UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
24 päivänä tammikuuta 2013 (*)
Muutoksenhaku – Valtiontuet – Verovelan 65-prosenttinen anteeksi antaminen kollektiivisen maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä – Päätös, jolla todetaan tuki sisämarkkinoille soveltumattomaksi ja määrätään sen takaisin perimisestä – Yksityisen velkojan kriteeri – Tuomioistuinvalvonnan rajat – Se, että unionin yleinen tuomioistuin korvaa omilla perusteluillaan riidanalaisen päätöksen perustelut – Ilmeinen arviointivirhe – Selvitysaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla
Asiassa C‑73/11 P,
jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan nojalla 17.2.2011 tehdystä valituksesta,
Frucona Košice a.s., kotipaikka Košice (Slovakia), edustajinaan P. Lasok, QC, barrister J. Holmes, barrister B. Hartnett ja Rechtsanwalt O. Geiss,
valittajana,
ja jossa valittajan vastapuolena ja muina osapuolina ovat
Euroopan komissio, asiamiehinään K. Walkerová, L. Armati ja B. Martenczuk, prosessiosoite Luxemburgissa,
vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,
jota tukee
St. Nicolaus – trade a.s., kotipaikka Bratislava (Slovakia), edustajanaan avocat N. Smaho,
väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas, joka hoitaa toisen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit U. Lõhmus, A. Ó Caoimh, A. Arabadjiev (esittelevä tuomari) ja C. G. Fernlund,
julkisasiamies: J. Kokott,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 5.7.2012 pidetyssä istunnossa esitetyn,
kuultuaan julkisasiamiehen 6.9.2012 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Frucona Košice a.s. (jäljempänä Frucona Košice) vaatii muutoksenhaullaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑11/07, Frucona Košice vastaan komissio, 7.12.2010 antaman tuomion (Kok., s. II‑5453; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen vaatimuksen valtiontuesta C 25/05 (ex NN 21/05), jonka Slovakian tasavalta on myöntänyt Frucona Košice a.s. -yritykselle, 7.6.2006 tehdyn komission päätöksen 2007/254/EY (EUVL L 112, s. 14; jäljempänä riidanalainen päätös) kumoamisesta.
Asian tausta ja riidanalainen päätös
2 Frucona Košice on Slovakian oikeuden perusteella perustettu yhtiö, joka toimi muun muassa alkoholin ja väkevien alkoholijuomien tuotantoalalla.
3 Frucona Košice, joka oli aikaisemmin saanut useita lykkäyksiä verovelkansa maksamiseen, ei pystynyt 25.2.2004 maksamaan vuoden 2004 tammikuuta koskevia valmisteverojaan.
4 Näin ollen sen alkoholin ja väkevien alkoholijuomien tuotanto- ja valmistuslupa peruutettiin 6.3.2004. Siitä lähtien se on ainoastaan jaellut Frucona-merkkisiä väkeviä alkoholijuomia, jotka oli ostettu yritykseltä, joka sopimuksen perusteella valmisti niitä luvanvaraisesti Frucona Košicen tehtaissa.
5 Frucona Košice oli myös velkaantunut konkurssista ja velkasaneerauksesta annetussa laissa nro 328/1991 (zákon č. 328/1991 Zb. o konkurze a vyrovnaní, jäljempänä konkurssi- ja velkasaneerauslaki) tarkoitetulla tavalla.
6 Riidanalaisesta päätöksestä ilmenee, että konkurssi- ja velkasaneerausmenettelyt kuuluvat sen tuomioistuimen valvontaan, joka sääntelee velkaantuneiden yhtiöiden taloudellista tilannetta. Konkurssimenettely päättyy velkaantuneen yhtiön purkamiseen, kun taas velkasaneerauksessa sillä on mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja saneeraus johtaa sopimukseen, jonka perusteella velkaantunut yhtiö maksaa takaisin osan veloistaan ja loppusumma annetaan anteeksi.
7 Frucona Košicen toimitusjohtaja oli tavannut 16.12.2003 sekä 23. ja 30.1.2004 Slovakian verohallituksen ja valtiovarainministerin edustajia ehdottaakseen näille erityisesti kyseisen yhtiön verovelvoitteiden vahvistamista velkasaneerausmenettelyssä.
8 Frucona Košice otti 8.1.2004 asiassa yhteyttä myös Košice IV:n verovirastoon (jäljempänä paikallinen veroviranomainen), jolle se ilmoitti, ettei se vastusta velkasaneerausta.
9 Frucona Košice teki 8.3.2004 velkasaneeraushakemuksen Krajský súd v Košiciachissa (Košicen alueellinen tuomioistuin, Slovakia) ja ehdotti velkojilleen, että se maksaisi niistä kullekin 35 prosenttia siitä summasta, jonka se on niille velkaa (jäljempänä velkasaneerausehdotus). Frucona Košicen kokonaisvelka oli kaikkiaan noin 644,6 miljoonaa Slovakian korunaa (SKK), josta noin 640,8 miljoonaa SKK oli verovelkaa.
10 Krajský súd v Košiciach hyväksyi 29.4.2004 tekemällään päätöksellä velkasaneerausmenettelyn aloittamisen ja toisti velkasaneerausehdotuksen.
11 Jotta paikallinen veroviranomainen voisi arvioida velkasaneerauksen, konkurssin ja veroulosoton vastaavat edut, Frucona Košice toimitti sille 26.4.2004 sen sisäisen tilintarkastajan K:n laatiman tilintarkastuskertomuksen (jäljempänä K:n kertomus) sekä 7.7.2004 tilintarkastuskertomuksen, jonka oli laatinut riippumaton tilintarkastusyhtiö E (jäljempänä E:n kertomus).
12 Slovakian verohallinto suoritti 21.6.2004 tarkastuksen kantajan tiloissa. Tässä tarkastuksessa todettiin, että kantajalla oli 17.6.2004 likvidejä varoja 161,3 miljoonaa SKK.
13 Slovakian verohallituksen pääjohtaja kehotti 6.7.2004 päivätyllä kirjeellään paikallista veroviranomaista olemaan hyväksymättä kantajan velkasaneerausehdotusta siitä syystä, että se ei ollut Slovakian tasavallan edun mukainen.
14 Velkasaneerausistunnossa, joka pidettiin 9.7.2004, Frucona Košicen velkojat, niiden joukossa paikallinen veroviranomainen, hyväksyivät velkasaneerausehdotuksen.
15 Krajský súd v Košiciach vahvisti 14.7.2004 tekemällään päätöksellä velkasaneerauksen ja totesi muun muassa, että Slovakian verohallinnon saatavasta oli maksettava 35 prosentin osuus eli noin 224,3 miljoonaa SKK.
16 Samana päivänä Slovakian verohallituksen pääjohtaja pidätti paikallisen veroviranomaisen johtajan virasta ja korvasi tämän toisella henkilöllä, ja 14.12.2004 kyseinen johtaja joutui syytteeseen petoksesta ja kavalluksesta sen vuoksi, että paikallinen veroviranomainen oli hyväksynyt velkasaneerausehdotuksen. Špeciálny súd v Pezinku (Pezinokin erityistuomioistuin, Slovakia) vapautti hänet 6.3.2006 antamallaan tuomiolla kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.
17 Paikallinen veroviranomainen ilmoitti 20.10.2004 päivätyllä kirjeellä Frucona Košicelle, että velkasaneerauksen yksityiskohdat muodostivat epäsuoran valtiontuen, jolle oli saatava Euroopan yhteisöjen komission lupa.
18 Frucona Košice maksoi 17.12.2004 paikalliselle veroviranomaiselle 224,3 SKK:n määrän, joka vastasi 35:tä prosenttia sen kokonaisvelasta. Krajský súd v Košiciach totesi 30.12.2004 tekemällään päätöksellä velkasaneerausmenettelyn päätetyksi. Krajský súd v Košiciach muutti 18.8.2006 paikalliselle veroviranomaiselle maksettavan määrän suuruudeksi 224,1 miljoonaa SKK.
19 Komissiolle tehtiin 15.10.2004 päivätyllä kirjeellä kantelu väitetysti lainvastaisesta valtiontuesta Frucona Košicelle.
20 Slovakian tasavalta ilmoitti 4.1.2005 päivätyllä kirjeellään komissiolle sen esittämän tietojensaantipyynnön johdosta, että oli mahdollista, että Frucona Košice oli saanut sääntöjenvastaista valtiontukea, ja pyysi komissiota hyväksymään tämän tuen vaikeuksissa olevan yrityksen pelastamistukena.
21 Täydentävät tiedot saatuaan komissio ilmoitti Slovakian tasavallalle 5.7.2005 päivätyllä kirjeellään päätöksestään aloittaa EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätty muodollinen tutkintamenettely kyseessä olevan toimenpiteen osalta. Tämä päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 22.9.2005 (EUVL C 233, s. 47).
22 Komissio teki 7.6.2006 riidanalaisen päätöksen, jonka päätösosan 1 artiklan mukaan Slovakian tasavallan Frucona Košicelle myöntämä 416 515 990 SKK:n suuruinen valtiontuki ei sovellu yhteismarkkinoille, ja sen 2 artiklassa määrätään kyseisen tuen takaisin perimisestä.
23 Kyseisen päätöksen osassa, joka koskee valtiontuen olemassaolon arviointia, komissio totesi, että velkasaneeraus merkitsee samanlaisia velan maksuehtoja yksityisille velkojille ja verohallinnolle mutta että viimeksi mainittu on konkurssimenettelyssä etuoikeutettuna velkojana oikeudellisesti ja taloudellisesti paremmassa asemassa kuin yksityiset velkojat.
24 Komissio katsoi siis, että yksityisen velkojan kriteerin soveltamiseksi on selvitettävä, saiko paikallinen veroviranomainen ”konkurssimenettelyn ja veroulosoton mahdolliseen tulokseen verrattuna enemmän saataviaan takaisin sitä kautta, että se hyväksyi [Frucona Košicen] ehdottaman velkasaneerauksen ehdot”.
25 Konkurssimenettelyn tuottoa tutkiessaan komissio arvioi, ettei E:n kertomus ollut luotettava lähtökohta, sillä se perustui Frucona Košicen varallisuustilanteeseen 31.3.2004 eikä sen tilanteeseen erityisesti 17.6.2004. Siten E:n kertomuksessa saadut likvidaatiokertoimet olivat komission mukaan liian alhaiset. Niiden laskentamenetelmää ei myöskään ollut selitetty. Lisäksi konkurssimenettelyyn liittyvien eri maksujen, jotka oli määrä vähentää omaisuuden myynnin kokonaistuotosta, laskentatapa oli komission mukaan muihin käytettävissä oleviin arvioihin nähden epävarma.
26 Komissio päätteli käytettävissään olleiden asiakirjojen pohjalta, että ”omaisuuden myynti konkurssimenettelyssä olisi todennäköisimmin johtanut suurempaan tuottoon” kuin velkasaneeraus ja että paikallisen veroviranomaisen etuoikeutetun velkojan aseman perusteella ”lähes koko konkurssi[menettelyssä] saatava tuotto olisi koitunut” sen hyväksi. Se teki saman päätelmän veroulosottomenettelyn suhteen.
27 Tämän jälkeen komissio korosti, että Slovakian tasavallan verohallinto oli vastustanut ehdotettua velkasaneerausta, eikä se pitänyt valtion pitkän aikavälin intressejä, kuten intressiä saada valtiolle edelleen verotuloja Frucona Košicen toiminnoista, merkityksellisinä sovellettaessa yksityisen sijoittajan kriteeriä.
28 Komissio päätteli, ettei markkinataloudessa toimivan yksityisen velkojan kriteeri ollut täyttynyt ja että tutkittu toimenpide oli näin ollen valtiontukea paikallisen veroviranomaisen anteeksi antaman velan suuruuden osalta. Lopuksi se katsoi, että tuki oli yhteismarkkinoille soveltumaton.
Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen tuomio
29 Frucona Košice vaati yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 12.1.2007 toimittamallaan kannekirjelmällä riidanalaisen päätöksen kumoamista.
30 St. Nicolaus – trade a.s. -niminen yhtiö (jäljempänä St. Nicolaus – trade) toimitti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 8.6.2007 väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen komission vaatimuksia. Kyseinen hakemus hyväksyttiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtajan 11.10.2007 antamalla määräyksellä.
31 Frucona Košice esitti kanteensa tueksi kymmenen kanneperustetta, joista neljäs koski oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevaa virhettä, jonka komissio oli tehnyt, kun se oli luokitellakseen kyseessä olevan toimenpiteen valtiontueksi katsonut, että konkurssimenettely olisi edullisempi kuin velkasaneeraus ja ettei valistuneen yksityisen velkojan kriteeri näin ollen ollut täyttynyt.
32 Frucona Košice väitti tässä kanneperusteessa lähtökohtaisesti, että komissio oli erityisesti sen esittämän näytön suhteen jättänyt ottamatta huomioon konkurssimenettelyn keston ja sen vaikutuksen verohallinnon tilanteessa olevan yksityisen velkojan tekemään valintaan.
33 Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisessa tuomiossa ensinnäkin, että koska yksityisen velkojan kriteerin arviointi edellyttää monitahoisia taloudellisia arviointeja, riidanalaisen päätöksen lainmukaisuuden valvonta on rajoitettava sen tarkistamiseen, onko komissio tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
34 Tämän jälkeen se katsoi, että nyt käsiteltävässä asiassa on tätä valvontaa varten otettava huomioon Slovakian verohallinnon asema etuoikeutettuna velkojana, Frucona Košicen varallisuuden myyntituottoa konkurssimenettelyn puitteissa koskevan komission arvioinnin erityinen varovaisuus ja se, että – toisin kuin velkasaneerauksessa – konkurssimenettelyssä ei sovita velan anteeksi antamisesta.
35 Näiden näkemysten pohjalta unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 123–129 kohdassa seuraavaa:
”123 Ensimmäiseksi on todettava [Frucona Košicen] väitteestä, joka koskee sitä, että ei ole otettu huomioon konkurssimenettelyn kestoa Slovakiassa ja tätä koskevia kolmansien kertomuksia, että toisin kuin [tämä yhtiö] väittää, sen lisäksi, että komissio on riidanalaisen päätöksen 54 perustelukappaleessa todennut, että Slovakian tasavallan mukaan käsiteltävän asian erityisten olosuhteiden perusteella konkurssimenettely veisi keskimääräistä lyhyemmän ajan, se on myös maininnut riidanalaisen päätöksen 40 perustelukappaleessa, että kantajan mukaan konkurssimenettely kestää Slovakiassa keskimäärin 3–7 vuotta. Se on täsmentänyt, että [Frucona Košice] esittää tuekseen tilastoja ja esimerkin yhdestä slovakialaisesta yhtiöstä, joka on sen mukaan samankaltaisessa tilanteessa kuin se. Näin ollen komissiota ei voida moittia siitä, että se olisi sivuuttanut tältä osin tämän kysymyksen ja [Frucona Košicen] näkemyksen.
124 Lisäksi niistä todisteista, jotka komissiolla oli käytettävissään, on todettava, että [Frucona Košicen] ilmoittamat tiedot itsessään eivät täytä luotettavuuden ja johdonmukaisuuden vaatimuksia. [Frucona Košicen] komissiolle esittämät arviot konkurssimenettelyn kestosta Slovakiassa olivat yleisiä, eikä niissä otettu huomioon nyt käsiteltävän asian ominaispiirteitä. Tällaiset arviot olivat myös likimääräisiä, eivätkä ne tietyin osin olleet keskenään yhtäpitäviä. [Frucona Košice] vetoaa edellä 96 kohdassa tarkoitettuun neljään kertomukseen, joissa tämän keston arvioitiin olevan neljä vuotta kahdeksan kuukautta tai 3–7 vuotta taikka enintään kuusi vuotta.
125 Muut kertomukset, joihin [Frucona Košice] viittaa, ovat komission kertomukset vuosilta 2002 ja 2003 Slovakian tasavallan edistyksestä unioniin liittymisvaiheessa [jäljempänä vuosien 2002 ja 2003 kertomukset]. [Tämän yhtiön] mukaan komissio toteaa näissä kertomuksissa vaikeuksia ja parantamistarpeita konkurssimenettely- ja maksukyvyttömyysasioissa Slovakiassa. On todettava, että nämä komission kertomukset koskevat konkurssimenettelyä Slovakiassa yleensä, eikä niissä oteta huomioon nyt käsiteltävän asian erityispiirteitä.
126 On huomattava, ettei [Frucona Košice] ole maininnut K:n kertomuksen tuloksia siitä, kuinka kauan kantajaa koskeva konkurssimenettely olisi voinut kestää. [K:n kertomuksessa], jonka [Frucona Košice] itse on esittänyt tässä asiassa, mainitun keston arvioidaan olevan ”noin kaksi vuotta (olosuhteiden ja selvitysmiehen työn mukaan)”. On kuitenkin todettava, että sen lisäksi, että tämä arviointi tällaisen konkurssimenettelyn kestosta on selvästi paljon optimistisempi kuin muut [Frucona Košicen] esittämät arviot, mainittu arviointi koski erityisesti [tätä yhtiötä].
127 On myös todettava, kuten komissio väittää, että kun velallisen velkojien lukumäärä on pieni ja kun kyseessä on omaisuus, jonka likvidaatioarvo on positiivinen, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, konkurssimenettely voidaan saattaa loppuun keskimääräistä nopeammin. Tämä pitää paikkansa sitäkin suuremmalla syyllä nyt käsiteltävässä asiassa, jossa asianomaisten kesken on riidatonta, että Slovakian verohallinnon saatava [Frucona Košicelta] oli noin 99 prosenttia tämän veloista, ja jossa mainittu hallinto oli etuoikeutettuna velkojana. Näin ollen Slovakian verohallinnolla olisi ollut ratkaiseva vaikutus konkurssimenettelyn kestoon. [Frucona Košice] tosin väittää, että ostajan etsimistä olisi vaikeuttanut sen omaisuuden ominaispiirteet, maantieteellinen sijainti ja useiden omaisuuserien vanhentuneisuus ja näin ollen konkurssimenettelyn kulku olisi hidastunut. Kuten komissio on riidanalaisen päätöksen 88 perustelukappaleessa todennut, useat seikat, erityisesti se, että [Frucona Košicen] tuotanto-omaisuudelle löytyi käyttäjä sen jälkeen, kun se oli menettänyt alkoholin ja alkoholijuomien valmistusluvan, osoittavat kuitenkin, että tämä – – väite on perusteeton.
– –
129 Edellä todettujen päätelmien perusteella komissio ei ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä konkurssimenettelyn keston suhteen.”
36 Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tämän jälkeen myös muut Frucona Košicen kanneperusteet ja siten sen kanteen sekä velvoitti sen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Asianosaisten vaatimukset
37 Frucona Košice vaatii, että unionin tuomioistuin
– kumoaa valituksenalaisen tuomion siltä osin kuin siinä hylätään neljäs ja kuudes kanneperuste
– toteaa nämä kanneperusteet perustelluiksi
– palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta se lausuu viidennestä, kuudennesta, seitsemännestä, kahdeksannesta ja yhdeksännestä kanneperusteesta siltä osin kuin ne koskevat veroulosottomenettelyä
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
38 Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin
– hylkää valituksen
– velvoittaa Frucona Košicen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
39 St. Nicolaus – trade vaatii, että unionin tuomioistuin hylkää valituksen, vahvistaa valituksenalaisen tuomion ja velvoittaa Frucona Košicen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Valituksen tarkastelu
40 Frucona Košice vetoaa valituksensa tueksi kahteen valitusperusteeseen. Ensimmäinen niistä koskee unionin yleisen tuomioistuimen tekemää oikeudellista virhettä sen arvioidessa yksityisen velkojan kriteeriä. Tämä valitusperuste voidaan lähtökohtaisesti jakaa kahteen osaan, joista ensimmäinen koskee konkurssimenettelyn kestoa ja toinen asiantuntijalausuntojen merkittävyyttä likvidaatiokerrointen arvioinnissa.
41 Toisella valitusperusteellaan Frucona Košice moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se on korvannut omalla arvioinnillaan riidanalaiseen päätökseen sisältyvän arvioinnin ja ottanut selvitysaineiston huomioon vääristyneellä tavalla. Tämä valitusperuste voidaan lähtökohtaisesti jakaa neljään osaan, joista ensimmäinen koskee konkurssimenettelyn kustannuksia, toinen tällaisen menettelyn kestoa, kolmas komission arvioinnin varovaisuutta ja neljäs konkurssimenettelyn päätteeksi jäljelle jäävän velan merkityksellisyyttä.
42 Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäistä osaa ja toisen valitusperusteen toista osaa, jotka koskevat konkurssimenettelyn kestoa, on tutkittava ensiksi ja yhdessä.
Asianosaisten lausumat
43 Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa Frucona Košice väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen yksityisen velkojan kriteerin soveltamisessa.
44 Frucona Košice katsoo, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole harkinnassaan tutkinut tilannetta samalla tavalla kuin yksityinen velkoja olisi tehnyt, kun otetaan huomioon ne tiedot, joita viimeksi mainitulla saattaisi olla velkasaneerauksesta päätettäessä. Frucona Košicen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on vahvistanut komission jälkikäteen tekemän arvioinnin, jossa ei oteta huomioon tiettyjä riskejä ja odotusaikoja, jotka olisivat vaikuttaneet yksityisen velkojan päätökseen tutkittaessa konkurssimenettelyn ja velkasaneerauksen etuja.
45 Frucona Košicen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on ennen kaikkea tutkinut vain sitä, sisälsikö komission analyysi virheitä, eikä sitä, oliko tämä analyysi tehty ottamalla huomioon varovaisen yksityisen velkojan näkökanta.
46 Frucona Košicen mielestä tämä kriteeri edellyttää sen tutkimista, tarjoaako kyseinen toimenpide velkasaneerauspäätöksen tekohetkellä kohtuullisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella selvästi suuremman edun kuin samanlaisessa tilanteessa olevan yksityisen velkojan valitsema ratkaisu.
47 Unionin yleisen tuomioistuimen olisi siten pitänyt aluksi määrittää, voivatko konkurssimenettelyn kestoa koskevat tiedot vaikuttaa hypoteettisen yksityisen velkojan päätösprosessiin. Sen jälkeen sen olisi pitänyt tarkistaa, oliko komissio ottanut huomioon nämä tiedot. Lopuksi unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia, oliko komissio antanut näille tiedoille niiden edellyttämän merkityksen.
48 Frucona Košice katsoo, että tehdäkseen valinnan velan eri kattamiskeinojen välillä varovainen yksityinen velkoja olisi ottanut huomioon käsiteltävässä asiassa käytettävissä olleet tiedot, jotka koskivat konkurssimenettelyn kestoa sekä siihen liittyviä epävarmuustekijöitä. Näin ollen samalla kaupan alalla aikaisemmin tapahtunutta Liehofruct-yhtiön konkurssia koskevat eri kertomukset ja asiakirjat sisälsivät Frucona Košicen mukaan oikeudellisesti merkityksellisiä tietoja, jotka komission oli velvollisuus ottaa huomioon, mitä se ei ollut tehnyt, ja komissio oli siten tehnyt oikeudellisen virheen, johon unionin yleinen tuomioistuin ei ollut puuttunut.
49 Frucona Košice täsmentää, että siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että komission suorittama kertomusten arviointi koski tosiseikkaa, eli konkurssimenettelyjen kestoa, jonka osalta sillä on laaja harkintavalta, se on tehnyt oikeudellisen virheen, koska esitetty kysymys koski näiden tietojen vaikutusta siihen arviointiin, jonka varovainen yksityinen velkoja olisi tehnyt.
50 Frucona Košice väittää toisen valitusperusteensa toisessa osassa, että konkurssimenettelyn keston osalta unionin yleinen tuomioistuin on erityisesti omilla perusteluillaan korvannut sen, ettei komissio ole tutkinut näitä seikkoja.
51 Valituksenalaisen tuomion 123 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin on Frucona Košicen mukaan jättänyt ottamatta huomioon riidanalaisen päätöksen sisällön, koska niissä perustelukappaleissa, joihin unionin yleinen tuomioistuin viittaa tässä kohdassa, ei ilmaista komission kantaa eri menettelyjen kestosta vaan esitetään Frucona Košicen ja Slovakian tasavallan kannat.
52 Kun unionin yleinen tuomioistuin katsoo valituksenalaisen tuomion 124 kohdassa, etteivät Frucona Košicen ilmoittamat tiedot täytä luotettavuuden ja johdonmukaisuuden vaatimuksia, se on näiden väitteiden hylkäämiseksi lisännyt lainvastaisesti uusia perusteluja riidanalaisessa päätöksessä esitetylle päättelylle. Lisäksi unionin yleisen tuomioistuimen väite siitä, että komissiolla oli käytettävissään konkurssimenettelyn todennäköistä kestoa Slovakiassa koskevia useita arvioita, ei vastaa Frucona Košicen esittämiä väitteitä.
53 Kun unionin yleinen tuomioistuin puolestaan toteaa valituksenalaisen tuomion 125 kohdassa, ettei komission kertomuksilla vuosilta 2002 ja 2003 Slovakian tasavallan edistyksestä unioniin liittymisvaiheessa ole merkitystä, koska niissä ei oteta huomioon käsiteltävän asian erityispiirteitä, se on myös esittänyt argumentin, johon komissio ei ole tukeutunut perustellakseen riidanalaista päätöstä. Tämä perustelu ei myöskään ole pätevä, koska soveltaessaan yksityisen velkojan kriteeriä komissio on tukeutunut usein osittain yleisiin tietoihin, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion taloudellisia oloja.
54 Todetessaan valituksenalaisen tuomion 126 kohdassa, että yhdessä Frucona Košicen esittämässä kertomuksessa konkurssimenettelyn kestoksi arvioidaan noin kaksi vuotta, unionin yleinen tuomioistuin on jälleen pyrkinyt itse esittämään perustelun, jolla selitetään konkurssimenettelyn keston huomioon ottamatta jättäminen. Kahden vuoden kesto ylittää kuitenkin suuresti neljän kuukauden ajan, joka on välttämätön varojen saamiseksi velkasaneerausmenettelyssä.
55 Unionin yleinen tuomioistuin on samoin ainoastaan omien perustelujensa nojalla katsonut valituksenalaisen tuomion 127 kohdassa, että jos nyt käsiteltävässä asiassa olisi toteutettu konkurssimenettely, sen kesto olisi ollut lyhyempi kuin tällaisen menettelyn tavanomainen kesto.
56 Ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisestä osasta komissio arvioi, että yksityisen velkojan kriteerin soveltamiseksi on määritettävä, olisiko myös yksityinen velkoja myöntänyt jäsenvaltion myöntämät maksuhelpotukset vai onko ilmeistä, ettei tämä olisi tarjonnut verrattavissa olevia maksuhelpotuksia. Tätä tulkintaa tukee komission harkintavalta, joka sillä on sen arvioidessa yksityisen velkojan kriteerin soveltamisen kaltaisia monitahoisia taloudellisia tilanteita.
57 Komission mukaan unionin yleinen tuomioistuin on soveltanut oikeaa oikeudellista arviointiperustetta, joka muodostuu sen määrittämisestä, onko julkinen viranomainen toiminut samalla tavoin kuin samassa tilanteessa oleva yksityinen velkoja olisi tehnyt, kun olosuhteet otetaan huomioon, ja katsonut perustellusti, että sen valvonta rajoittuu niiden ilmeisten virheiden osoittamiseen, joita komissio on tehnyt tosiseikkoja arvioidessaan.
58 Lopuksi komissio väittää, että Frucona Košicen väitteillä, jotka koskevat puuttuvaa viittausta yksityisen velkojan kriteeriin ja unionin yleisen tuomioistuimen suorittaman komission arvioinnin valvonnan laajuutta, tarkoitetaan tapaa, jolla komissio ja unionin yleinen tuomioistuin ovat arvioineet selvitysaineistoa, eivätkä ne siis koske unionin yleisen tuomioistuimen päättelyä, joka liittyy sovellettavaan oikeudelliseen kriteeriin.
59 Komissio huomauttaa toisen valitusperusteen toisesta osasta aluksi, että tosiseikkojen arvioinnin on yksityisen velkojan kriteeriin nähden perustuttava kaikkien merkityksellisten tekijöiden arviointiin, kun taas Frucona Košice on kiistänyt useista tekijöistä vain joidenkin arvioinnin.
60 Konkurssimenettelyn kestosta komissio huomauttaa, että unionin yleinen tuomioistuin on todennut valituksenalaisen tuomion 123 kohdassa, ettei komissio ollut riidanalaisessa päätöksessä sivuuttanut tätä kysymystä, mutta se on kuitenkin katsonut, että riidanalaisen päätöksen 17, 40 ja 54 perustelukappaleessa olevien tietojen perusteella oli tarpeetonta pitää konkurssimenettelyn kestoa tekijänä, joka estäisi tällaisesta menettelystä päättämisen.
61 Komission mukaan kyseisen tuomion 124 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin vain vahvisti komission käytettävissä olleen selvitysaineiston. Unionin yleisen tuomioistuimen saman tuomion 125 ja 126 kohdassa esittämä viittaus kertomuksiin, jotka eivät sisältyneet riidanalaiseen päätökseen, on vain ylimääräinen huomautus.
62 Valituksenalaisen tuomion 127 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin on myös vain tutkinut komission käytettävissä ollutta selvitysaineistoa tarkistaakseen, oliko viimeksi mainittu tehnyt ilmeisen arviointivirheen. Komissio väittää tältä osin, ettei se ole velvollinen vastaamaan väitetyn tuen saajan esittämään kuhunkin väitteeseen erityisesti ja ettei se ole takertunut konkurssimenettelyn kestoa koskeviin seikkoihin, sillä kun otetaan erityisesti huomioon paikallisen veroviranomaisen asema etuoikeutettuna velkojana, kysymys ei ollut hypoteettista yksityistä velkojaa huolestuttava.
63 Näin ollen Frucona Košicen ensimmäisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa esittämät väitteet, joiden tarkoituksena on osoittaa, että unionin yleinen tuomioistuin on korvannut omalla päättelyllään komission päättelyn, eivät ole perusteltuja.
64 St. Nicolaus – trade väittää, että yksityisen velkojan kriteerin soveltamiseksi on keskeistä kysyä, olisiko yksityinen sijoittaja toteuttanut kyseessä olevan toimen samoin ehdoin, ja jos ei olisi, tutkia, mitkä tällaiset ehdot olisivat olleet.
65 Se toteaa, että paikalliselle veroviranomaiselle se, että Frucona Košice maksaa välittömästi velkansa, ei olisi ollut välttämätöntä hetkellä, jona se hyväksyi velkasaneerausehdotuksen. Yksityinen velkoja, joka olisi vastaavassa tilanteessa kuin paikallinen veroviranomainen, ei siis olisi ollut taipuvainen luopumaan mahdollisuudesta saada tästä maksusta velkasaneerauksessa tarjottua suurempi osuus.
66 St. Nikolaus – trade väittää konkurssimenettelyn kestosta, että valituksenalaisen tuomion 123 kohdasta ilmenee, että komissio on tutkinut tätä kysymystä. Kyseisellä toimielimellä on tältä osin laaja harkintavalta, ja se on nyt käsiteltävässä asiassa arvioinut tosiseikkoja koskevaa tilannetta pääasiallisesti konkurssimenettelyn monitahoisuuteen, velkojien lukumäärään ja siihen seikkaan nähden, että verohallinto oli paitsi Frucona Košicen suurin velkoja myös sen etuoikeutettu velkoja. Tällä perusteella komissio ja unionin yleinen tuomioistuin ovat perustellusti päätelleet, että konkurssimenettely olisi varsin todennäköisesti päätetty lyhyemmässä ajassa kuin tällaisen menettelyn loppuun saattamiseksi yleensä on tarpeen.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
67 Frucona Košice moittii unionin yleistä tuomioistuinta lähinnä siitä, että se on vain tutkinut, sisälsikö komission tekemä tarkastelu ilmeisiä arviointivirheitä, ja jättänyt varmistamatta, oliko tämä tarkastelu suoritettu yksityisen velkojan näkökannalta. Frucona Košicen mukaan unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt erityisesti tutkimatta, voivatko konkurssimenettelyn kestoon liittyvät käytettävissä olleet tiedot vaikuttaa yksityisen velkojan päätösprosessiin ja oliko komissio ottanut nämä tiedot huomioon. Tämän tutkinnan sijaan se on oikeuttanut omien perustelujensa nojalla näiden seikkojen tutkimatta jättämisen riidanalaisessa päätöksessä.
68 SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
69 Tuen käsitteellä ei tarkoiteta ainoastaan positiivisia suorituksia, kuten avustuksia, vaan myös toimenpiteitä, jotka eivät ole avustuksia sanan suppeassa merkityksessä mutta jotka eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia ja ovat siten sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan avustusten kaltaisia (asia C‑200/97, Ecotrade, tuomio 1.12.1998, Kok., s. I‑7907, 34 kohta ja asia C‑6/97, Italia v. komissio, tuomio 19.5.1999, Kok., s. I‑2981, 15 kohta).
70 Edellytykset, jotka toimenpiteen on täytettävä, jotta se kuuluisi SEUT 107 artiklassa tarkoitetun tuen käsitteen piiriin, eivät kuitenkaan täyty, jos tukea saanut yritys saattoi saada saman edun kuin etu, joka sille annettiin valtion varoista, olosuhteissa, jotka vastaavat tavanomaisia markkinaedellytyksiä (ks. vastaavasti asia C‑124/10 P, komissio v. EDF, tuomio 5.6.2012, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
71 Kun julkinen velkoja myöntää maksuhelpotuksia velasta, jonka yrityksen on sille maksettava, tämä arviointi tehdään lähtökohtaisesti soveltamalla yksityisen sijoittajan arviointiperustetta. Kun tätä arviointiperustetta voidaan soveltaa, se kuuluu niihin seikkoihin, jotka komission on otettava huomioon vahvistaessaan tällaisen valtiontuen olemassaolon (ks. vastaavasti asia C‑342/96, Espanja v. komissio, tuomio 29.4.1999, Kok., s. I‑2459, 46 kohta; asia C‑256/97, DM Transport, tuomio 29.6.1999, Kok., s. I‑3913, 24 kohta ja em. asia komissio v. EDF, tuomion 78 ja 103 kohta).
72 Tällaiset maksuhelpotukset ovat SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos näin myönnetyn taloudellisen edun merkittävyyden vuoksi tuen saanut yritys ei ilmeisestikään olisi saanut niihin verrattavissa olevia helpotuksia yksityiseltä velkojalta, jonka tilanne on mahdollisimman lähellä julkisen velkojan tilannetta ja joka pyrkii saamaan maksut summista, jotka taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen on sille velkaa (ks. vastaavasti em. asia Espanja v. komissio, tuomion 46 kohta; em. asia DM Transport, tuomion 30 kohta ja em. asia komissio v. EDF, tuomion 79 kohta).
73 Komission on siis tehtävä kokonaisarviointi, jossa se ottaa huomioon kaikki tilanteessa merkitykselliset seikat, joiden perusteella se voi määrittää, ettei tuen saanut yritys olisi ilmeisestikään saanut vastaavia maksuhelpotuksia yksityiseltä velkojalta (ks. vastaavasti em. asia komissio v. EDF, tuomion 86 kohta).
74 On ilmeisen selvää, että komission tutkinta siitä, voidaanko tietyt toimenpiteet luokitella valtiontueksi siitä syystä, että viranomaiset eivät olleet toimineet samoin kuin yksityinen velkoja olisi toiminut, edellyttää monitahoisen taloudellisen arvioinnin tekemistä (ks. asia C‑525/04 P, Espanja v. Lenzing, tuomio 22.11.2007, Kok., s. I‑9947, 59 kohta).
75 On muistutettava, että kun unionin tuomioistuimet valvovat komission tekemiä monitahoisia taloudellisia arviointeja valtiontukien alalla, niiden tehtävänä ei kuitenkaan ole korvata omalla taloudellisia seikkoja koskevalla arvioinnillaan komission arviointia (ks. vastaavasti asia C‑290/07 P, komissio v. Scott, tuomio 2.9.2010, Kok., s. I‑7763, 64 ja 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
76 Unionin tuomioistuinten on paitsi tutkittava esitettyjen todisteiden aineellinen paikkansapitävyys, luotettavuus ja johdonmukaisuus myös tarkistettava, sisältävätkö nämä todisteet kaikki ne merkitykselliset seikat, jotka on otettava huomioon monitahoisen tilanteen arvioinnissa, ja voivatko kyseiset todisteet tukea niistä tehtyjä päätelmiä (asia C‑12/03 P, komissio v. Tetra Laval, tuomio 15.2.2005, Kok., s. I‑987, 39 kohta ja em. asia komissio v. Scott, tuomion 65 kohta).
77 Edellä todetusta seuraa, että unionin yleisen tuomioistuimen piti Frucona Košicen ensimmäisessä oikeusasteessa esittämien väitteiden perusteella erityisesti tarkistaa, olivatko konkurssimenettelyn kestosta käytettävissä olleet tiedot merkityksellisiä nyt käsiteltävässä asiassa yksityisen velkojan näkökannan arvioimiseksi ja, jos olivat, oliko komissio ottanut ne huomioon.
78 Tässä yhteydessä merkityksellisenä on pidettävä kaikkea sellaista tietoa, joka voi huomattavalla tavalla vaikuttaa sellaisen yksityisen velkojan päätösprosessiin, jota on pidettävä tavanomaisen varovaisena ja huolellisena ja jonka tilanne on mahdollisimman lähellä julkisen velkojan tilannetta ja joka pyrkii saamaan maksun summista, jonka maksuvaikeuksissa oleva velallinen on sille velkaa.
79 Nyt käsiteltävässä asiassa on selvää, että saadakseen maksun saatavistaan tavanomaisen varovaisen ja huolellisen yksityisen velkojan, jonka tilanne on mahdollisimman lähellä paikallisen veroviranomaisen tilannetta, oli tehtävä valinta muun muassa Frucona Košicen velkasaneerausehdotuksen ja konkurssimenettelyn välillä.
80 Tästä seuraa, että tunnistaakseen edullisimman vaihtoehdon tällaisen velkojan on arvioitava kummankin menettelyn edut ja haitat.
81 Kuten Frucona Košice perustellusti toteaa, erääntyneiden saatavien maksaminen lykkääntyy edellä mainittujen menettelyjen ajaksi, ja jos menettelyt kestävät kauan, tämä voi siten vaikuttaa erityisesti saatavien arvoon, joten on todettava, että kyseessä on seikka, joka voi huomattavasti vaikuttaa sellaisen tavanomaisen varovaisen ja huolellisen yksityisen velkojan päätösprosessiin, jonka tilanne on mahdollisimman lähellä paikallisen veroviranomaisen tilannetta.
82 Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen oli varmistettava, oliko komissio ottanut yksityisen velkojan kriteerin arvioinnissaan huomioon käytettävissä olleet tiedot, jotka koskivat muun muassa konkurssimenettelyn kestoa.
83 Valituksenalaisen tuomion 123 kohdasta, joka on toistettu edellä tämän tuomion 35 kohdassa, ilmenee, että unionin yleinen tuomioistuin on todennut, että komissio on riidanalaisen päätöksen 54 perustelukappaleessa tuonut esiin Slovakian tasavallan näkemyksen tällaisen menettelyn kestosta ja maininnut kyseisen päätöksen 40 perustelukappaleessa Frucona Košicen näkemyksen. Unionin yleinen tuomioistuin on päätellyt tästä, ettei komissio ollut ”sivuuttanut” tätä kysymystä.
84 Ne perustelukappaleet, joihin unionin yleinen tuomioistuin on viitannut, ovat, kuten Frucona Košice perustellusti on todennut, kuitenkin riidanalaisen päätöksen IV ja V osassa, jotka sisältävät yhteenvedon asianomaisten osapuolten ja Slovakian tasavallan huomautuksista, eivätkä sen VI osassa, joka koskee komission arviointia.
85 Kuten edellä tämän tuomion 82 kohdassa on todettu, unionin yleisen tuomioistuimen ei myöskään ollut tarkistettava, oliko komissio sivuuttanut konkurssimenettelyn kestosta käytettävissä olleet tiedot, vaan sen oli tutkittava, oliko komissio ottanut ne huomioon yksityisen velkojan kriteeriä koskevan arviointinsa yhteydessä.
86 Tästä seuraa, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt tarkistaa, oliko komissio omistanut konkurssimenettelyn kestolle osan päättelystään, joka sisältyy riidanalaisen päätöksen VI osaan ja erityisesti sen 2.1 kohtaan, joka koski velkasaneerauksen ja konkurssimenettelyn välistä vertailua. Valituksenalaisesta tuomiosta ei kuitenkaan käy ilmi, että tätä olisi tutkittu.
87 Siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on tutkinut valituksenalaisen tuomion 125–127 kohdassa, jotka on myös toistettu edellä tämän tuomion 35 kohdassa, Frucona Košicen hallinnollisessa menettelyssä toimittamien tietojen luotettavuutta ja johdonmukaisuutta koskevia eri seikkoja ja katsonut, että nyt käsiteltävän asian erityisolosuhteissa komissio oli voinut katsoa, ettei konkurssimenettelyn kesto voinut vaikuttaa yksityisen velkojan päätösprosessiin, on todettava, ettei unionin yleisen tuomioistuimen tarkastelu liity mihinkään riidanalaisessa päätöksessä esitettyyn arviointiin.
88 Tästä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin on tutkimiensa kanneperusteiden hylkäämiseksi tukeutunut konkurssimenettelyn kestoa koskevaan arviointiin, joka täyttää aukon riidanalaisessa päätöksessä siihen sisältymättömin perusteluin. Unionin yleinen tuomioistuin on näin toimiessaan ylittänyt valvontavaltansa rajat.
89 Valvoessaan laillisuutta SEUT 263 artiklassa tarkoitetuin tavoin unionin tuomioistuimella ja unionin yleisellä tuomioistuimella on toimivalta ratkaista toimivallan puuttumiseen, olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen, EUT-sopimuksen tai sen soveltamista koskevan minkä tahansa oikeussäännön rikkomiseen taikka harkintavallan väärinkäyttöön liittyvät kanteet. SEUT 264 artiklassa määrätään, että jos kanne on aiheellinen, riidanalainen toimenpide kumotaan. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin eivät siis missään tapauksessa voi korvata riidanalaisen toimenpiteen toteuttajan perusteluja omillaan (ks. asia C‑164/98 P, DIR International Film ym. v. komissio, tuomio 27.1.2000, Kok., s. I‑447, 38 kohta ja asia C‑487/06 P, British Aggregates v. komissio, tuomio 22.12.2008, Kok., s. I‑10515, 141 kohta).
90 Edellä todetusta johtuu, että kun unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt tarkistamatta, oliko komissio ottanut yksityisen velkojan kriteeriä koskevassa arvioinnissaan huomioon konkurssimenettelyn keston, ja kun se on omilla perusteluillaan täyttänyt riidanalaisessa päätöksessä olevan tätä koskevan aukon, se on tehnyt oikeudellisia virheitä.
91 Näin ollen ensimmäisen valitusperusteen ensimmäinen osa ja toisen valitusperusteen toinen osa on todettava perustelluiksi ja valituksenalainen tuomio on siten kumottava.
Ensimmäisessä oikeusasteessa käsitelty oikeusriita
92 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan silloin, kun unionin yleisen tuomioistuimen päätös kumotaan, unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.
93 Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimella on käytettävissään tarvittavat seikat, jotta se voi ratkaista lopullisesti ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn neljännen kanneperusteen ensimmäisen osan, joka koskee konkurssimenettelyn kestoa.
Asianosaisten lausumat
94 Ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn neljännen kanneperusteen ensimmäisessä osassa Frucona Košice väittää lähtökohtaisesti, että komissio on jättänyt ottamatta huomioon konkurssimenettelyn keston ja sen hallinnollisen menettelyn aikana esittämän siihen liittyvän selvitysaineiston. Yksityisen velkoja olisi kuitenkin ottanut tämän keston huomioon, ja se olisi mieluummin hyväksynyt velkasaneerausehdotuksen, koska konkurssimenettely on paljon pidempi kuin velkasaneerausmenettely, joten se aiheuttaa korkotappioita suhteessa velkasaneerauksen tuottoon, eikä sillä siten taata sellaista summaa, joka olisi suurempi kuin velkasaneerausehdotuksen yhteydessä tarjottu summa.
95 Komissio väittää, että se on riidanalaisen päätöksen 40 ja 54 perustelukappaleessa ottanut huomioon konkurssimenettelyn keston ja ettei nyt käsiteltävässä asiassa ollut tarpeen määritellä täsmällisesti tällaisen menettelyn todennäköistä kestoa.
96 Vaikka oletettaisiinkin, että tällainen konkurssimenettely olisi ollut pitkä, minkä komissio kiistää, riidanalaisen päätöksen toteamuksista ilmenee komission mukaan, että velkasaneeraus olisi joka tapauksessa ollut vähemmän edullinen Slovakian valtiolle kuin konkurssimenettely Slovakian viranomaisten kannan ja velkojien pienen lukumäärän perusteella.
97 Koska paikallisella veroviranomaisella on etuoikeutetun velkojan asema sillä perusteella, että sen velan vakuutena oli Frucona Košicen kiinteä omaisuus, jonka arvoksi Frucona Košice oli arvioinut 194 miljoonaa SKK ja mainittu viranomainen 397 miljoonaa SKK, se olisi komission mukaan saanut saatavansa koska tahansa konkurssimenettelyssä myymällä vakuuden muodostavan omaisuuden konkurssi- ja velkasaneerauslain mukaisesti. Näin ollen konkurssimenettelyn kestolla ei ollut merkitystä tämän omaisuuden suhteen.
98 Lopuksi komissio väittää, että Frucona Košicen laskelma perustuu loppusummaan, joka on paljon pienempi kuin yrityksen omaisuuden tosiasiallinen arvo konkurssimenettelyn kustannuksilla vähennettynä. Koska paikallisen veroviranomaisen saatava on yli 99 prosenttia rekisteröidyn velan määrästä, se saattoi odottaa saavansa ainakin 435 miljoonaa SKK tässä menettelyssä. Kun otetaan jopa huomioon Frucona Košicen esittämä velkojan korko, yksityinen velkoja olisi, jos se olisi voinut saada tällaisen summan, ollut valmis odottamaan konkurssimenettelyn päättymistä, vaikka se olisikin ulottunut arvioitua pidemmälle ajalle.
99 St. Nicolaus – trade tukee komission väitteitä.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
100 Muun muassa edellä tämän tuomion 78–81 kohdasta ilmenee, että nyt käsiteltävänä olevan tapauksen kaltaisessa tapauksessa konkurssimenettelyn kesto on seikka, joka voi vaikuttaa huomattavasti sellaisen tavanomaisen varovaisen ja huolellisen yksityisen velkojan päätösprosessiin, jonka tilanne on mahdollisimman lähellä paikallisen veroviranomaisen tilannetta, ja että näin ollen komissiolla oli velvollisuus arvioidessaan yksityisen velkojan kriteeriä ottaa huomioon muun muassa tällaisen menettelyn kestosta käytettävissä olleet tiedot.
101 On kuitenkin todettava, ettei riidanalaisen päätöksen VI osa, joka sisältää komissio arvioinnin, eikä etenkään sen 2.1 kohta, joka koskee velkasaneerauksen ja konkurssimenettelyn vertailua, sisällä mitään viittausta tällaisen menettelyn kestoon.
102 Komission väitteestä, jonka mukaan se on nyt käsiteltävän asian erityisolosuhteissa voinut arvioida, ettei konkurssimenettelyn kesto voinut vaikuttaa yksityisen velkojan päätösprosessiin, on todettava, että Frucona Košicen hallinnollisessa menettelyssä esittämien väitteiden ja selvitysaineiston perusteella komissiolla oli, kuten edellä tämän tuomion 78–81 kohdassa on todettu, velvollisuus esittää riidanalaisessa päätöksessä ainakin yhteenvedonomaisesti ne seikat, joiden perusteella se teki tämän päätelmän.
103 Edellä todetusta seuraa, että koska komissio on jättänyt ottamatta huomioon konkurssimenettelyn keston yksityisen velkojan kriteeriä arvioidessaan, se on tehnyt ilmeisen arviointivirheen. Riidanalaisen päätöksen oikeudelliset perustelut ovat riittämättömät siltä osin kuin komission olisi pitänyt ottaa huomioon tämä seikka.
104 Näin ollen ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn neljännen kanneperusteen ensimmäinen osa on todettava perustelluksi.
105 Koska komissio on kuitenkin riidanalaisen päätöksen 93–99 perustelukappaleessa katsonut, että veroulosottomenettely oli yksityiselle velkojalle, jonka tilanne oli mahdollisimman lähellä paikallisen veroviranomaisen tilannetta, edullisempi kuin velkasaneerausehdotus, edellisen kohdan toteamus ei voi yksinään johtaa mainitun päätöksen kumoamiseen.
106 Kuten unionin yleinen tuomioistuin on todennut valituksenalaisen tuomion 92 kohdassa, Frucona Košicen esittämät muut perusteet, joista se ei ole lausunut, erityisesti ne, jotka koskevat yksityisen velkojan kriteeriä mainitun veroulosottomenettelyn osalta, on tutkittava tämän toteamuksen perusteella.
107 On kuitenkin todettava, ettei oikeusriita tämän tutkimisen osalta ole ratkaisukelpoinen. Näin ollen se on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu niistä sille esitetyistä kanneperusteista, joista se ei ole lausunut.
Oikeudenkäyntikulut
108 Koska asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑11/07, Frucona Košice vastaan komissio, 7.12.2010 antama tuomio kumotaan.
2) Asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta se lausuu niistä sille esitetyistä kanneperusteista, joista se ei ole lausunut.
3) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Allekirjoitukset