Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Lietuvos Aukščiausiasis Teismas (Liettua) on esittänyt 18.10.2016 – Šiaulių regiono atliekų tvarkymo centras ja Specializuotas transportas UAB

(Asia C-531/16)

Oikeudenkäyntikieli: liettua

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Lietuvos Aukščiausiasis Teismas

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Šiaulių regiono atliekų tvarkymo centras ja Specializuotas transportas UAB

Muut osapuolet: VSA Vilnius UAB, Švarinta UAB, Specialus autotransportas UAB ja Ecoservice UAB

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEUT 45 artiklassa vahvistettu henkilöiden vapaa liikkuvuus ja SEUT 56 artiklassa vahvistettu palvelujen vapaa liikkuvuus, direktiivin 2004/18¹ 2 artiklassa vahvistetut tarjoajien yhdenvertaista kohtelua koskeva periaate ja avoimuusperiaate sekä niistä johtuva toimijoiden välisen vapaan ja vilpittömän kilpailun periaate (yhdessä tai erikseen, mutta rajoittumatta näihin oikeussääntöihin) ymmärrettävä ja onko niitä tulkittava siten, että

jos keskenään sidoksissa olevat tarjoajat, joiden taloudelliset ja hallinnolliset sidokset, rahoitussidokset tai muut sidokset saattavat objektiivisesti herättää epäilyksiä niiden itsenäisyydestä ja luottamuksellisten tietojen suojasta tai saattavat tarjota niille mahdollisesti etua muihin tarjoajiin nähden, ovat päättäneet jättää erillisiä (itsenäisiä) tarjouksia samassa tarjouspyyntömenettelyssä, ovatko ne tällöin joka tapauksessa velvollisia ilmoittamaan näistä keskinäisistä sidoksistaan hankintaviranomaiselle, vaikka hankintaviranomainen ei tiedustele sitä niiltä erikseen, riippumatta siitä, säädetäänkö julkisia hankintoja koskevassa kansallisessa säännöstössä tällaisesta velvollisuudesta?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan

a)    myöntävästi (eli tarjoajien on joka tapauksessa ilmoitettava sidoksensa hankintaviranomaiselle), onko jo pelkkä se seikka, että tätä velvoitetta ei noudatettu tai sitä ei noudatettu asianmukaisesti, hankintaviranomaiselle riittävä peruste katsoa tai muutoksenhakuelimelle (tuomioistuin) riittävä peruste päättää, että keskenään sidoksissa olevat tarjoajat, jotka ovat jättäneet erillisiä tarjouksia samassa tarjouspyyntömenettelyssä, eivät ole aidossa kilpailutilanteessa (vaan ne ovat näennäisessä kilpailutilanteessa)?

b)    kieltävästi (eli tarjoajilla ei ole muuta sidostensa ilmoittamista koskevaa velvoitetta kuin se, joka on vahvistettu lainsäädännössä tai tarjouspyyntöehdoissa), onko hankintaviranomaisen kannettava riski, joka aiheutuu siitä, että keskenään sidoksissa olevat taloudelliset toimijat osallistuvat menettelyyn, ja riski tästä seikasta johtuvista seurauksista, jos hankintaviranomainen ei itse ilmoita tarjouspyyntöehdoissa tästä velvoitteesta?

Riippumatta siitä, mitä ensimmäiseen kysymykseen vastataan, ja kun otetaan huomioon tuomio 12.3.2015, eVigilo (C-538/13, EU:C:2015:166), onko ensimmäisessä kysymyksessä tarkoitetut oikeussäännöt sekä direktiivin 89/665/ETY² 1 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ja kyseisen direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännökset (yhdessä tai erikseen, mutta rajoittumatta näihin oikeussääntöihin) ymmärrettävä ja onko niitä tulkittava siten, että

a)    jos tarjouspyyntömenettelyn kuluessa hankintaviranomaiselle selviää millä tahansa tavalla, että useiden tarjoajien välillä on merkittäviä sidoksia, kyseisen hankintaviranomaisen on, riippumatta siitä, miten se itse arvioi tätä seikkaa, tai muista olosuhteista (esim. siitä, ovatko tarjoukset muodoltaan ja asiasisällöltään erilaisia, tarjoajan antamasta julkisesta sitoumuksesta, jonka mukaan se kilpailee vilpittömästi muiden tarjoajien kanssa, jne.), lähestyttävä keskenään sidoksissa olevia tarjoajia erikseen ja kehotettava niitä selventämään, onko niiden henkilökohtainen tilanne tarjoajien välisen vapaan ja vilpittömän kilpailun mukainen ja millä tavoin se on sen mukainen?

b)    jos hankintaviranomaisella on tällainen velvoite mutta se ei noudata sitä, onko tuomioistuimella riittäviä perusteita todeta, että kyseisen hankintaviranomaisen toiminta on lainvastaista, koska se ei takaa menettelyn avoimuutta ja objektiivisuutta ja koska se ei ole pyytänyt hakijalta todisteita tai koska se on laiminlyönyt tehdä omasta aloitteestaan päätöksen siitä, onko keskenään sidoksissa olevien henkilöiden henkilökohtainen tilanne saattanut vaikuttaa tarjouspyyntömenettelyn lopputulokseen?

Onko kolmannessa kysymyksessä mainitut oikeussäännöt ja SEUT 101 artiklan 1 kohta (yhdessä tai erikseen, mutta rajoittumatta näihin oikeussääntöihin) tuomion 12.3.2015, eVigilo (C 538/13, EU:C:2015:166), tuomion 21.1.2016, Eturas ym. (C-74/14, EU:C:2016:42) ja tuomion 21.7.2016, VM Remonts ym. (C-542/14, EU:C:2016:578) valossa ymmärrettävä ja onko niitä tulkittava siten, että

a)    jos tarjoaja (muutoksenhakija) on saanut tiedon siitä, että jommankumman keskenään sidoksissa olevan tarjoajan (tarjoaja A) jättämä hinnaltaan alin tarjous on hylätty, ja siitä, että toinen tarjoaja (tarjoaja B) on valittu sopimuspuoleksi, ja kun otetaan huomioon muutkin olosuhteet, jotka liittyvät näihin tarjoajiin ja niiden osallistumiseen tarjouspyyntömenettelyyn [se, että (tarjoajien A ja B) hallintoelinten kokoonpano on sama; se, että niillä on sama emoyhtiö, joka ei osallistunut tarjouspyyntömenettelyyn; se, että tarjoajat A ja B eivät kertoneet keskinäisistä sidoksistaan hankintaviranomaiselle eivätkä antaneet lisäselvitystä näistä sidoksista muun muassa siksi, että niistä ei ollut esitetty tiedusteluja; se, että tarjoaja A esitti tarjouksessaan epäjohdonmukaisia tietoja siitä, olivatko ehdotetut kuljetusajoneuvot (jätteidenkeruukuorma-autot) EURO V -standardin mukaisia; se, että tarjoaja, joka jätti hinnaltaan alimman tarjouksen, joka hylättiin siinä todettujen puutteiden vuoksi, ei aluksi riitauttanut hankintaviranomaisen kyseistä päätöstä ja toiseksi teki asiaa alimmassa oikeusasteessa käsitelleen tuomioistuimen tuomiosta valituksen, jossa väitettiin muun muassa, että sen tarjouksen hylkääminen oli lainvastaista, jne.], eikä hankintaviranomainen ole ryhtynyt toimenpiteisiin minkään näiden olosuhteiden osalta, ovatko nämä olosuhteet sellaisenaan riittäviä peruste sille, että muutoksenhakuelin hyväksyy vaatimukset, joiden mukaan sen olisi todettava hankintaviranomaisen toiminta, joka ei takaa menettelyn avoimuutta ja objektiivisuutta, lainvastaiseksi, ilman, että se lisäksi velvoittaisi muutoksenhakijan esittämään konkreettista näyttöä siitä, että tarjoajat A ja B toimivat vilpillisesti?

b)    tarjoajat A ja B eivät ole osoittaneet hankintaviranomaiselle, että ne kilpailevat aidosti ja vilpittömästi tarjouspyyntömenettelyssä, pelkästään sillä perusteella, että tarjoaja B jätti vapaaehtoisesti ilmoituksen, jossa todettiin, että se esitti tarjouksen vilpittömästi, tarjoaja B sovelsi laadunhallintastandardeja osallistuessaan tarjouspyyntömenettelyyn ja näiden tarjoajien jättämät tarjoukset eivät olleet muodoltaan eivätkä sisällöltään samanlaisia?

Voidaanko keskenään sidoksissa olevien toimijoiden (joilla on sama emoyhtiö), jotka osallistuvat erikseen samaan tarjouspyyntömenettelyyn, jonka arvo yltää kansainvälisen tarjouspyyntömenettelyn arvon ja jossa hankintaviranomaisen toimipaikka ja palvelujen suorituspaikka sijaitsevat toisen jäsenvaltion (Latvian tasavallan) läheisyydessä, toimien arviointiin soveltaa lähtökohtaisesti SEUT 101 artiklaa, sellaisena kuin sitä on tulkittu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, kun otetaan huomioon muun muassa yhden näistä tarjoajista vapaaehtoisesti antama ilmoitus vilpittömästä kilpailusta?

____________

¹ Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY (EUVL 2004, L 134, s. 114)

² Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 21.12.1989 annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (EYVL 1989, L 395, s. 33).