Valitus, jonka ThyssenKrupp Liften BV on tehnyt 11.10.2011 unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-144/07, T-147/07, T-148/07, T-149/07, T-150/07 ja T-154/07, ThyssenKrupp Liften Ascenseurs ym. v. Euroopan komissio, 13.7.2011 antamasta tuomiosta

(Asia C-519/11 P)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Valittaja: ThyssenKrupp Liften BV (edustajat: advocaat O. W. Brouwer, advocaat N. Lorjé ja advocaat N. Al-Ani)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

unionin yleisen tuomioistuimen 13.7.2011 antama valituksenalainen tuomio on kumottava siltä osin kuin mainittu tuomioistuin on hylännyt valittajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämät perusteet

unionin tuomioistuimen on ratkaistava asia itse ja kumottava komission asiassa COMP/E-1/38.823 - Hissit ja liukuportaat 21.2.2007 tekemä päätös K (2007) 512 lopullinen¹ ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen kumoamisperusteiden mukaisesti ja/tai alennettava valittajalle määrätyn sakon määrää

toissijaisesti, valittajalle määrätyn sakon määrää on alennettava

edelliseen nähden toissijaisesti, asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi viiteen valitusperusteeseen.

1.    EY 81 artiklan 1 kohdan (josta on tullut 101 artiklan 1 kohta) rikkominen sillä perusteella, etteivät kyseiset rikkomiset voi vaikuttaa erityisen haitallisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja että komissio on aloittanut tutkintamenettelyn lainvastaisesti.

2.    Ne bis in idem -periaatteen loukkaaminen.

3.    Yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen sillä perusteella, että sakon perusmäärä on määritetty suhteettoman suureksi.

4.    Asetuksen N:o 1/2003² 23 artiklassa säädetyn sakon enimmäismäärän huomioon ottamisen laiminlyönti, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetun syyttömyysolettaman loukkaaminen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohdassa vahvistetun nulla poena sine lege -periaatteen loukkaaminen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 3 kohdassa vahvistetun yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaaminen sekä seuraamusten yksilöllisyyden ja niihin liittyvän henkilökohtaisen vastuun periaatteen loukkaaminen sillä perusteella, että valittajan on vahvistettu olevan solidaarisessa vastuussa koko sakon määrästä, joka on laskettu konsernin liikevaihdon perusteella.

5.    Unionin yleisen tuomioistuimen tekemä arviointivirhe ja laiminlyönti, koska se ei ole käyttänyt täyttä tuomiovaltaansa sakkojen alalla erityisesti siltä osin kuin on kyse relevanttien markkinoiden koosta, ennaltaehkäisevän vaikutuksen perusteella määritettävästä kertoimesta ja yhteistyöstä sekä yhteistyötä koskevan vuoden 2002 tiedonannon puitteissa että näiden puitteiden ulkopuolella.

____________

¹ - Päätöksen tiivistelmä on julkaisussa EUVL C, C 75, s. 19.

² - Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EUVL 2003, L 1, s. 1).