Language of document : ECLI:EU:T:2011:43

Asia T-55/08

Union des associations européennes de football (UEFA)

vastaan

Euroopan komissio

Televisiolähetykset – Direktiivin 89/552/ETY 3 a artikla – Yhdistyneen kuningaskunnan toteuttamat toimenpiteet, jotka koskevat kyseisessä jäsenvaltiossa yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä tapahtumia – Jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailut – Päätös, jolla toimenpiteet todetaan yhteisön oikeuden mukaisiksi – Perusteleminen – EY 49 ja EY 86 artikla – Omaisuudensuoja

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Yksityistä suoraan koskeva päätös – Komission päätös, jonka mukaan direktiivin 89/552 3 a artiklan nojalla toteutetut kansalliset toimenpiteet ovat yhteisön oikeuden mukaisia – Jäsenvaltioilla ei ole harkintavaltaa – Mainitussa päätöksessä tarkoitettujen tapahtumien lähetysoikeuksien alkuperäisen haltijan nostama kanne – Yksityistä suoraan koskeva päätös

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; neuvoston direktiivin 89/552 3 a artikla; komission päätös 2007/730)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Mahdollisuus, että luonteeltaan yleinen päätös koskee yksityistä erikseen – Edellytykset – Komission päätös, jonka mukaan direktiivin 89/552 3 a artiklan nojalla toteutetut kansalliset toimenpiteet ovat yhteisön oikeuden mukaisia – Mainitussa päätöksessä tarkoitettujen tapahtumien lähetysoikeuksien alkuperäisen haltijan nostama kanne – Kantaja, joka voidaan yksilöidä mainitun päätöksen tekemisajankohtana – Kantaja, jota päätös koskee erikseen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; neuvoston direktiivin 89/552 3 a artikla; komission päätös 2007/730)

3.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Televisiolähetystoiminta – Direktiivi 89/552 – Jäsenvaltioiden mahdollisuus rajoittaa unionin oikeudessa vahvistettujen perusvapauksien käyttämistä – Oikeuttaminen – Tiedonsaantioikeuden varmistaminen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 ja 21 perustelukappale; neuvoston direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohta)

4.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Televisiolähetystoiminta – Direktiivi 89/552 – Erityisen merkittävät tapahtumat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 perustelukappale; neuvoston direktiivin 89/552 3 a artikla)

5.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Televisiolähetystoiminta – Direktiivi 89/552 – Yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien määrittämistä koskevat kansalliset menettelyt

(Neuvoston direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohta)

6.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Televisiolähetystoiminta – Direktiivi 89/552

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/36 johdanto-osan 21 perustelukappale; neuvoston direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 ja 2 kohta)

7.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Televisiolähetystoiminta – Direktiivi 89/552 – Jäsenvaltion säätämät rajoitukset, jotka ovat perusteltavissa yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä ja jotka ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia – Välilliset vaikutukset kilpailuun

(Neuvoston direktiivi 89/552)

8.      Palvelujen tarjoamisen vapaus – Sijoittautumisvapaus – Rajoitukset – Oikeuttaminen yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä – Arviointi yleisten oikeusperiaatteiden kannalta – Perusoikeuksien kanssa yhteensoveltumattomia toimenpiteitä ei voida hyväksyä

(EY 46 ja EY 55 artikla)

1.      Komission päätöksellä, jonka mukaan jäsenvaltion televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohdan nojalla toteuttamat toimenpiteet ovat yhteensopivia yhteisön lainsäädännön kanssa, käynnistetyllä vastavuoroista tunnustamista koskevalla menettelyllä, josta säädetään mainitun 3 a artiklan 3 kohdassa, luodaan jäsenvaltioille velvollisuus turvata mainittuihin toimenpiteisiin perustuvat oikeudelliset seuraukset. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava se, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat lähetystoiminnan harjoittajat noudattavat kyseisessä jäsenvaltiossa mainittuun päätökseen liitettyyn luetteloon merkittyjen yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien televisiointia koskevia edellytyksiä, sellaisina kuin asianomainen jäsenvaltio on ne määritellyt hyväksytyissä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuissa toimenpiteissään. Velvollisuus saavuttaa kyseinen tulos vaikuttaa kuitenkin suoraan sellaisten muiden jäsenvaltioiden kuin kyseiset toimenpiteet toteuttaneen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvien lähetystoiminnan harjoittajien oikeusasemaan, jotka haluavat ostaa mainitussa jäsenvaltiossa alun perin tapahtuman järjestäjän hallussa olleita lähetysoikeuksia. Tällaisella päätöksellä on siis välittömiä vaikutuksia kyseisten tapahtumien järjestäjien oikeusasemaan niillä alun perin olleiden oikeuksien osalta, eikä sillä jätetä jäsenvaltioille lainkaan harkintavaltaa tavoitellun tuloksen, joka on asetettu automaattisesti ja joka perustuu yksinomaan yhteisön lainsäädäntöön riippumatta niiden erityisten menetelmien sisällöstä, jotka kansalliset viranomaiset ottavat käyttöön kyseisen tuloksen saavuttamiseksi, osalta. Tällainen päätös koskee siis kyseisiä järjestäjiä suoraan.

(ks. 32–35 kohta)

2.      Päätös koskee erikseen muita kuin niitä, joille se on osoitettu, ainoastaan silloin, kun tämä päätös vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan näin ollen yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu.

Jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaus (EURO) on kuitenkin siihen liittyvien lähetysoikeuksien oikeudellisesta luonteesta ja alkuperästä riippumatta televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 muuttamisesta annetun direktiivin 97/36 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa tarkoitettu tapahtuma siinä mielessä, että sen järjestää ennakkoon kyseisten oikeuksien myymiseen laillisesti oikeutettu järjestäjä, ja tämä tilanne oli voimassa myös direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohdan nojalla Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettujen toimenpiteiden yhteensopivuudesta yhteisön lainsäädännön kanssa tehdyn komission päätöksen 2007/730 tekemisajankohtana. Mainittu EUROn järjestäjä oli siis täysin yksilöitävissä kyseisen päätöksen tekemisajankohtana, ja päätös koskee siis sitä erikseen.

(ks. 36–38 kohta)

3.      Jäsenvaltion televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohdalla konkretisoidaan jäsenvaltioilla oleva mahdollisuus rajoittaa yleistä etua koskevista pakottavista syistä yhteisön primaarioikeudessa vahvistettujen perusvapauksien käyttämistä audiovisuaalisella alalla.

Sananvapaus, sellaisena kuin sitä suojellaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklassa, kuuluu perusoikeuksiin, jotka on turvattu yhteisön oikeusjärjestyksessä, ja se on yleiseen etuun liittyvä pakottava syy, jolla voidaan perustella tällaiset rajoitukset. Saman artiklan 1 kappaleen mukaan sananvapaus sisältää lisäksi vapauden vastaanottaa tietoja.

Kuten direktiivin 89/552 muuttamisesta annetun direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 perustelukappaleesta seuraa, direktiivin 89/552 3 a artiklassa tarkoitetuilla toimenpiteillä pyritään kuitenkin suojaamaan tiedonsaantioikeutta ja takaamaan televisiolähetysten laaja saatavuus yleisölle, kun on kyse kansallisista tai muista kuin kansallisista yhteiskunnallisesti erityisen merkittävistä tapahtumista. Direktiivin 97/36 johdanto-osan 21 perustelukappaleen mukaan tapahtuma on erityisen merkittävä silloin, kun se on ainutlaatuinen, kun se kiinnostaa suurta yleisöä Euroopan unionissa tai tietyssä jäsenvaltiossa tai tietyn jäsenvaltion merkittävässä osassa ja kun se järjestetään ennakkoon ja sen järjestäjällä on oikeus myydä tapahtuman lähetysoikeudet.

Kun direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä tapahtumia, ne ovat perusteltavissa yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. Kyseessä olevilla toimenpiteillä on myös voitava varmistaa niillä tavoiteltavan päämäärän saavuttaminen, eikä niillä voida mennä pidemmälle kuin on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi.

(ks. 44 ja 47–50 kohta)

4.      Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 3 a artiklalla, johon direktiivin 89/552 muuttamisesta annetun direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 perustelukappaleessa viitataan, ei yhdenmukaisteta nimenomaisia tapahtumia, joita jäsenvaltiot voivat pitää yhteiskunnallisesti erityisen merkittävinä. Tästä seuraa, että direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 perustelukappaleen ei voida mieltää johtavan siihen, että jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksen (EURO) sisällyttäminen yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien kansalliseen luetteloon olisi automaattisesti yhteensoveltuvaa yhteisön oikeuden kanssa. Kyseisen perustelukappaleen ei sitäkään suuremmalla syyllä voida ymmärtää osoittavan, että EURO voitaisiin aina pätevästi sisällyttää kokonaisuudessaan tällaiseen luetteloon riippumatta siitä, minkälaista kiinnostusta kyseinen kilpailu herättää asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Vaikkei sitä, minkä nimenomaisten tapahtumien jäsenvaltio voi katsoa olevan yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä, ole tällä tavalla yhdenmukaistettu, EUROn mainitseminen direktiivin 97/36 johdanto-osan 18 perustelukappaleessa merkitsee sitä, että komissio ei voi katsoa, että kyseisen kilpailun otteluiden merkitseminen tapahtumien luetteloon olisi ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa sillä perusteella, että asianomainen jäsenvaltio ei ilmoita sille erityisiä syitä, jotka perustelevat niiden luonteen yhteiskunnallisesti erityisen merkittävinä tapahtumina. Komission mahdollisesti tekemä päätelmä, jonka mukaan EUROn merkitseminen kokonaisuudessaan jäsenvaltion yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien luetteloon on yhteensoveltuvaa yhteisön oikeuden kanssa sillä perusteella, että kyseistä kilpailua voidaan ominaisuuksiltaan pitää pätevästi yhtenä tapahtumakokonaisuutena, voidaan kuitenkin kyseenalaistaa sellaisten erityisten seikkojen perusteella, jotka osoittavat, että muilla kuin erittäin tärkeillä otteluilla ei ole kyseiselle valtiolle yhteiskunnallisesti tällaista merkitystä.

(ks. 51, 52 ja 120 kohta)

5.      Niiden menettelyjen, jotka jäsenvaltiot ottavat televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 3 a artiklan 1 kohdan perusteella käyttöön yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien luettelon laatimiseksi, on oltava selkeitä ja avoimia siinä mielessä, että niiden on perustuttava objektiivisiin kriteereihin, jotka ovat etukäteen henkilöiden, joita asia koskee, tiedossa, jotta estetään se, että jäsenvaltioilla olevaa harkintavaltaa päättää niiden luetteloihin sisällytettävistä nimenomaisista tapahtumista käytettäisiin mielivaltaisesti. Vaikka on näet totta, että jonkin tapahtuman sisällyttäminen luetteloon edellyttää mainitun 3 a artiklan mukaan sitä, että tapahtuma on yhteiskunnallisesti erityisen merkittävä, sellaisten erityisten kriteerien vahvistaminen etukäteen, joiden nojalla tätä merkittävyyttä arvioidaan, on olennaista, jotta kansalliset päätökset tehdään avoimesti ja kansallisilla viranomaisilla tältä osin olevan harkintavallan puitteissa. Menettelyn selkeyttä ja avoimuutta koskeva vaatimus edellyttää myös sitä, että menettelyyn liittyvissä säännöksissä todetaan elin, jolla on toimivalta laatia tapahtumia koskeva luettelo, ja edellytykset, joiden täyttyessä henkilöt, joita asia koskee, voivat esittää huomautuksensa.

Mainitun 3 a artiklan 1 kohdassa ei vaadita kuitenkaan jäsenvaltioita säätämään erillisistä menettelyistä kaikkien niiden ryhmien vahvistamiseksi, joihin ne voivat katsoa olevan hyödyllistä jakaa niille yhteiskunnallisesti erityisen merkittävät tapahtumat. Se, että luettelon laatimiseksi kokonaisuudessaan on olemassa yksi ainoa menettely, ei yksinään voi kyseenalaistaa menettelyn selkeyttä ja avoimuutta.

(ks. 90, 91 ja 100 kohta)

6.      Kun televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/552 3 a artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä tapahtumat, jotka ovat niille yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä direktiivin 89/552 muuttamisesta annetun direktiivin 97/36 johdanto-osan 21 perustelukappaleessa tarkoitetulla tavalla, siinä tunnustetaan jäsenvaltioilla olevan tässä huomattavaa harkintavaltaa.

Kun tapahtumalla on jäsenvaltiolle erityistä yhteiskunnallista merkitystä, komissio ei loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se jättää direktiivin 89/552 3 a artiklan 2 kohdan nojalla harjoittamansa valvonnan yhteydessä vastustamatta kyseisen tapahtuman sisällyttämistä kyseisen jäsenvaltion laatimaan luetteloon sillä perusteella, että kyseiseen luetteloon ei ole merkitty jotain toista tapahtumaa, jolla on kyseiselle valtiolle mahdollisesti vieläkin suurempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Kun tarkastellaan direktiivissä 97/36 tarkoitettujen yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien konkreettisten tapahtumien osalta tehtävää valintaa, jäsenvaltioita ei näet voida suoraan tai välillisesti velvoittaa merkitsemään tapahtumaluetteloihinsa muita tapahtumia kuin ne, jotka ne päättävät niihin sisällyttää, ja poikkeamaan perustamissopimuksen säännöistä laajemmin kuin ne haluavat.

(ks. 119, 194 ja195 kohta)

7.      Seuraukset siitä, että – kun otetaan huomioon se, miten tärkeää jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksen (EURO) otteluiden televisiolähetyksiä koskeva yksinoikeus on jäsenvaltion lainsäädännössä käyttöön otettuun toiseen luokkaan kuuluville lähetystoiminnan harjoittajille – viimeksi mainitut eivät ole kiinnostuneita ostamaan lähetysoikeuksia, joihin ei liity yksinoikeutta, perustuvat välillisesti kyseisen jäsenvaltion toimenpiteistä aiheutuviin palvelujen tarjoamisen vapauden rajoituksiin. Palveluiden tarjoamisen vapauden rajoitukset, jotka perustuvat kaikkien EUROn otteluiden merkitsemiseen kyseiselle jäsenvaltiolle yhteiskunnallisesti erityisen merkittävien tapahtumien luetteloon, ovat kuitenkin perusteltavissa yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, eivätkä ne ole tavoitteeseensa soveltumattomia tai suhteettomia. Potentiaalisten kilpailijoiden määrän osalta vaikutuksia, jotka seuraavat väistämättä kyseisistä palvelujen tarjoamisen vapauden rajoituksista, ei siis voida pitää kilpailua koskevien perustamissopimuksen artiklojen vastaisina. Komission ei näin ollen tarvitse tehdä kyseisistä seurauksista yksityiskohtaisempaa arviointia.

(ks. 163 ja 164 kohta)

8.      Silloin kun jäsenvaltio vetoaa EY 46 ja EY 55 artiklan kaltaisiin määräyksiin sellaisen lainsäädännön perustelemiseksi, joka on omiaan rajoittamaan palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden käyttämistä, kyseistä yhteisön oikeudessa sallittua oikeuttamisperustetta tulkittaessa on otettava huomioon yleiset oikeusperiaatteet ja erityisesti perusoikeudet. Kyseiseen kansalliseen säännöstöön voidaan siten soveltaa mainituissa määräyksissä tarkoitettuja poikkeuksia ainoastaan silloin, kun se on niiden perusoikeuksien mukainen, joiden noudattamista unionin tuomioistuimet valvovat. Vastaavasti ei myöskään voida hyväksyä sitä, että kansalliseen toimenpiteeseen, joka ei ole omaisuudensuojan kaltaisten perusoikeuksien mukainen, voitaisiin soveltaa poikkeuksia, jotka perustuvat siihen, että kyseinen toimenpide perustuu yleisen edun mukaisiin pakottaviin syihin, kuten siihen, että suurella yleisöllä on mahdollisuus seurata televisiosta yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä tapahtumia.

(ks. 179 kohta)