Language of document : ECLI:EU:C:2011:248

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

14 päivänä huhtikuuta 2011 (*)

Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Digitaalisen satelliittitelevision tallentavat vastaanottimet ja dekooderit – Yhteisön tullikoodeksi – 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohta ja 6 kohta – Sitovan tariffitiedon voimassaoloaika

Yhdistetyissä asioissa C‑288/09 ja C‑289/09,

joissa on kyse EY 234 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka First-tier Tribunal (Tax Chamber) (Yhdistynyt kuningaskunta) on esittänyt 6.7.2009 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen 24.7.2009, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa

British Sky Broadcasting Group plc (C‑288/09) ja

Pace plc (C‑289/09)

vastaan

The Commissioners for Her Majesty’s Revenue & Customs,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. N. Cunha Rodrigues sekä tuomarit A. Rosas, U. Lõhmus, A. Ó Caoimh ja P. Lindh (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: Y. Bot,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 16.12.2010 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        British Sky Broadcasting Group plc, edustajinaan D. Anderson, QC, ja advocaat L. Van den Hende,

–        Pace plc, edustajinaan solicitor J. Grayston ja barrister J. White,

–        Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään S. Hathaway, avustajanaan barrister O. Thomas,

–        Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään F. Florindo Gijón ja R. Liudvinaviciute-Cordeiro,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään R. Lyal ja L. Bouyon,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I esitetyn yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, s. 1) ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL L 286, s. 1; jäljempänä yhdistetty nimikkeistö), alanimikkeiden 8521 90 00 ja 8528 71 13 tulkintaa sekä yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (EYVL L 302, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 19.12.1996 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 82/97 (EYVL L 17, s. 1 ja oikaisu EYVL L 179, s. 11; jäljempänä tullikoodeksi), 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan ja 6 kohdan tulkintaa.

2        Nämä pyynnöt on esitetty kahdessa asiassa, joista toisessa ovat vastakkain British Sky Broadcasting Group plc (jäljempänä Sky) ja Commissioners for Her Majesty’s Revenue & Customs (jäljempänä Commissioners) ja toisessa Pace plc (jäljempänä Pace) ja Commissioners; molemmat asiat koskevat yhtäältä tietoliikennevalmiudella varustettujen sovitinmallien, joissa on tallentava kovalevy, tariffiluokittelua ja toisaalta näihin tavaroihin liittyvien tullien maksamista.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Tariffiluokittelu

 Kansainvälinen tariffiluokittelu

3        Euroopan talousyhteisö hyväksyi harmonoitua tavarankuvaus‑ ja tavarankoodausjärjestelmää (jäljempänä HS-järjestelmä) koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka tehtiin Brysselissä 14.6.1983, sekä sen 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan (jäljempänä HS-järjestelmää koskeva yleissopimus) 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4        HS-järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat HS-järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia HS-järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Samassa määräyksessä määrätään, että sopimuspuolella on velvollisuus soveltaa HS-järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia sen osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia eikä se saa muuttaa osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden katetta.

5        Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö ja joka perustettiin sen perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella, hyväksyy HS-järjestelmää koskevan yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin selitykset ja tariffointisuositukset, jotka on antanut harmonoidun järjestelmän komitea eli elin, jonka organisaatiosta määrätään mainitun yleissopimuksen 6 artiklassa. HS- järjestelmää koskevan yleissopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen mukaisesti komitean tehtäviin kuuluu muun muassa esittää muutoksia kyseiseen sopimukseen ja laatia selityksiä, tariffointisuosituksia ja muita ohjeita HS-järjestelmän tulkitsemiseen opastamiseksi.

6        HS-järjestelmän nimikettä 8521 koskevissa selityksissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”– –

A. Tallennuslaitteet sekä yhdistetyt tallennus- ja toistolaitteet

Nämä ovat laitteita, jotka yhdistettyinä televisiokameraan tai televisiovastaanottimeen tallentavat tallennusmateriaalille sähköimpulsseja (analogisia signaaleja) tai analogisia signaaleja, jotka on muunnettu digitaalikoodiksi (tai näiden signaalien yhdistelmän) – –. Tallennusmenetelmä voi olla magneettinen tai optinen ja tallentava väline on yleensä nauha tai levy.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

– –

c)      Televisiovastaanottimet (myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalin tallennus- tai toistolaittein) sekä videomonitorit ja videoprojektorit (nim. 85.28).”

7        HS-järjestelmän nimikettä 8528 koskevissa selityksissä todetaan seuraavaa:

”– –

D. Televisiovastaanottimet

Tähän kuuluvat mm. laitteet, joissa on yhteenrakennettu kuvanäyttö tai -ruutu, kuten seuraavat:

1)      Televisiolähetysten (maanpäällinen jakelu, kaapeli- tai satelliittijakelu) vastaanottolaitteet, joissa ei ole näyttölaitetta (katodisädeputki, nestekidenäyttö jne.). Nämä laitteet vastaanottavat signaaleja ja muuttavat ne näyttöön soveltuviksi. Niissä voi myös olla yhteenrakennettu modeemi internetyhteyttä varten.

Nämä vastaanottimet on tarkoitettu käytettäviksi yhdessä videosignaalien tallennus- tai toistolaitteiden, monitorien, projektorien tai televisioiden kanssa. Laitteet, jotka vain erottavat korkeataajuuksisia televisiosignaaleja (joita myös nimitetään videovirittimiksi), luokitellaan kuitenkin osina nimikkeeseen 85.29.

– –

3)      Kaikenlaiset (LCD, plasma, CRT jne.) kodeissa käytettävät televisiovastaanottimet (televisiot), myös ne, joissa on yhteenrakennettu yleisradiovastaanotin, videonauhuri, DVD-soitin, DVD-tallennin, satelliittivastaanotin jne.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

a)      videosignaalien tallennus- ja toistolaitteet (nim. 85.21)

– –”

 Yhdistetty nimikkeistö

8        Yhdistetty nimikkeistö perustuu HS-järjestelmään; siinä toistetaan tämän nimikkeet ja kuusinumeroiset alanimikkeet, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön oman alajaon.

9        Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16; jäljempänä asetus N:o 2658/87), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien.

10      Asetuksen N:o 2658/87 8 artiklassa tarkennetaan, että tullikoodeksin 247 artiklassa tarkoitettu komitea voi käsitellä kaikki asiat, jotka sen puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi jäsenvaltion edustajan pyynnöstä ja jotka koskevat muun muassa yhdistettyä nimikkeistöä.

11      Yhdistetyn nimikkeistön versio, jota sovelletaan asiassa C-289/09, sisältyy 1.1.2007 voimaan tulleeseen asetukseen N:o 1549/2006.

12      Yhdistetyn nimikkeistön versio, jota sovelletaan asiassa C-288/09, sisältyy 1.1.2008 voimaan tulleeseen asetukseen N:o 1214/2007.

13      Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt esitetään sen ensimmäisen osan I osaston A kohdassa. Nämä säännöt ovat samat asetusten N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007 yhdistettyjen nimikkeistöjen versioissa. Niissä todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.      Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –

3.      Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

– –

b)      Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

– –

– –

6.      Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

14      Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää XVI jakson. Tämä jakso sisältää 85 ryhmän, joka koskee koneita, mekaanisia laitteita, sähkölaitteita, niiden osia, äänen tallennus- tai toistolaitteita, televisiokuvan tai -äänen tallennus- tai toistolaitteita sekä tällaisten tavaroiden osia ja tarvikkeita.

15      Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 3 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Jollei toisin määrätä, sellaisista eri koneista koostuvat yhdistelmät, jotka on tarkoitettu toimimaan yhtenä ainoana kokonaisuutena, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän tai koneen pääasiallisen toiminnon mukaisesti.”

16      Nimikkeiden 8521 ja 8528 sanamuodot ovat samat asetusten N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007 yhdistettyjen nimikkeistöjen versioissa. Lisäksi näissä asetuksissa ei säädetä julkaisemisesta tai ilmoituksesta alkavasta määräajasta, jonka kuluessa sitovan tiedon, joka lakkaa olemasta voimassa, saaja voi jatkaa sen käyttöä.

17      Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8521 todetaan seuraavaa:

”8521 Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin:

8521 10: magneettinauhatyyppiset :

– –

8521 90 00      − muut.”

18      Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8528 todetaan seuraavaa:

”8528: Monitorit ja projektorit, joissa ei ole yhteenrakennettua televisiovastaanotinta; televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennetuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus- tai toistolaittein:

– –

–        televisiovastaanottimet, myös yhteenrakennetuin yleisradiovastaanottimin tai äänen tai videosignaalien tallennus– tai toistolaittein:

8528 71 – – joihin ei ole tarkoitettu sisällytettäväksi videonäyttöä tai kuvaruutua:

– –

8528 71 13 − − − − laitteet, joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite Internet-yhteyttä varten ja valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon ja jotka pystyvät vastaanottamaan televisiosignaaleja (tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet, ’set-top boxes’).”

 Yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset

19      Asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan komission on valmisteltava yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka sen on säännöllisesti julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Selittävissä huomautuksissa, jotka julkaistiin 7.5.2008 (EUVL C 112, s. 8), täsmennetään nimikkeiden 8521 ja 8528 kohdalla seuraavaa:

”8521 90 00 Muut

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat laitteet, joissa ei ole televisiosignaalien vastaanottamiseen soveltuvaa näyttöä, ts. sovittimet (set-top boxes), joissa on sisäänrakennettu tallennin tai toistin (esimerkiksi kovalevy tai DVD-asema).

– –

8528 71 13 Laitteet, joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite Internet-yhteyttä varten [ja] valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon ja jotka pystyvät vastaanottamaan televisiosignaaleja (tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet ”set‑top boxes”).

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat tietoliikennevalmiudella varustetuiksi sovittimiksi (set-top boxes) kutsutut laitteet, joissa ei ole kuvaruutua ja joissa on seuraavat pääosat:

–      mikroprosessori,

–      videoviritin.

      RF-liitäntä viittaa siihen, että laitteessa voi olla videoviritin,

–      modeemi.

– –

Sovittimet, joissa on sisäänrakennettu tallennin tai toistin (esimerkiksi kovalevy tai DVD-asema), eivät kuulu tähän alanimikkeeseen, vaan ne luokitellaan alanimikkeeseen 8521 90 00.

– –”

20      Alanimikkeeseen 8521 90 00 kuuluviin laitteisiin sovellettiin pääasioiden tosiseikkojen tapahtuma-aikaan 13,9 prosentin suuruista tuontitullia, kun taas alanimikkeeseen 8528 71 13 kuuluvat laitteet oli vapautettu tulleista.

 Tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus ja sopimus informaatioteknologiatuotteiden kaupasta

21      Tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus (jäljempänä vuoden 1994 GATT-sopimus) ja erityisesti sen II artiklan 1 kohdan b alakohdan tulkinnasta tehty sopimus ovat osa Marrakeshissa 15.4.1994 allekirjoitettua Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimusta, joka hyväksyttiin Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1).

22      Yhteisö hyväksyi sopimuksen informaatioteknologiatuotteiden kaupasta, joka koostuu WTO:n Singaporessa pidetyssä ensimmäisessä yleiskokouksessa 13.12.1996 hyväksytystä informaatioteknologiatuotteiden kauppaa koskevasta ministerien julistuksesta liitteineen ja lisäyksineen (jäljempänä ITA-sopimus), ja sen täytäntöönpanoa koskevan tiedonannon informaatioteknologiatuotteiden tullien poistamisesta 24.3.1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/359/EY (EYVL L 155, s. 1). ITA-sopimuksen 1 kohdassa määrätään, että kunkin sopimuspuolen kauppajärjestelmän olisi kehityttävä tavalla, jolla edistetään informaatioteknologiatuotteiden markkinoillepääsyn mahdollisuuksia.

23      ITA-sopimuksen 2 kohdan mukaan kukin sopimuspuoli sitoo ja poistaa tullit sekä kaikki muut maksut vuoden 1994 GATT-sopimuksen II artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla tiettyjen tuotteiden osalta; näihin kuuluvat ”tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet ’set-top boxes’: Laitteet, joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite Internet-yhteyttä varten [ja] valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon”.

24      Asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annettiin 16.11.2000 neuvoston asetus (EY) N:o 2559/2000 (EYVL L 293, s. 1) ITA-sopimuksen soveltamista varten, kuten jälkimmäisen asetuksen toisesta perustelukappaleesta ilmenee.

 Tullisäännökset

25      Tullisäännökset sisältävät tullikoodeksin ja tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 18.12.1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 12/97 (EYVL 1997, L 9, s. 1; jäljempänä soveltamisasetus).

 Tullikoodeksi

26      Tullikoodeksin 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tätä koodeksia sovellettaessa tarkoitetaan:

– –

5)      ’päätöksellä’ tulliviranomaisen yksittäistapauksessa suorittamaa tullilainsäädäntöä koskevaa hallinnollista tointa, jolla on oikeudellisia vaikutuksia yhteen tai useampaan määritettyyn tai määritettävissä olevaan henkilöön; tähän käsitteeseen sisältyy muun muassa 12 artiklassa tarkoitettu sitova tariffitieto;

– –”

27      Tullikoodeksin 12 artiklan 1–6 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Tulliviranomaisten on kirjallisesta hakemuksesta ja komiteamenettelyä noudattaen määritettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti annettava sitovia tariffitietoja tai sitovia alkuperätietoja.

2.      Sitova tariffitieto tai sitova alkuperätieto sitoo tulliviranomaisia tiedon saajaan nähden ainoastaan tavaran tariffin luokittelun tai vastaavasti tavaran alkuperämäärityksen osalta.

– –

5.      Sitova tieto lakkaa olemasta voimassa:

a)      tariffien osalta:

i)      jos annetaan asetus eikä tieto enää ole kyseisellä asetuksella säädetyn oikeuden mukainen,

ii)      jos se tulee ristiriitaiseksi jonkin 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun nimikkeistön tulkinnan kanssa:

–        yhteisön tasolla yhdistetyn nimikkeistön selityksiin tehdyn muutoksen tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion takia,

– –

6.      Sitovan tiedon, joka lakkaa olemasta voimassa 5 kohdan a alakohdan ii tai iii alakohdan tai b alakohdan ii tai iii alakohdan mukaisesti, saaja voi jatkaa sen käyttöä kuuden kuukauden ajan mainituista julkaisemisesta tai ilmoituksesta – –.

Edellä 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa voidaan asetuksessa tai sopimuksessa vahvistaa määräaika, jona ensimmäistä alakohtaa sovelletaan.

– –”

28      Tullikoodeksin 243 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Henkilöllä on oikeus hakea muutosta itseään suoraan ja henkilökohtaisesti koskevaan tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvään tulliviranomaisten päätökseen.

– –

Muutosta on haettava siinä jäsenvaltiossa, jossa päätös on tehty tai sitä on haettu.

2.      Muutosta voi hakea:

a)      ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltioiden tähän tarkoitukseen nimeämiltä tulliviranomaisilta;

b)      toisessa vaiheessa riippumattomalta elimeltä, joka voi olla lainkäyttöviranomainen tai vastaava erikoistunut elin, jäsenvaltioissa voimassa olevien säännösten mukaisesti.”

29      Tullikoodeksin 247 ja 247 a artiklasta ilmenee, että komissiota avustaa mainitun koodeksin täytäntöönpanossa tullikoodeksikomitea.

 Soveltamisasetus

30      Soveltamisasetuksen 11 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltion tulliviranomaisten 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen antamat sitovat tariffitiedot sitovat samoin edellytyksin kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.”

31      Kyseisen asetuksen 12 artiklassa täsmennetään seuraavaa:

1.      Kun jokin [tulli]koodeksin 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu säädös tai toimenpide on annettu taikka toteutettu, tulliviranomaisten on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sitovia tietoja annetaan ainoastaan kyseisen säädöksen tai toimenpiteen mukaisesti.

2.      a)     Sitovien tariffitietojen osalta 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavat ajankohdat ovat seuraavat:

            – –

–        Niiden [tulli]koodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jotka koskevat yhdistetyn nimikkeistön selittäviin huomautuksiin tehtäviä muutoksia, päivä, jona ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa,

– –”

 Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset

 Asia C-288/09

32      Sky tarjoaa digitaaliseen satelliittitelevisioon pohjautuvia palveluja. Se tuo Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tietoliikennevalmiudella varustettuja sovittimia, joissa on tallentava kovalevy (set-top boxes). Niistä käytetään nimeä ”sovitin Sky+, malli DRX 280” (jäljempänä sovitin Sky+).

33      Sovitin Sky+ on satelliittitelevision vastaanotin. Tällainen vastaanotin vastaanottaa ja purkaa Skyn kaltaisen radiolähettäjän satelliittitelevisiojärjestelmän kautta lähetettäviä digitaalitelevisiosignaaleja. Signaali puretaan ainoastaan, kun se lähetetään esitettäväksi televisiovastaanottimen kuvaruudulla.

34      Radiolähettäjä lähettää satelliitin välityksellä digitaalitelevisiosignaaleja, jotka kuluttajan kotona sijaitseva lautasantennin taajuusmuunnin vastaanottaa. Digitaalisignaali siirretään sitten kaapelia pitkin vastaanottimeen.

35      Sovitin Sky+ on nimenomaisesti suunniteltu ja ohjelmoitu vastaanottamaan ja purkamaan vain Skyn satelliittitelevisiojärjestelmän lähettämiä digitaalitelevisiosignaaleja.

36      Sovittimessa Sky+ ei ole sisäänrakennettua näyttöruutua. Se sisältää modeemin internetyhteyttä varten ja näin ollen valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon.

37      Sovittimessa Sky+ on kovalevy. Kovalevyn tallennuskapasiteetista vie puolet Sky-palvelut, jotka mahdollistavat tilausvideopalvelun käyttämisen. Jäljelle jäävää osaa kuluttaja voi hyödyntää tallentaakseen Skyn satelliittijärjestelmän kautta vastaanottamiensa televisio-ohjelmien sisältöä. Sovittimella ei ole mahdollista tallentaa muista ulkoisista lähteistä, kuten televisiovastaanottimista, kameroista tai videotallentimista, tulevaa videosisältöä. Sovittimella ei ole myöskään mahdollista toistaa ulkoisille tallennusmateriaaleille, kuten DVD:ille tai videonauhoille, tallennettuja videoita. Sillä ei myöskään voida tallentaa videota tällaisille ulkoisille tallennusmateriaaleille.

38      Kuluttaja ei tarvitse sovittimen Sky+ kovalevyä, jos hänelle riittää reaaliaikainen televisionkatselu. Sovitin toimii tässä tapauksessa pelkkänä televisiovastaanottimena. Sovitin ei sitä vastoin voi toimia pelkän sen varusteena olevan kovalevyn avulla vastaanottamatta digitaalitelevisiosignaalia, koska sovitin voi toistaa kovalevyn sisällön vain, jos se vastaanottaa tällaisen signaalin Skyn satelliittijärjestelmästä.

39      Sky teki 12.6.2008 Commissionersille hakemuksen sitovan tariffitiedon saamiseksi sovittimelle Sky+. Viimeksi mainittu antoi 9.7.2008 sitovan tariffitiedon, jolla se luokitteli sovittimen Sky+ yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00.

40      Sky riitautti tämän sitovan tariffitiedon ja väitti, että kyseinen tuote olisi luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13 tietoliikennevalmiudella varustettuna sovittimena eli ”televisiovastaanottimena”, joka luokitellaan nimikkeeseen 8528.

41      Customs and International Reviews and Appeals Team hylkäsi kyseisen oikaisuvaatimuksen 29.9.2008 tekemällään päätöksellä.

42      Sky valitti tästä päätöksestä Lontoossa sijaitsevaan VAT and Duties Tribunaliin, jonka nimi on ollut 1.4.2009 alkaen First-tier Tribunal (Tax Chamber).

43      Tässä tilanteessa First-tier Tribunal (Tax Chamber) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko Sky+-sovitinmallin – – määritelmän mukainen sovitin (set‑top box) luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13 – alanimikkeistä 8521 90 00 ja 8528 71 13 7.5.2008 annetuista komission selittävistä huomautuksista – – huolimatta – neuvoston asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annetun – – asetuksen N:o 1214/2007 mukaisesti?

2)      Onko kansallinen tulliviranomainen – – tullikoodeksi[n] – – 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan – – nojalla velvoitettu antamaan sitovia tariffitietoja, jotka vastaavat yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia, paitsi jos – ja siihen asti kun – selittävien huomautusten ilmoitetaan olevan ristiriidassa asianomaisten yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden kanssa, mukaan luettuina yhdistetyn nimikkeistön tulkintasäännöt, vai voiko kansallinen tulliviranomainen muodostaa oman kantansa asiasta ja jättää selittävän huomautuksen huomiotta, jos se katsoo, että tällainen ristiriita on olemassa?

3)      Jos Sky+-sovitinmallin – – määritelmän mukainen sovitin luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00, olisiko [unionin] oikeuden mukaan lainvastaista soveltaa siihen tullia, koska näin rikottaisiin [ITA-sopimuksen] ja vuoden 1994 [GATT-sopimuksen] II artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia [Euroopan unionin] velvoitteita, vai tarkoittaako tuotteen luokittelu nimikkeeseen 8521 sitä, ettei siihen sovelleta ITA-sopimuksen relevanttia osaa?”

 Asia C-289/09

44      Pace on maksutelevisioon liittyvien palvelujen tarjoajille suunnattujen tietoliikennevalmiudella varustettuja sovitinten (set-top boxes), joissa on kovalevy (jäljempänä sovittimet STB-HDD), valmistaja ja maahantuoja. Pace tuo mainittuja sovittimia Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, erityisesti mallia TDS 470NB SD PVR (joka tunnetaan myös nimellä sovitin Sky+), jota valmistetaan Skylle ja jonka tämä on nimennyt ”sovitinmalliksi DRX 280”.

45      Sovittimilla STB-HDD on tämän tuomion 33–38 kohdassa kuvatut ominaisuudet.

46      Pace valmistaa myös useita tietoliikennevalmiudella varustettuja sovittimia, joissa ei ole kovalevyä. Kyse on etenkin malleista DS 430NB ja DS 250NV. Nämä sovittimet on luokiteltu alanimikkeeseen 8528 71 13.

47      Commissioners antoi 8.4.2005 Pacelle sitovan tariffitiedon, jossa luokiteltiin sovitin Sky+ yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 7.9.2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1810/2004 (EUVL L 327, s. 1), alanimikkeeseen 8528 12 91. Asetuksen N:o 1549/2006 tultua voimaan 1.1.2007 tästä alanimikkeestä tuli alanimike 8528 71 13. Vähäiset erot eri STB-HDD:iden teknisten määritelmien ja tuotemääritelmien välillä eivät vaikuta luokitukseen.

48      Commissioners ilmoitti 4.12.2006 ja 29.1.2007 päivätyissä kirjeissä Pacelle, että ”yhdistettyyn nimikkeistöön on tehty merkittäviä nimikemuutoksia, jotka tulevat voimaan 1.1.2007”, ja että ”muutosten seurauksena [8.4.2005 annettu] sitova tariffitieto peruutetaan 31.12.2006 lukien”. Ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen mukaan näitä kirjeitä ei koskaan annettu tiedoksi Pacelle.

49      Commissioners vahvisti 8.8.2008 päivätyssä kirjeessään, että 8.4.2005 päivätty sitova tariffitieto koskee sen voimassaoloaikana myös STB-HDD-mallia TDS 460, jota on kahta mallia eli TDS 460NV ja TDS 460NS.

50      Commissioners vahvisti toisessa 8.8.2008 päivätyssä kirjeessään, että tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan nojalla HS-järjestelmään tehtyjen nimikemuutosten ja vuotuisen tariffipäivityksen seurauksena 8.4.2005 päivätyn sitovan tariffitiedon voimassaolo oli lakannut 1.1.2007.

51      Commissioners vaati 17.11.2008 Pacea maksamaan jälkikäteen tullin kaikista STB-HDD -malleista, mukaan luettuina Sky+-sovittimet, jotka oli tuotu maahan tammikuun 2007 ja huhtikuun 2008 välisenä aikana. Vaatimus tehtiin, koska STB-HDD-sovittimet oli luokiteltu virheelliseen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, nimittäin alanimikkeeseen 8528 71 13, vaikka nämä tuotteet piti Commissionersin mukaan luokitella alanimikkeeseen 8521 90 00.

52      Pace vaati 4.12.2008 Commissionersin päätöksen oikaisua. Customs and International Reviews and Appeals Team vahvisti 16.1.2009 päätöksen STB-HDD-sovitinten luokittelusta alanimikkeeseen 8521 90 00.

53      Pace valitti 10.2.2009 Customs and International Reviews and Appeals Teamin päätöksestä Manchesterissa sijaitsevaan VAT and Duties Tribunaliin. Valitus siirrettiin 27.3.2009 First-tier Tribunalin (Tax Chamber) käsiteltäväksi.

54      Pace kyseenalaistaa valituksessaan yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten yhteensopivuuden yhdistetyn nimikkeistön kanssa. Pace väittää, että kyseisiä sovittimia koskeva sitova tariffitieto pysyi voimassa kuusi kuukautta asetuksen N:o 1549/2006 voimaantulon jälkeen ja että tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, ettei asetus N:o 1549/2006 ole kyseisessä säännöksessä tarkoitettu ”asetus”.

55      Tässä tilanteessa First-tier Tribunal (Tax Chamber) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko tietoliikennevalmiudella varustettu sovitin (set-top box, STB), jossa on kovalevy (HDD), luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8528 71 13 – huolimatta alanimikkeistä 8521 90 00 ja 8528 71 13 7.5.2008 annetuista komission [yhdistettyä nimikkeistöä koskevista] selittävistä huomautuksista – [asetusten N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007] mukaisesti?

2)      Jos STB-HDD:n määritelmän täyttävän HDD:n sisältävä STB-sovitin luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00, olisiko [unionin] oikeuden mukaan lainvastaista soveltaa siihen tullia, koska näin rikottaisiin [ITA-sopimuksen] ja [GATT 1994 -sopimuksen] II artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia [Euroopan unionin] velvoitteita, vai tarkoittaako tuotteen luokittelu nimikkeeseen 8521 sitä, ettei siihen sovelleta ITA-sopimuksen relevanttia osaa?

3)      Onko [tullikoodeksin] 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa tulkittava siten, että [Pacelle] 8.4.2005 annetun sitovan tariffitiedon voimassaolo lakkasi automaattisesti 31.12.2006, koska se ei enää ollut [komission] asetuksella N:o 1549/2006 säädetyn oikeuden mukainen? Onko 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa tulkittava siten, ettei [komission] asetus N:o 1549/2006 kuulu kyseisessä artiklassa tarkoitetun ”asetuksen” käsitteen alaan joko sillä perusteella, että se on vuotuinen yhdistetyn nimikkeistön päivitys, tai sillä perusteella, että se ei ole luokitteluasetus?

4)      Onko tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohta ymmärrettävä siten, että jos vuosittain tehdyssä yhdistetyn nimikkeistön päivityksessä ei määritellä sitovan tariffitiedon saajille annettavaa lisäaikaa, sitovan tariffitiedon saajilla ei ole oikeutta lisäaikaan, vai onko sitovan tariffitiedon saajilla luottamuksensuojan periaatteen mukaisesti oikeus tavanomaiseen kuuden kuukauden lisäaikaan, jota sovelletaan komission luokitteluasetusten yhteydessä?”

56      Yhteisöjen tuomioistuimen presidentin 22.9.2009 antamalla määräyksellä asiat C-288/09 ja C-289/09 yhdistettiin kirjallista ja suullista käsittelyä varten.

57      Koska nämä asiat liittyvät toisiinsa, ne on syytä yhdistää tuomion antamista varten unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan mukaisesti, luettuna yhdessä saman työjärjestyksen 103 artiklan kanssa.

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

 Ensimmäinen kysymys asiassa C‑288/09 ja ensimmäinen kysymys asiassa C‑289/09

58      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee näillä kysymyksillään unionin tuomioistuimelta, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet, joissa on tallentava kovalevy, kuten sovitin Sky+, kuuluvat alanimikkeeseen 8528 71 13 huolimatta 7.5.2008 julkaistuista yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista, joista ilmenee, että mainitut sovittimet kuuluvat alanimikkeeseen 8521 90 00.

59      Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä todetaan, että tavaroiden luokittelu määräytyy etenkin nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti, joten jaksojen tai ryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia.

60      Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. mm. asia C-339/98, Peacock, tuomio 19.10.2000, Kok., s. I-8947, 9 kohta; asia C-495/03, Intermodal Transports, tuomio 15.9.2005, Kok., s. I-8151, 47 kohta; asia C-142/06, Olicom, tuomio 18.7.2007, Kok., s. I-6675, 16 kohta ja asia C-376/07, Kamino International Logistics, tuomio 19.2.2009, Kok., s. I-1167, 31 kohta).

61      Yhdistetyn nimikkeistön 7.5.2008 julkaistuissa selittävissä huomautuksissa todetaan, että erilliset sovittimet, joissa on sisäänrakennettu tallennin tai toistin (esimerkiksi kovalevy), eivät kuulu alanimikkeeseen 8528 71 13, vaan ne on luokiteltava alanimikkeeseen 8521 90 00.

62      HS-selityksissä, jotka olivat voimassa pääasioiden tosiseikkojen tapahtuma-aikaan, tarkennetaan kuitenkin, että televisiovastaanottimet (myös ne, joissa on samaan ulkokuoreen yhdistetty tallennuslaite) eivät kuulu nimikkeeseen 8521, vaan ne on luokiteltava nimikkeeseen 8528.

63      Lisäksi on muistutettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan komissio on yhdistetyn nimikkeistön osalta laatinut selittävät huomautukset ja Maailman tullijärjestö HS-järjestelmän osalta selitykset, jotka osaltaan auttavat huomattavasti eri tullinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. asia C-35/93, Develop Dr. Eisbein, tuomio 16.6.1994, Kok., s. I-2655, 21 kohta; asia C-400/05, B.A.S. Trucks, tuomio 11.1.2007, Kok., s. I-311, 28 kohta ja asia C-403/07, Metherma, tuomio 27.11.2008, Kok., s. I-8921, 48 kohta).

64      Yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten, joilla ei korvata HS-järjestelmän selityksiä vaan täydennetään niitä (ks. vastaavasti asia C-486/06, Van Landeghem, tuomio 6.12.2007, Kok., s. I‑10661, 36 kohta) ja joita luetaan yhdessä niiden kanssa, on näin ollen oltava sisällöltään yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukaisia, eikä niillä voida muuttaa kyseisten säännösten soveltamisalaa (ks. mm. em. asia Kamino International Logistics, tuomion 48 kohta).

65      Tästä seuraa, että jos ilmenee, etteivät yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ole yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisia, niitä ei sovelleta (ks. vastaavasti asia C-229/06, Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, tuomio 19.4.2007, Kok., s. I-3251, 31 kohta; asia C-312/07, JVC France, tuomio 5.6.2008, Kok., s. I-4165, 34 kohta ja em. asia Kamino International Logistics, tuomion 49 ja 50 kohta).

66      Alanimikkeeseen 8521 90 00 kuuluvat – kuten sen sanamuodosta ilmenee – videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös siinä tapauksessa, jos näihin laitteisiin on yhdistetty videoviritin ja jos tallennus tehdään muulle tallennusmateriaalille kuin magneettinauhalle. Laitteet, joissa tallennus tehdään magneettinauhalle, kuuluvat alanimikkeeseen 8521 10.

67      Nimikkeeseen 8528 kuuluvat muun muassa televisiovastaanottimet, myös ne, joissa on samaan ulkokuoreen yhdistetty äänen tai videosignaalien tallennuslaite. Alanimikkeeseen 8528 71 13 kuuluvat televisiovastaanottimet – myös ne, joissa on samaan ulkokuoreen yhdistetty äänen tai videosignaalien tallennuslaite – joihin ei ole tarkoitettu sisällytettäväksi videonäyttöä tai kuvaruutua ja joissa on mikroprosessorin avulla toimiva, modeemilla varustettu laite internetyhteyttä varten ja valmiudet interaktiiviseen tietojen vaihtoon ja jotka pystyvät vastaanottamaan televisiosignaaleja.

68      On tarkennettava, kuten komissio on myöntänyt suullisessa käsittelyssä, että ilmaisujen ”videosignaalien vastaanotto” ja ”televisiosignaalien vastaanotto” sisältö on sama.

69      Näistä määritelmistä ilmenee, että näihin kahteen alanimikkeeseen kuuluvat tavarat voivat sekä vastaanottaa että tallentaa televisiosignaaleja. Näiden alanimikkeiden välinen ero on mainittujen toimintojen luonne pää- tai sivutoimintona. Alanimike 8521 90 00 sisältää tallennuslaitteet, jotka voivat myös toimia televisiovastaanottimina, kun taas alanimike 8528 71 13 sisältää televisiovastaanottimet, joilla voidaan myös tallentaa.

70      Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson, johon kyseiset alanimikkeet kuuluvat, 3 huomautuksessa täsmennetään, että ”yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettua konetta, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti”.

71      Pääasioissa kyseessä olevassa sovittimessa Sky+, jonka toiminta on kuvattu tämän tuomion 33−38 kohdassa, on kiistämättä kaksi toimintoa eli televisiosignaalien tallennus ja vastaanotto. Se on näin ollen kone, joka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 3 huomautuksessa tarkoitetulla tavalla.

72      Näin ollen on tarkasteltava, kumpi kahdesta toiminnosta – televisiosignaalien tallennus vai niiden vastaanotto – on päätoiminto ja kumpi on sivutoiminto.

73      Aluksi on todettava, että komission kirjallisissa huomautuksissaan tekemä ehdotus, jonka mukaan luokittelu jompaankumpaan alanimikkeeseen voitaisiin tehdä sen perusteella, kuinka monta tuntia ohjelmaa sovittimen Sky+ kovalevylle voidaan tallentaa, on hylättävä. Tätä kestoa ei nimittäin ole selvästi määritelty yhdistetyssä nimikkeistössä tai sen selittävissä huomautuksissa, joten tämä erotteluperuste ei ole oikeusvarmuuden periaatteen mukainen.

74      Myöskään sen perusteella, ettei sovitin Sky+ voi toimia pelkästään kovalevynsä avulla ja ettei kovalevyä tarvita televisio-ohjelmien katseluun, minkä vuoksi televisiosignaalien vastaanotto on välttämätöntä mainitun sovittimen toiminnalle, ei voida määritellä laitteen päätoimintoa. Kuten komissio on perustellusti todennut, se seikka, että laitteen toiminto on välttämätön, ei nimittäin sellaisenaan tee siitä päätoimintoa, koska toiminto voi olla välttämätön, vaikka se on toissijainen tai lisätoiminto.

75      Ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee, että sovittimella Sky+ ei ole mahdollista tallentaa muusta ulkoisesta lähteestä, kuten televisiovastaanottimesta, kamerasta tai videotallentimesta, tulevaa videosisältöä eikä toistaa ulkoisille tallennusmateriaaleille, kuten DVD:ille tai videonauhoille, tallennettuja videoita ja ettei sillä voida tallentaa videota tällaisille ulkoisille tallennusmateriaaleille. Vaikka nämä seikat eivät ole mainitun sovittimen objektiivisia ominaispiirteitä ja ominaisuuksia tämän tuomion 60 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla vaan pikemminkin televisiosignaalien tallennuksen ja vastaanoton välistä vuorovaikutusta, ne antavat viitteitä Sky+-sovitinten käyttötarkoituksesta.

76      Tässä yhteydessä on huomautettava, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla luokittelun objektiivinen arviointiperuste sikäli kuin se liittyy kiinteästi kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. mm. asia C-309/98, Holz Geenen, tuomio 28.3.2000, Kok., s. I-1975, 15 kohta; asia C-201/99, Deutsche Nichimen, tuomio 5.4.2001, Kok., s. I-2701, 20 kohta ja asia C-183/06, RUMA, tuomio 15.2.2007, Kok., s. I-1559, 36 kohta).

77      Kuten komissio esitti suullisessa käsittelyssä, kyseistä seikkaa tutkittaessa on otettava huomioon, mikä on kuluttajan mielestä pää- ja mikä sivutoiminto.

78      Ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee, että Sky+-sovitinten kaltaisia sovittimia myydään Skyn kaltaisille televisiopalvelujen tuottajille, jotka antavat ne asiakkaidensa käyttöön, jotta nämä voisivat katsoa niiden tarjoamia ohjelmia.

79      Vastaavasti kuluttaja ryhtyy Skyn kaltaisen palveluntarjoajan tilaajaksi pääasiallisesti voidakseen katsoa tarjottuja televisio-ohjelmia, ja näin tehdäkseen hänen on välttämättä hankittava sovittimen Sky+ kaltainen sovitin. Mahdollisuus tallentaa televisio-ohjelmia eli toiminto, jolla tämä sovitin on lisäksi varustettu, on vain sen tarjoama lisäpalvelu.

80      Tämän tuomion 75 kohdassa kuvattu sovittimen Sky+ toimintojen sellainen vuorovaikutus, että tallennustoiminto on riippuvainen televisiosignaalien vastaanotosta, osoittaa, että kun kuluttaja valitsee tämän tuotteen, hän ei ensisijaisesti etsi tallennustoimintoa vaan pikemminkin televisiosignaalien salauksenpurkutoimintoa, vaikka mahdollisuus tallentamiseen tai tallennettavien ohjelmatuntien määrä voikin vaikuttaa hänen valintaansa.

81      Edellä esitetystä ilmenee, että sovitin Sky+ on pääasiallisesti tarkoitettu televisiosignaalien vastaanottamiseen ja että tämä toiminto on tunnusomainen kyseiselle laitteelle. Se on näin ollen sen päätoiminto, ja tallentaminen on vain sivutoiminto.

82      Tästä seuraa, että koska yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ovat tältä osin yhdistetyn nimikkeistön vastaisia, niitä ei tämän tuomion 63−65 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti sovelleta.

83      Lisäksi on muistutettava, että vaikka yksityisillä ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole ITA-sopimuksen kaltaisen sopimuksen määräysten perusteella sellaisia oikeuksia, joihin nämä voisivat suoraan vedota tuomioistuimessa unionin oikeuden nojalla, kun tiettyä alaa säännellään unionin lainsäädännöllä, unionin tekemien kansainvälisten sopimusten ensisijaisuus johdetun oikeuden teksteihin nähden edellyttää, että kyseisille teksteille annetaan niin pitkälti kuin mahdollista näiden sopimusten kanssa yhteensoveltuva tulkinta (ks. vastaavasti asia C-61/94, komissio v. Saksa, tuomio 10.9.1996, Kok., s. I-3989, 52 kohta ja asia C-428/08, Monsanto Technology, tuomio 6.7.2010, 72 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

84      Edellä esitetyn perusteella yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet, joissa on tallentava kovalevy, kuten sovitin Sky+, kuuluvat alanimikkeeseen 8528 71 13 huolimatta yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista.

Kolmas kysymys asiassa C-288/09 ja toinen kysymys asiassa C-289/09

85      Kun otetaan huomioon näissä kahdessa asiassa ensimmäisiin kysymyksiin annetut vastaukset, kolmanteen kysymykseen asiassa C-288/09 ja toiseen kysymykseen asiassa C-289/09 ei ole tarpeen vastata.

 Toinen kysymys asiassa C-288/09

86      Tällä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta etenkin sitä, onko tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että tulliviranomaisten on annettava yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten mukaisia sitovia tariffitietoja ainakin niin kauan kuin näitä huomautuksia ei ole todettu yhdistetyn nimikkeistön vastaisiksi, vai päinvastoin siten, etteivät tulliviranomaiset saa noudattaa mainittuja huomautuksia, jos ne katsovat ne yhdistetyn nimikkeistön vastaisiksi.

87      Tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään, että sitova tariffitieto lakkaa olemasta voimassa, kun siitä tulee yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten muuttamisen vuoksi yhteensoveltumaton yhdistetyn nimikkeistön tulkinnan kanssa.

88      Tässä säännöksessä ei sen sanamuodon mukaisesti varsinaisesti säädetä tulliviranomaisten velvollisuuksista niiden antaessa sitovaa tariffitietoa vaan tariffitiedon voimassaolon lakkaamisesta.

89      Tässä yhteydessä on muistettava, että vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on muodollisesti rajoittanut kysymyksensä koskemaan vain tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan tulkintaa siltä kannalta, kuinka tulliviranomaisten on toimittava silloin, kun yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia on muutettu, tämä seikka ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan estä unionin tuomioistuinta esittämästä kyseiselle kansalliselle tuomioistuimelle kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin kysymyksiään esittäessään viitannut niihin (ks. mm. asia C-321/03, Dyson, tuomio 25.1.2007, Kok., s. I-687, 24 kohta; asia C-392/05, Alevizos, tuomio 26.4.2007, Kok., s. I-3505, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia C-229/08, Wolf, tuomio 12.1.2010, 32 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Tässä yhteydessä unionin tuomioistuimen on poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyn päätöksen perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde (ks. em. asia Wolf, tuomion 32 kohta).

90      Kysymys on näin ollen ymmärrettävä siten, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voidaanko siitä, että sitovat tariffitiedot lakkaavat olemasta voimassa yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautuksen muuttamisen vuoksi, johtaa se, että tulliviranomaisilla on velvollisuus antaa selittävien huomautusten mukaisia sitovia tariffitietoja.

91      Soveltamisasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa täsmennetään, että kun yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia muutetaan, tulliviranomaisten on toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sitovia tariffitietoja annetaan ainoastaan mainittujen huomautusten mukaisesti siitä lähtien, kun ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

92      Kuten tämän tuomion 63 kohdassa on muistutettu, yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, vaikka ne ovatkin merkittävä apukeino huolehdittaessa siitä, että jäsenvaltioiden kansalliset tulliviranomaiset tulkitsevat yhdistettyä nimikkeistöä yhtenäisesti, eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti sitovia (ks. em. asia Develop Dr. Eisbein, tuomion 21 kohta ja asia C-259/97, Clees, tuomio 3.12.1998, Kok., s. I-8127, 12 kohta).

93      Näistä toteamuksista ilmenee, että kun tulliviranomaisilta on haettu sitovaa tariffitietoa, niiden on noudatettava yhdistetyn nimikkeistön selittäviä huomautuksia tullioikeuden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi unionissa. Jos mainitut viranomaiset ja talouden toimijat ovat erimielisiä selittävien huomautusten yhdenmukaisuudesta yhdistetyn nimikkeistön kanssa ja tavaroiden luokittelusta, talouden toimijoiden on haettava muutosta toimivaltaiselta viranomaiselta.

94      Sen tuomioistuimen, jossa tavaran tariffiluokittelu on riitautettu tullikoodeksin 243 artiklan mukaisesti, on luokiteltava tavara yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukaisesti ja tarvittaessa esitettävä ensin unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntö SEUT 267 artiklassa määrätyin edellytyksin.

95      Kuten komissio on todennut, on lisäksi huomattava, että kun jäsenvaltion tulliviranomaiset tutkivat sellaista tapausta, jossa selittävien huomautusten soveltaminen näyttää johtavan ristiriitaan yhdistetyn nimikkeistön kanssa, kyseisellä jäsenvaltiolla on mahdollisuus saattaa asia tullikoodeksin 247 artiklassa mainitun komitean käsiteltäväksi asetuksen N:o 2658/87 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

96      Näin ollen toiseen kysymykseen asiassa C-288/09 on vastattava, että tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohtaa sekä soveltamisasetuksen 12 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohdan kolmatta luetelmakohtaa on tulkittava siten, että tulliviranomaisten on annettava sitovat tariffitiedot niin, että ne ovat yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten mukaisia. Jos mainitut viranomaiset ja talouden toimijat ovat erimielisiä selittävien huomautusten yhdenmukaisuudesta yhdistetyn nimikkeistön kanssa ja tavaroiden luokittelusta, talouden toimijoiden on haettava muutosta toimivaltaisilta viranomaisilta tullikoodeksin 243 artiklan mukaisesti. Asiaa käsittelevä tuomioistuin ratkaisee tavaran luokittelun esitettyään tarvittaessa ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa määrätyin edellytyksin. Lisäksi jäsenvaltiolla, johon mainitut viranomaiset kuuluvat, on mahdollisuus saattaa asia tullikoodeksin 247 artiklassa mainitun komitean käsiteltäväksi asetuksen N:o 2658/87 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

 Kolmas kysymys asiassa C-289/09

97      Tällä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta etenkin sitä, onko tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa tulkittava siten, että asetus N:o 1549/2006 on katsottava kyseisessä säännöksessä tarkoitetuksi asetukseksi. Kyseinen tuomioistuin kysyy lisäksi tarkemmin, onko sitova tariffitieto, joka ei ollut enää yhdistetyn nimikkeistön mukainen asetuksen N:o 1549/2006 voimaantulon vuoksi, lakannut olemasta voimassa vai onko se yhä voimassa tämän voimaantulon jälkeen.

98      Tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaan sitova tariffitieto lakkaa olemasta voimassa, jos annetaan asetus eikä tieto enää ole kyseisellä asetuksella säädetyn oikeuden mukainen.

99      Kuten komissio on perustellusti huomauttanut, tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetaan paitsi sellaisia asetuksia, jotka on annettu – kuten asetus N:o 1549/2006 – asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohtaa soveltamalla, myös muita asetuksia, jotka vaikuttavat tavaroiden luokitteluun yhdistetyssä nimikkeistössä tai määrittävät luokittelun.

100    Asetuksen N:o 2658/87 liite I, joka sisältää yhdistetyn nimikkeistön, korvattiin 1.1.2007 alkaen asetuksen N:o 1549/2006 liitteessä olevalla tekstillä, kuten viimeksi mainitun asetuksen 1 artiklasta ilmenee.

101    Asetuksen N:o 1549/2006 neljännessä perustelukappaleessa tarkennetaan, että asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan mukaisesti sen liite I on korvattava 1.1.2007 yhdistetyn nimikkeistön täydellisellä toisinnolla.

102    Asetuksen N:o 1549/2006 liitteessä olevassa yhdistetyn nimikkeistön tekstissä ei mainita enää alanimikettä 8528 12 91. Näin ollen sitova tariffitieto, jossa luokiteltiin tavara tähän alanimikkeeseen, ei ollut enää yhdistetyn nimikkeistön mukainen ja oli näin ollen automaattisesti lakannut olemasta voimassa 1.1.2007 alkaen tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan säännösten mukaisesti.

103    Näiden seikkojen perusteella kolmanteen kysymykseen asiassa C-289/09 on vastattava, että tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että asetus N:o 1549/2006 on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu asetus. Sitova tariffitieto, joka ei enää ollut yhdistetyn nimikkeistön mukainen asetuksen N:o 1549/2006 voimaantulon vuoksi, on lakannut olemasta voimassa tämän voimaantulopäivän jälkeen.

 Neljäs kysymys asiassa C-289/09

104    Tällä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, voidaanko tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohtaa tulkita siten, että kun asetuksen N:o 2658/87 12 artiklaa soveltamalla on annettu yhdistettyä nimikkeistöä muuttava asetus eikä tässä asetuksessa vahvisteta määräaikaa, jonka kuluessa sitovan tariffitiedon, joka lakkaa olemasta voimassa, saaja voi kuitenkin jatkaa sen käyttöä, mainittu saaja ei voi enää käyttää tätä tariffitietoa, vai voiko hän päinvastoin jatkaa sen käyttöä luottamuksensuojan periaatteen nojalla kuuden kuukauden määräaikana, joka on tavanomainen tariffiluokitteluissa.

105    Tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että kun sitova tariffitieto on lakannut olemasta voimassa tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti, tässä säännöksessä tarkoitetussa asetuksessa voidaan vahvistaa määräaika, jonka kuluessa tariffitiedon saaja voi jatkaa sen käyttöä tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyin edellytyksin.

106    On todettava, että Pacelle 8.4.2005 annettu sitova tariffitieto ei lakannut olemasta voimassa tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan ii tai iii alakohdassa mainitulla perusteella.

107    Asetuksessa N:o 1549/2006 ei vahvistettu määräaikaa, jonka kuluessa sitovien tariffitietojen, jotka ovat lakanneet olemasta voimassa sen tultua voimaan, saajat olisivat voineet jatkaa mainittujen tariffitietojen käyttöä.

108    Luottamuksensuojan periaatteesta, johon toimijat voisivat vedota ja jonka perusteella niille voitaisiin myöntää määräaika käyttää edelleen sitovaa tariffitietoa, joka on lakannut olemasta voimassa tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti, on muistutettava, että asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa säädetään, että komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyy yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31. lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden alusta alkaen.

109    Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden ja alanimikkeiden sanamuodon tai sisällön mahdollinen muuttaminen ja siitä aiheutuva riski sitovien tariffitietojen pätevyyden menettämisestä on näin ollen huolellisten talouden toimijoiden ennustettavissa ja tiedossa.

110    Asetus N:o 1549/2006, joka on asetuksen N:o 2658/87 12 artiklassa tarkoitettu asetus, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 31.10.2006, ja se tuli voimaan 1.1.2007 mainitun 12 artiklan säännösten mukaisesti.

111    Tästä seuraa, etteivät talouden toimijat voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen, jotta niille myönnettäisiin määräaika, jonka kuluessa ne voisivat käyttää edelleen sitovaa tariffitietoa, joka olisi lakannut olemasta voimassa tullikoodeksin 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti, silloin kun tässä säännöksessä tarkoitetussa asetuksessa ei ole säädetty tällaisesta määräajasta.

112    Edellä esitetyn perusteella neljänteen kysymykseen asiassa C-289/09 on vastattava, että tullikoodeksin 12 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että kun asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan mukaisesti on annettu yhdistettyä nimikkeistöä muuttava asetus ja kun tässä asetuksessa ei vahvisteta määräaikaa, jonka kuluessa sitovan tariffitiedon, joka lakkaa olemasta voimassa, saaja voi kuitenkin jatkaa sen käyttöä, mainittu saaja ei voi enää käyttää tätä tariffitietoa.

 Oikeudenkäyntikulut

113    Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti:

1)      Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I esitettyä yhdistettyä nimikkeistöä, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella N:o 1549/2006 ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella N:o 1214/2007, on tulkittava siten, että sellaiset tietoliikennevalmiudella varustetut sovittimet, joissa on tallentava kovalevy, kuten sovittimen Sky+ malli DRX 280, kuuluvat alanimikkeeseen 8528 71 13 huolimatta mainitun yhdistetyn nimikkeistön selittävistä huomautuksista.

2)      Yhteisön tullikoodeksista 12.10.1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna 19.12.1996 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 82/97, 12 artiklan 5 kohdan a alakohtaa ja tietyistä asetuksen N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93, sellaisena kuin se on muutettuna 18.12.1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 12/97, 12 artiklan 1 kohtaa ja 2 kohdan a alakohdan kolmatta luetelmakohtaa on tulkittava siten, että tulliviranomaisten on annettava sitovat tariffitiedot niin, että ne ovat yhdistetyn nimikkeistön selittävien huomautusten mukaisia. Jos mainitut viranomaiset ja talouden toimijat ovat erimielisiä selittävien huomautusten yhdenmukaisuudesta yhdistetyn nimikkeistön kanssa ja tavaroiden luokittelusta, talouden toimijoiden on haettava muutosta toimivaltaisilta viranomaisilta asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna, 243 artiklan mukaisesti. Asiaa käsittelevä tuomioistuin ratkaisee tavaran luokittelun esitettyään tarvittaessa ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa säädetyin edellytyksin. Lisäksi jäsenvaltio, johon mainitut viranomaiset kuuluvat, voi saattaa asian asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna, 247 artiklassa säädetyn komitean käsiteltäväksi asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000, 8 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

3)      Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 82/97, 12 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohtaa on tulkittava siten, että asetus N:o 1549/2006 on kyseisessä säännöksessä tarkoitettu asetus. Sitova tariffitieto, joka ei enää ollut yhdistetyn nimikkeistön mukainen asetuksen N:o 1549/2006 voimaantulon vuoksi, on lakannut olemasta voimassa tämän voimaantulopäivän jälkeen.

4)      Asetuksen N:o 2913/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 82/97, 12 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että kun asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 254/2000, 12 artiklan mukaisesti on annettu yhdistettyä nimikkeistöä muuttava asetus ja kun tässä asetuksessa ei vahvisteta määräaikaa, jonka aikana sitovan tariffitiedon, joka lakkaa olemasta voimassa, saaja voi kuitenkin jatkaa sen käyttöä, mainittu saaja ei voi enää käyttää tätä tariffitietoa.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: englanti.