Language of document :

Valitus, jonka Telecom Castilla-La Mancha, S.A. on tehnyt 20.2.2017 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) yhdistetyissä asioissa T-37/15 ja T-38/15, Abertis Telecom Terrestre ja Telecom Castilla-La Mancha v. komissio, 15.12.2016 antamasta tuomiosta

(Asia C-92/17 P)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Telecom Castilla-La Mancha, S.A. (edustajat: J. Buendía Sierra ja A. Lamadrid de Pablo, abogados)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja SES Astra

Vaatimukset

Valituksenalainen päätös on kumottava;

kumoamiskanne on ratkaistava lopullisesti ja komission päätös on kumottava; ja

Euroopan komissio ja SES Astra on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisella päätöksellä vahvistettiin eräs komission valtiontukipäätös, joka liittyi Castilla-La Manchan viranomaisten toteuttamiin sellaisiin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin takaamaan, että maanpäällisen verkon digitaalitelevision signaalit ulottuisivat sellaisille syrjäisille ja vähemmän kaupungistuneille alueille, joilla asuu vain 2,5 prosenttia väestöstä. Päätöksessä myönnettiin, että aineelliselta kannalta katsoen markkinoilla ei julkisten toimenpiteiden puuttuessa tarjottu kyseistä palvelua. Tästä huolimatta siinä katsottiin, ettei kyseistä toimintaa voitu Espanjan lainsäädännössä pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvänä palveluna siitä syystä, ettei tätä muodolliselta kannalta katsottuna ollut ”selvästi” määritelty eivätkä tämän saajina olleet viranomaiset. Siinä todettiin myös, että joka tapauksessa viimeksi mainitut eivät olleet toimivaltaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua järjestäessään valitsemaan tiettyä teknologiaa.

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen, joiden mukaan valituksenalaisessa tuomiossa on oikeudellisia virheitä, jotka liittyvät yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvien SEUT 14 ja SEUT 106 artiklan 2 kohdan sekä SEUT 107 artiklan 1 kohdan ja EUT-sopimuksen 26 pöytäkirjan tulkintaan.

Valittaja väittää valituksessaan erityisesti, että valituksenalainen päätös on virheellinen, koska

yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja määriteltäessä ja niiden myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on tehty ”ilmeinen arviointivirhe”;

siinä perusteettomasti rajoitetaan jäsenvaltioiden ”laajaa harkintavaltaa”, jota nämä käyttävät sekä määritellessään että järjestäessään yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja ja johon kuuluu tämän vuoksi mahdollisuus valita yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoamistavat ja käytettävä teknologia, siitä riippumatta, ilmenevätkö nämä määrittelytoimesta vai erillisestä toimesta;

siinä on sovellettavaa Espanjan oikeutta tarkasteltaessa muutettu tutkittavina olleiden säännösten sisältöä ja näitä tulkitsevaa oikeuskäytäntöä ja tulkittu näitä selvästi niiden sisällön vastaisella tavalla antamalla tietyille tiedoille sellainen merkitys, jota niillä ei muut tiedot huomioon ottaen ole;

siinä ei ole otettu huomioon sitä, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut voidaan ”määritellä” ja ”myöntää” yhdelle tai useammalle yrityksellä yhdellä tai useammalla toimella;

siinä ei ole otettu huomioon sitä, että yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen ”määrittely” ja ”myöntäminen” eivät vaadi tietyn sanamuodon tai konkreettisen ilmaisun käyttämistä vaan aineellista ja toiminnallista tutkimista, ja koska

saaduksi väitetyn edun määräksi on katsottu viranomaisten tekemien sopimusten kokonaismäärä ottamatta huomioon, että tämä määrä ei ole menetetyksi katsottavaa tukea vaan vastiketta kyseisen yrityksen valtiolle toimittamista tavaroista ja palveluista.

____________