin kyse neuvoston tavoitteesta, riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleesta ilmenee, että tämän asetuksen tavoitteena on yhdenmukaisten ja yksinkertaisten käännösjärjestelyjen luominen asetuksella N:o 1257/2012 perustettuja vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja varten. Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan neljännessä ja viidennessä perustelukappaleessa täsmennetään, että tällaisten patenttien käännösjärjestelyjen olisi tiiviimpää yhteistyötä koskevan päätöksen mukaisesti oltava yksinkertaiset ja kustannustehokkaat. Niillä olisi lisäksi turvattava oikeusvarmuus, edistettävä innovointia, hyödytettävä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä tehtävä kyseisen patentin ja koko patenttijärjestelmän käytöstä helpompi, kustannuksiltaan edullisempi ja oikeudellisesti varma. Edellä esitetystä ilmenee, että riidanalaisella asetuksella pyritään helpottamaan patentin tarjoaman suojan saatavuutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
35 Tällaisen tavoitteen hyväksyttävyyttä ei voida kiistää. Keksijä voi silloin, kun hän hakee keksinnölleen patenttisuojaa, valita haluamansa laajuisen maantieteellisen suojan; valinta tehdään kokonaisvaltaisen eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arvioinnin perusteella, joka sisältää monimutkaisia taloudellisia arvioita eri valtioissa saatavan suojan kaupallisesta hyödystä verrattuna patentin myöntämiseen näissä valtioissa liittyvien kustannusten kokonaismäärään, johon sisältyvät myös käännöskustannukset (ks. vastaavasti tuomio BASF, C-44/98, EU:C:1999:440, 18 kohta).
36 Euroopan patenttisopimukseen perustuvalle eurooppapatentin tarjoamaa suojaa koskevalle järjestelmälle on luonteenomaista monimutkaisuus ja se, että siitä aiheutuu erityisen suuria kustannuksia hakijalle, joka haluaa saada keksinnölleen patenttisuojaa kaikkien jäsenvaltioiden alueella. Monimutkaisuus ja kustannukset – jotka johtuvat muun muassa siitä, että Euroopan patenttiviraston myöntämän eurooppapatentin haltijan on tämän patentin saattamiseksi voimaan jäsenvaltion alueella toimitettava patentista käännös kyseisen jäsenvaltion viralliselle kielelle – ovat esteenä patenttisuojalle unionissa.
37 Lisäksi on varmaa, että nykyisen Euroopan patenttisopimukseen perustuvan patenttisuojajärjestelmän yksityiskohtaiset säännöt vaikuttavat kielteisesti unionin yritysten innovointi- ja kilpailukykyyn, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka eivät voi kehittää uutta koko unionin laajuista patenttisuojaa saavaa teknologiaa joutumatta noudattamaan monimutkaisia ja kalliita menettelyjä, kun taas riidanalaisessa asetuksessa säädetyillä kielijärjestelyillä voidaan tehdä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin ja koko patenttijärjestelmän käytöstä helpompi, kustannuksiltaan edullisempi ja oikeudellisesti varmempi.
38 Toiseksi on selvitettävä, soveltuvatko riidanalaisessa asetuksessa säädetyt järjestelyt sen hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseen, joka on helpottaa patentin tarjoaman suojan saatavuutta.
39 Tässä yhteydessä on muistutettava, että riidanalaisen asetuksen tarkoituksena on määrittää eurooppapatenttien, joille myönnetään yhtenäinen vaikutus asetuksen N:o 1257/2012 nojalla, käännösjärjestelyt. Koska Euroopan patenttivirasto vastaa eurooppapatenttien myöntämisestä, riidanalaisessa asetuksessa tukeudutaan Euroopan patenttivirastossa voimassa oleviin käännösjärjestelyihin – joissa määrätään englannin, ranskan ja saksan kielten käyttämisestä – muttei edellytetä eurooppapatenttijulkaisun tai patenttivaatimustenkaan kääntämistä kunkin valtion, jossa kyseinen patentti tulee voimaan, viralliselle kielelle, kuten on asia eurooppapatentin osalta. Niinpä riidanalaisessa asetuksessa säädettyjen järjestelyjen avulla on tosiaankin mahdollista helpottaa patentin tarjoaman suojan saatavuutta vähentämällä käännösvaatimuksiin liittyviä kustannuksia.
40 Kolmanneksi on selvitettävä, ylitetäänkö riidanalaisessa asetuksessa säädetyillä järjestelyillä se, mikä on tarpeen hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi.
41 Tässä yhteydessä tuomion Kik v. SMHV (C‑361/01 P, EU:C:2003:434) 92 kohdassa on korostettu tarpeellista tasapainoa, joka on säilytettävä yhtäältä menettelyjen kustannuksiin liittyvien talouden toimijoiden intressien ja yleisten intressien välillä ja toisaalta immateriaalioikeuksille suojaa hakevien intressien ja muiden talouden toimijoiden intressien välillä siltä osin kuin kyse on oikeuksien perustana olevien asiakirjojen käännösten saatavuudesta tai menettelyistä, joissa on mukana useita talouden toimijoita.
42 Ensinnäkin on huomattava talouden toimijoiden intressien ja yleisten intressien välisen tasapainon säilyttämisestä siltä osin kuin kyse on eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen tunnustamista koskevan menettelyn kustannuksista, että vaikka unioni pitää hyvin tärkeänä säilyttää monikielisyys, jonka merkityksestä muistutetaan SEU 3 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa, tämän tuomion 36 kohdassa todettiin, että kaikkien jäsenvaltioiden alueen kattavan eurooppapatentin myöntämiseen liittyvät suuret kustannukset ovat esteenä patenttisuojalle unionissa, joten oli välttämätöntä, että vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyt ovat kustannustehokkaat.
43 Toiseksi on korostettava, että neuvosto on säätänyt perustettaviksi useita mekanismeja varmistaakseen tarpeellisen tasapainon vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia hakevien intressien ja muiden talouden toimijoiden intressien välille siltä osin kuin kyse on oikeuksia antavien asiakirjojen käännösten saatavuudesta tai menettelyistä, joissa on mukana useita talouden toimijoita.
44 Niinpä ensinnäkin vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin saatavuuden helpottamiseksi ja muun muassa sen mahdollistamiseksi, että hakijat voivat tehdä Euroopan patenttivirastossa hakemuksensa millä tahansa unionin kielellä, riidanalaisen asetuksen 5 artiklassa säädetään korvausjärjestelmästä, jolla käännöskustannukset korvataan tiettyyn enimmäismäärään saakka tietyille hakijoille, muiden muassa pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tekevät patenttihakemuksensa Euroopan patenttivirastoon jollakin unionin virallisella kielellä, joka ei ole Euroopan patenttiviraston virallinen kieli.
45 Toiseksi sellaisille talouden toimijoille, joilla ei ole tarvittavaa ammattitaitoa ymmärtää englanniksi, ranskaksi tai saksaksi laadittuja asiakirjoja, aiheutuvien haittojen rajoittamiseksi neuvosto on säätänyt riidanalaisen asetuksen 6 artiklassa enintään 12 vuoden pituisesta siirtymäkaudesta, kunnes saataville tulee korkealaatuinen konekäännösjärjestelmä kaikilla unionin virallisilla kielillä. Siirtymäkauden aikana kuhunkin yhtenäistä vaikutusta koskevaan pyyntöön on liitettävä joko täydellinen patenttijulkaisun käännös englanniksi, jos käsittelykieli on ranska tai saksa, tai täydellinen patenttijulkaisun käännös jollekin muulle unionin viralliselle kielelle, jos käsittelykieli on englanti.
46 Lopuksi suojatakseen niitä talouden toimijoita, joilla ei ole tarvittavaa ammattitaitoa ymmärtää yhtä Euroopan patenttiviraston virallista kieltä, neuvosto on säätänyt riidanalaisen asetuksen 4 artiklassa useista riita-asioissa sovellettavista säännöksistä, joiden tarkoituksena on yhtäältä antaa tällaisille toimijoille mahdollisuus, jos heitä epäillään patentinloukkauksesta, saada mainitussa artiklassa säädetyin edellytyksin täydellinen käännös vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista, ja toisaalta mahdollistaa se, että jos kyseessä on vahingonkorvauksia koskeva riita-asia, asiaa käsittelevä tuomioistuin arvioi väitetyn patentinloukkaajan vilpitöntä mieltä ja ottaa sen huomioon.
47 Näiden seikkojen perusteella on katsottava, että riidanalaisessa asetuksessa säilytetään tarpeellinen tasapaino kyseessä olevien eri intressien välillä eikä siinä siis ylitetä sitä, mikä on tarpeen hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi. Niinpä – kuten julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 61–74 kohdassa – se, että neuvosto on vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyistä säätäessään päättänyt kohdella unionin virallisia kieliä keskenään eri tavalla ja ottaa käyttöön vain englannin, ranskan ja saksan, on oikeassa suhteessa asetuksen hyväksyttävään tavoitteeseen ja tähän soveltuva.
48 Ensimmäinen kanneperuste on siis hylättävä.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) esitettyjä periaatteita on loukattu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
49 Espanjan kuningaskunta väittää, että delegoimalla riidanalaisen asetuksen 5 artiklassa ja 6 artiklan 2 kohdassa Euroopan patenttivirastolle käännöskustannusten korvausjärjestelmän hallinnoinnin ja käännösten julkaisun siirtymäkausijärjestelmän yhteydessä neuvosto on loukannut tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) esitettyjä periaatteita; tässä tuomiossa todettu on vahvistettu tuomiossa Romano (98/80, EU:C:1981:104) ja tuomiossa Tralli v. EKP (C-301/02 P, EU:C:2005:306).
50 Espanjan kuningaskunta toteaa ensinnäkin, ettei tällaista toimivallan delegointia perustella objektiivisesti asetuksen N:o 1257/2012 johdanto-osan perustelukappaleissa eikä myöskään riidanalaisen asetuksen johdanto-osan perustelukappaleissa.
51 Se väittää toiseksi, että tuomiosta Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) ilmenee, että delegointi voi koskea vain selkeästi määriteltyä täytäntöönpanovaltaa, joka ei sisällä harkintavaltaa ja jonka käyttöä voidaan tämän johdosta valvoa tarkasti delegoivan viranomaisen vahvistamien objektiivisten kriteerien kannalta. Espanjan kuningaskunnan mielestä näin ei ole nyt käsiteltävässä asiassa.
52 Se väittää ensinnäkin, että riidanalaisen asetuksen 5 artiklassa korvausjärjestelmän hallinnointi uskotaan Euroopan patenttivirastolle, joka voi oman harkintansa mukaan päättää kyseisessä järjestelmässä säädetyn käännöskustannusten korvaamista koskevan oikeuden täytäntöönpanosta. Espanjan kuningaskunta väittää lisäksi, että vaikka asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklan 3 kohdassa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus varmistaa tehokas oikeussuoja niiden päätösten osalta, jotka Euroopan patenttivirasto tekee hoitaessaan mainitun 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, ja vaikka tämä toimivalta annetaan patenttituomioistuinsopimuksen 32 artiklan 1 kohdan i alakohdassa yhdistetylle patenttituomioistuimelle yksinomaisesti, Euroopan patenttijärjestöllä on tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden täytäntöönpanoa koskeva immuniteetti, joten Euroopan patenttiviraston toimiin ei voida kohdistaa minkäänlaista tuomioistuinvalvontaa.
53 Se väittää toiseksi, että riidanalaisen asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetty käännösten julkaisutehtävä on toimintaa, joka ei sisällä mitään harkintavaltaa. Siihen ei kuitenkaan kohdisteta mitään tuomioistuinvalvontaa.
54 Neuvosto toteaa aluksi, ettei Espanjan kuningaskunta kiistä, että juuri osallistuvat jäsenvaltiot vastaavat Euroopan patenttiviraston välityksellä korvausjärjestelmän hallinnoinnista ja käännösten julkaisemisesta. Unionin oikeuden täytäntöönpano on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä, eikä korvausjärjestelmää ja käännösten julkaisua koskevien tehtävien osalta ole tarpeen vahvistaa SEUT 291 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhdenmukaista täytäntöönpanoa koskevia edellytyksiä. Tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7), tuomiossa Romano (98/80, EU:C:1981:104) ja tuomiossa Tralli v. EKP (C-301/02 P, EU:C:2005:306) esitetyt periaatteet eivät ole asian kannalta merkityksellisiä. Joka tapauksessa on niin, ettei kyseisiä periaatteita ole loukattu.
55 Väliintulijat tukevat neuvoston argumentteja.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
56 Aluksi on huomattava, että Espanjan kuningaskunnan kirjelmistä ilmenee, että tämän jäsenvaltion mielestä edellytykset, joilla neuvosto voisi delegoida toimivaltaa, kuten Espanjan kuningaskunta väittää sen tekevän riidanalaisen asetuksen 5 artiklassa ja 6 artiklan 2 kohdassa, eivät täyty, mikä merkitsee tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) esitettyjen periaatteiden loukkaamista.
57 Tässä yhteydessä on todettava, että riidanalaisen asetuksen 5 artiklassa ja 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että osallistuvien jäsenvaltioiden on asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklan mukaisesti annettava määrittämänsä tehtävät Euroopan patenttivirastolle Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
58 Kuten asetuksen N:o 1257/2012 1 artiklan 2 kohdasta ilmenee, tämä asetus on Euroopan patenttisopimuksen 142 artiklassa tarkoitettu erillissopimus, joten tällaiseen sopimukseen on sovellettava mainitun yleissopimuksen erillissopimuksia koskevan IX osan, joka sisältää yleissopimuksen 142–149 artiklan, määräyksiä.
59 Euroopan patenttisopimuksen 143 ja 145 artiklan mukaan sopimusvaltioiden ryhmä, joka hyödyntää Euroopan patenttisopimuksen IX osan määräyksiä, voi antaa Euroopan patenttivirastolle tehtäviä.
60 Kyseisten määräysten panemiseksi täytäntöön asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa säädetään, että osallistuvat jäsenvaltiot antavat Euroopan patenttivirastolle tehtäväksi yhtäältä julkaista riidanalaisen asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut käännökset mainitussa artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana ja toisaalta hallinnoida tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua käännöskustannusten korvausjärjestelmää.
61 Nämä tehtävät liittyvät erottamattomasti asetuksella N:o 1257/2012 luodun yhtenäisen patenttisuojan, jota koskevat käännösjärjestelyt vahvistetaan riidanalaisessa asetuksessa, toteuttamiseen.
62 On siis katsottava, että lisätehtävien antaminen Euroopan patenttivirastolle johtuu siitä, että osallistuvat jäsenvaltiot ovat tehneet Euroopan patenttisopimuksen sopimuspuolina tämän sopimuksen 142 artiklassa tarkoitetun erillissopimuksen.
63 Toisin kuin Espanjan kuningaskunta väittää, neuvosto ei ole delegoinut osallistuville jäsenvaltioille tai Euroopan patenttivirastolle täytäntöönpanovaltaa, joka kuuluisi sille itselleen unionin oikeuden nojalla, joten tuomiossa Meroni v. korkea viranomainen (9/56, EU:C:1958:7) esitettyjä periaatteita ei voida soveltaa.
64 Tästä seuraa, että toinen kanneperuste on hylättävä.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisen asetuksen 4 artiklalta puuttuu oikeudellinen perusta
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
65 Espanjan kuningaskunta väittää, että oikeudellinen perusta, jota on käytetty 4 artiklan sisällyttämisessä riidanalaiseen asetukseen, on virheellinen, sillä kyseinen säännös ei koske SEUT 118 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisen immateriaalioikeuslajin ”kielijärjestelyjä” vaan sillä sisällytetään tuomioistuimessa käytävään menettelyyn tiettyjä menettelyllisiä takeita, jotka eivät voi perustua mainittuun EUT-sopimuksen määräykseen.
66 Neuvosto toteaa, että riidanalaisessa asetuksessa todellakin säädetään kielijärjestelyistä, koska siinä määritetään käännökset, joita voidaan vaatia eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen myöntämisen ja tällaisen vaikutuksen rekisteröinnin jälkeen. Niinpä asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin kielijärjestelyistä täsmentämällä yhtenäisen vaikutuksen rekisteröinnin jälkeisestä tilanteesta, että jos eurooppapatentin patenttijulkaisu on julkaistu Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti, muita käännöksiä ei vaadita. Neuvosto väittää, että kyseisen asetuksen 4 artiklalla täytetään oikeudellinen tyhjiö, joka aiheutui siitä, että Euroopan patenttisopimuksessa käyttöön otetut kielijärjestelyt eivät kata kielivaatimuksia riita-asioissa. Neuvosto toteaa lisäksi, ettei unionin oikeudessa ole yhdenmukaistettu jäsenvaltioiden menettelysääntöjä, joten on aiheellista huolehtia siitä, että väitetyllä patentinloukkaajalla on aina oikeus saada kyseessä olevasta vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista käännös kokonaisuudessaan.
67 Väliintulijat tukevat neuvoston argumentteja.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
68 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava sellaisiin objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö (tuomio komissio v. neuvosto, C-377/12, EU:C:2014:1903, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, C‑81/13, EU:C:2014:2449, 35 kohta).
69 Nyt käsiteltävässä asiassa on huomattava riidanalaisen asetuksen tarkoituksesta, että asetuksen nimikkeen ja 1 artiklan mukaan tällä asetuksella toteutetaan yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavat käännösjärjestelyt. Kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 16 perustelukappaleesta ilmenee, tämän asetuksen tavoitteena on yhdenmukaisten ja yksinkertaisten käännösjärjestelyjen luominen vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja varten.
70 Riidanalaisen asetuksen sisällöstä on todettava, että asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos eurooppapatentin, jolla on yhtenäinen vaikutus, patenttijulkaisu on julkaistu Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 6 kappaleen mukaisesti, muita käännöksiä ei vaadita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käännöksiä riita-asioissa koskevien säännösten ja siirtymäsäännösten soveltamista. Kyseisen 14 artiklan 6 kappaleen mukaan eurooppapatenttijulkaisut julkaistaan hakemuksen käsittelykielellä ja niihin tulee sisältyä patenttivaatimusten käännökset kahdelle muulle Euroopan patenttiviraston viralliselle kielelle.
71 Edellä esitetystä ilmenee, että riidanalaisessa asetuksessa säädetään SEUT 118 artiklan toisen kohdan mukaisesti vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin kielijärjestelyistä, jotka vahvistetaan viittauksella Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 6 kappaleeseen.
72 Tässä yhteydessä on huomattava, ettei SEUT 118 artiklan toisessa kohdassa suljeta pois sitä, että jonkin eurooppalaisen immateriaalioikeuslajin kielijärjestelyjen määrittämisessä viitataan sen järjestön kielijärjestelyihin, johon kuuluu elin, joka vastaa immateriaalioikeuslajin, jolle myönnetään yhtenäinen vaikutus, myöntämisestä. Asian kannalta on lisäksi merkityksetöntä, ettei riidanalaisessa asetuksessa säännellä vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin sovellettavia kielijärjestelyjä tyhjentävästi. SEUT 118 artiklan toisessa kohdassa ei nimittäin edellytetä, että neuvosto yhdenmukaistaisi mainitun artiklan ensimmäisen kohdan nojalla luotujen immateriaalioikeuslajien kielijärjestelyjen kaikki näkökohdat.
73 Riidanalaisen asetuksen 4 artiklasta on todettava, että siinä on suoraan kyse vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin kielijärjestelyistä siltä osin kuin siinä annetaan erityissäännöt, jotka koskevat tällaisen patentin käännöksiä riita-asian erityisessä asiayhteydessä. On nimittäin niin, että koska kyseisen patentin kielijärjestelyt vahvistetaan kaikissa riidanalaisen asetuksen säännöksissä ja tarkemmin sanoen 3, 4 ja 6 artiklan säännöksissä, joilla on tarkoitus säännellä eri tilanteita, asetuksen 4 artiklaa ei voitaisi oikeudellisen perustan osalta erottaa asetuksen muista säännöksistä.
74 Espanjan kuningaskunnan argumentti, jonka mukaan SEUT 118 artiklan toista kohtaa ei voida käyttää riidanalaisen asetuksen 4 artiklan oikeudellisena perustana, on edellä esitetyn perusteella siis hylättävä.
75 Niinpä kolmas kanneperuste on hylättävä.
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
76 Espanjan kuningaskunta väittää neuvoston loukanneen oikeusvarmuuden periaatetta. Ensinnäkin sen mielestä riidanalaisessa asetuksessa rajoitetaan talouden toimijoiden tiedonsaantimahdollisuuksia, koska vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin patenttijulkaisu julkaistaan vain käsittelykielellä eikä muilla Euroopan patenttiviraston virallisilla kielillä. Toiseksi asetuksessa ei säädetä kyseisen patentin myöntämisen yksityiskohtaisista säännöistä, varsinkaan kielijärjestelyjen kannalta. Siinä ei myöskään vahvisteta korvausjärjestelmän hallinnoinnin yhteydessä korvattavien kustannusten enimmäismäärää eikä enimmäismäärän asettamistapaa. Asetuksen 4 artiklan säännökset eivät myöskään riitä lievittämään kyseistä eurooppapatenttia koskevien tietojen puuttumisen seurauksia. Kyseisestä patentista riita-asioissa toimitettavilla käännöksillä ei nimittäin ole oikeudellista arvoa eikä mainitussa artiklassa säädetä konkreettisista seurauksista tilanteessa, jossa patentinloukkaaja on toiminut vilpittömässä mielessä. Espanjan kuningaskunta väittää lopuksi, ettei konekäännösjärjestelmä ollut olemassa riidanalaista asetusta annettaessa eikä ole takeita sellaisen toimivuudesta alalla, jolla käännösten täsmällisyys on ensiarvoisen tärkeää.
77 Neuvosto katsoo, ettei Espanjan kuningaskunta ota väitteissään huomioon välillisen hallinnon periaatetta ja toissijaisuusperiaatetta, joihin unionin oikeus perustuu. Riidanalaisessa asetuksessa jäsenvaltioiden tehtäväksi annetaan korvausjärjestelmän ja konekäännösten kaltaisten näkökohtien konkreettinen sääntely. Oikeusvarmuuden periaate ei edellytä, että kaikki säännöt vahvistettaisiin perusasetuksessa pienintä yksityiskohtaa myöten, vaan jäsenvaltiot voivat antaa osan säännöistä tai ne voidaan antaa delegoiduissa toimissa tai täytäntöönpanotoimissa. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan lisäksi kansallista tuomioistuinta varten sääntöjen soveltamista koskevat olennaiset seikat ja perusteet.
78 Väliintulijat tukevat neuvoston argumentteja.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
79 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuuden periaate edellyttää, että oikeussäännöt ovat selviä ja täsmällisiä ja että niiden vaikutukset ovat ennakoitavissa, jotta ne, joita asia koskee, tietäisivät, miten niiden tulee toimia niissä tilanteissa ja oikeudellisissa suhteissa, joihin unionin oikeusjärjestystä sovelletaan (ks. tuomio France Télécom v. komissio, C‑81/10 P, EU:C:2011:811, 100 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio LVK – 56, C‑643/11, EU:C:2013:55, 51 kohta).
80 Ensinnäkin Espanjan kuningaskunnan argumentti, jonka mukaan riidanalaisessa asetuksessa rajoitetaan talouden toimijoiden tiedonsaantimahdollisuuksia, merkitsee kyseisellä asetuksella perustettujen kielijärjestelyjen riitauttamista siltä osin kuin siinä ei säädetä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin kääntämisestä kaikille unionin virallisille kielille. Tällainen argumentaatio kuitenkin jo hylättiin ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä.
81 Toiseksi argumentista, jonka mukaan riidanalaisessa asetuksessa ei säädetä yhtenäisen vaikutuksen myöntämisen yksityiskohtaisista säännöistä eikä varsinkaan kielijärjestelyistä, on todettava, että riidanalaisen asetuksen ja asetuksen N:o 1257/2012 asian kannalta merkityksellisten säännösten yhteisen tarkastelun perusteella oikeusvarmuuden periaatteen loukkaaminen voidaan sulkea pois.
82 Riidanalaisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa nimittäin säädetään, että asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklassa tarkoitettu yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö on esitettävä käsittelykielellä. Tässä yhteydessä on niin, että käsittelykieli määritellään riidanalaisen asetuksen 2 artiklan b alakohdassa kieleksi, jolla asia käsitellään Euroopan patenttivirastossa, siten kuin Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 3 kappaleessa on määrätty.
83 Asetuksen N:o 1257/2012 3 artiklan 1 kohdan mukaan yhtenäinen vaikutus on kirjattava yhtenäistä patenttisuojaa koskevaan rekisteriin; tällainen rekisteri on kyseisen asetuksen 2 artiklan e alakohdan mukaan osa Euroopan patenttiviraston pitämää Euroopan patenttirekisteriä. Merkinnät Euroopan patenttirekisteriin on tehtävä Euroopan patenttiviraston kolmella virallisella kielellä Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 8 kappaleen mukaisesti.
84 Kolmanneksi väitteestä, jonka mukaan kustannusten enimmäismäärää ja enimmäismäärän asettamistapaa ei ole vahvistettu, on riittävää todeta, kuten julkisasiamies on pääasiallisesti todennut ratkaisuehdotuksensa 110 ja 111 kohdassa, että asetuksen N:o 1257/2012 9 artiklan 2 kohdan mukaan osallistuvien jäsenvaltioiden on Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioina huolehdittava asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan patenttiviraston tehtäviin liittyvien toimintojen hallinnoinnista ja valvonnasta ja niiden on perustettava tätä tarkoitusta varten Euroopan patenttisopimuksen 145 artiklassa tarkoitettu Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston erityisvaliokunta, joten päätöksen tekeminen kustannusten enimmäismäärästä ja enimmäismäärän asettamistavasta kuuluu osallistuville jäsenvaltioille tällaisen erityisvaliokunnan yhteydessä. Tässä yhteydessä ei siis voida todeta oikeusvarmuuden periaatetta loukatun.
85 Neljänneksi se, että oikeusvaikutuksia on vain myöntämiskielellä laaditulla patentilla eikä niitä ole käännöksillä, jotka riidanalaisen asetuksen 4 artiklan mukaan on toimitettava riita-asioissa, ei luo mitään oikeudellista epävarmuutta, koska asianomaiset toimijat osaavat varmasti todistusvoimaista kieltä arvioidakseen vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin antaman suojan laajuutta.
86 Viidenneksi oikeusvarmuuden periaatetta ei loukata myöskään sillä, että on jätetty säätämättä konkreettisista seurauksista tilanteessa, jossa väitetty patentinloukkaaja on toiminut vilpittömässä mielessä. Kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan yhdeksännestä perustelukappaleesta ilmenee, tällainen seikka mahdollistaa päinvastoin sen, että toimivaltainen tuomioistuin arvioi kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteet ja ottaa huomioon muun muassa sen, onko väitetty patentinloukkaaja pieni tai keskisuuri yritys, joka toimii ainoastaan paikallisella tasolla, Euroopan patenttivirastossa käytetyn käsittelykielen ja, siirtymäkauden aikana, käännöksen, joka on toimitettu yhdessä yhtenäistä vaikutusta koskevan pyynnön kanssa.
87 Kuudenneksi Espanjan kuningaskunnan väitteistä, joiden mukaan konekäännösjärjestelmän, joka ei ollut käyttövalmis riidanalaista asetusta annettaessa, toimivuudesta ei ole takeita, on todettava, että todellisuudessa on riitautettu unionin lainsäätäjän päätös säätää 12 vuoden siirtymäkaudesta kielijärjestelyjen sen osan perustamiselle, joka koskee patenttihakemusten ja patenttijulkaisujen konekääntämistä kaikille unionin virallisille kielille. On kuitenkin niin, että vaikkei kyseisen järjestelmän, joka otetaan käyttöön siirtymäkauden päätyttyä, toimivuudesta tosiaan ole takeita, tämä ei riitä perusteeksi riidanalaisen asetuksen kumoamiselle oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamisen perusteella, koska tällaisia takeita ei voida antaa. Niinpä Espanjan kuningaskunnan argumentti on hylättävä tehottomana.
88 Niinpä oikeusvarmuuden periaatetta ei voida todeta loukatun.
89 Neljäs kanneperuste on siis hylättävä.
Viides kanneperuste, jonka mukaan unionin oikeuden itsenäisyyden periaatetta on loukattu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
90 Espanjan kuningaskunta väittää, että riidanalaisen asetuksen 7 artikla on unionin oikeuden itsenäisyyden periaatteen vastainen, koska siinä erotetaan toisistaan yhtäältä kyseisen asetuksen voimaantulo ja toisaalta asetuksen soveltaminen, joka vahvistetaan alkavaksi 1.1.2014, ja todetaan samalla, että tätä päivää lykätään, jos patenttituomioistuinsopimus ei ole tullut voimaan 89 artiklansa 1 kohdan mukaisesti. Espanjan kuningaskunnan mukaan nyt käsiteltävässä asiassa patenttituomioistuinsopimuksen sopimuspuolille on annettu valta määrittää unionin oikeussäännön sovellettavuuden ajankohta ja siis unionin toimivallan käyttö. Se lisää, että neuvoston lainsäädäntökäytännöstä esittämät esimerkit ovat asian kannalta merkityksettömiä.
91 Neuvoston mielestä asetuksen N:o 1257/2012 johdanto-osan 9, 24 ja 25 perustelukappaleesta yhdessä luettuina ilmenee, että unionin lainsäätäjä on pyrkinyt takaamaan vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin asianmukaisen toimivuuden, oikeuskäytännön johdonmukaisuuden ja siis oikeusvarmuuden sekä patentinhaltijoille kustannustehokkuuden ja tehnyt tämän vuoksi poliittisen valinnan päättäessään liittää kyseisen patentin sellaisen erillisen lainkäyttöelimen toimintaan, joka on perustettava ennen ensimmäisen tällaisen patentin myöntämistä. Neuvoston mielestä ei ole oikeudellista estettä sille, että vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti on yhteydessä yhdistettyyn patenttituomioistuimeen, mikä on riittävällä tavalla perusteltu asetuksen N:o 1257/2012 johdanto-osan 24 ja 25 perustelukappaleessa. Lainsäädäntökäytännössä on sitä paitsi useita esimerkkejä unionin toimen sovellettavuuden ja toimen ulkopuolisen tekijän välisestä yhteydestä.
92 Väliintulijat tukevat neuvoston huomautuksia.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
93 On huomattava, että riidanalaisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että asetusta ”sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 tai [patenttituomioistuinsopimuksen] voimaantulopäivästä sen mukaan, kumpi päivä on myöhäisempi”.
94 Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan asetuksen välitön sovellettavuus, josta SEUT 288 artiklan toisessa kohdassa määrätään, edellyttää, että se tulee voimaan ja sitä sovelletaan oikeussubjektien hyväksi tai rasitukseksi ilman toimenpiteitä sen siirtämiseksi kansalliseen oikeuteen, ellei kyseessä olevassa asetuksessa jätetä jäsenvaltioiden itsensä tehtäväksi antaa asetuksen säännösten soveltamisen edellyttämät lait ja asetukset sekä hallinnolliset ja taloudelliset määräykset (ks. tuomio Bussone, 31/78, EU:C:1978:217, 32 kohta ja tuomio ANAFE, C-606/10, EU:C:2012:348, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
95 Näin on nyt käsiteltävässä asiassa, koska unionin lainsäätäjä on itse jättänyt jäsenvaltioiden tehtäväksi – jotta riidanalaisen asetuksen säännöksiä voidaan soveltaa – yhtäältä toteuttaa useita toimenpiteitä Euroopan patenttisopimuksessa määrättyjen oikeussääntöjen yhteydessä ja toisaalta perustaa yhdistetty patenttituomioistuin, joka on erityisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa mainitun patentin asianmukainen toimivuus, oikeuskäytännön johdonmukaisuus ja siten oikeusvarmuus sekä kustannustehokkuus patentinhaltijoiden kannalta, kuten asetuksen N:o 1257/2012 johdanto-osan 24 ja 25 perustelukappaleessa muistutetaan.
96 Edellä esitetyn perusteella viides kanneperuste on hylättävä.
97 Kaiken edellä esitetyn perusteella koko kanne ja Espanjan kuningaskunnan toissijaisesti esittämä vaatimus riidanalaisen asetuksen osittaisesta kumoamisesta on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
98 Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska neuvosto on vaatinut Espanjan kuningaskunnan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja tämä on hävinnyt asian, on päätettävä, että kyseinen jäsenvaltio vastaa paitsi omista oikeudenkäyntikuluistaan myös neuvoston oikeudenkäyntikuluista.
99 Saman työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Espanjan kuningaskunta vastaa paitsi omista oikeudenkäyntikuluistaan myös Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikuluista.
3) Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Alankomaiden kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Allekirjoitukset