Valitus, jonka Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin, on tehnyt 17.3.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kolmas jaosto) asiassa T-577/14, Gascogne Sack Deutschland ja Gascogne v. Euroopan unioni, 10.1.2017 antamasta tuomiosta

(Asia C-138/17 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unioni, jota edustaa Euroopan unionin tuomioistuin (asiamiehet: J. Inghelram ja Á. M. Almendros Manzano)

Muut osapuolet: Gascogne Sack Deutschland GmbH, Gascogne ja Euroopan komissio

Vaatimukset

valituksenalaisen tuomion tuomiolauselman 1 kohta on kumottava

Gascogne Sack Deutschlandin ja Gascognen ensimmäisessä oikeusasteessa esittämä vaatimus saada 187 571 euroa korvauksena tappioista, joiden väitetään aiheutuneen siitä, että pankkitakauksesta on ollut maksettava lisämaksuja pitemmältä ajalta kuin olisi ollut kohtuullista, on hylättävä perusteettomana

Gascogne Sac Deutschland ja Gascogne on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen syy-yhteyden käsitteen tulkinnassa, koska unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että asian ratkaisemista kohtuullisessa ajassa koskevan vaatimuksen noudattamatta jättäminen on ollut pankkitakauksen kulujen maksamisena ilmenneen väitetyn aineellisen vahingon ratkaiseva syy, vaikka vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että tällaisten kulujen maksamisen ratkaiseva syy on yrityksen oma valinta olla maksamatta sakkoa asian ollessa vielä käsiteltävänä unionin tuomioistuimissa.

Toinen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen vahingon käsitteen tulkinnassa, koska unionin yleinen tuomioistuin on kieltäytynyt soveltamasta pankkitakauksen kulujen maksamiseen liittyvään väitettyyn aineelliseen vahinkoon samaa edellytystä, jonka se oli konstruoinut sakon määrälle suoritettavien korkojen maksamiseen liittyvän väitetyn aineellisen vahingon yhteydessä ja jonka mukaan kantajien oli ensimmäisessä oikeusasteessa osoitettava, että tähän maksuun liittyvä taloudellinen rasitus on suurempi kuin kantajien saama etu sakon maksamatta jättämisestä.

Kolmas valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen sen ajanjakson määrittämisessä, jonka aikana väitetty aineellinen vahinko on tapahtunut, sekä perustelujen puutteellisuuteen, koska unionin yleinen tuomioistuin on ratkaisunsa perusteita selittämättä katsonut, että ajanjakso, jonka aikana pankkitakauksen kulujen maksamiseen liittyvä väitetty aineellinen vahinko on aiheutunut, on voinut olla muu kuin se ajanjakso, johon tämän väitetyn vahingon syynä oleva lainvastainen menettely sen mielestä ajoittui.

____________