Language of document : ECLI:EU:C:2002:231

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO 1/00

18 päivänä huhtikuuta 2002

EY 300 artiklan 6 kohdan nojalla annettu lausunto - Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden kesken tehtävää sopimusta koskeva luonnos

Euroopan yhteisöjen komissio on 13.10.2000 pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta lausuntoa EY 300 artiklan 6 kohdan nojalla, joka kuuluu seuraavasti:

”Neuvosto, komissio tai jäsenvaltio voi hankkia yhteisön tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa. Jos yhteisön tuomioistuimen lausunto on kielteinen, sopimus voi tulla voimaan vain Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa määrätyin edellytyksin.”

I Selvitys lausuntopyynnöstä

Komissio on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta lausuntoa Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta Bulgarian tasavallan, Euroopan yhteisön, Islannin tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Puolan tasavallan, Romanian, Slovakian tasavallan, Slovenian tasavallan, T.ekin tasavallan, Unkarin tasavallan ja Viron tasavallan (jäljempänä sopimuspuolet) kesken tehtävän sopimuksen (jäljempänä ECAA-sopimus) ja erityisesti kyseisessä sopimusluonnoksessa määrätyn oikeudellisen valvontajärjestelmän yhteensopivuudesta EY:n perustamissopimuksen määräysten kanssa.

Neuvosto päätti 3.10.1996 pitämässään istunnossa, että komissio valtuutetaan käynnistämään neuvottelut lentoliikennemarkkinoille pääsyä koskevan sopimuksen tai useamman sopimuksen tekemiseksi Euroopan yhteisön sekä Bulgarian tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Puolan tasavallan, Romanian, Slovakian tasavallan, Slovenian tasavallan, T.ekin tasavallan, Unkarin tasavallan ja Viron tasavallan (jäljempänä assosioituneet valtiot) kanssa. Jo tuolloin oli tehty selväksi, että yhteisön lentoliikennemarkkinoiden avaamisen edellytyksenä olisi assosioituneiden valtioiden lainsäädäntöjen lähentäminen yhteisön ilmailualan säännöstöön ja että markkinoita vapautettaisiin sitä mukaa kuin lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan.

Kesäkuussa 1999 pidetty monenvälinen kokous, johon osallistuivat myös Norjan kuningaskunta ja Islannin tasavalta, ja vuoden 1999 jälkipuoliskolla pidetyt kahdenväliset kokoukset johtivat sellaisen ECAA:n sopimusluonnoksen (jäljempänä sopimusluonnos tai ECAA-sopimusluonnos) aikaansaamiseen, jota nämä kaksi valtiota ja assosioituneet valtiot (jäljempänä sopimuspuolina olevat valtiot) ilmoittivat pääpiirteittäin kannattavansa.

Tämä sopimusluonnos, johon liittyy komission mukaan enää teknisiä kysymyksiä Puolan tasavallan ja Unkarin tasavallan osalta laadittavista kahdenvälisistä pöytäkirjoista, toimitettiin sopimuspuolina oleville valtioille 6.4.2000.

Lausuntopyyntö koskee tätä sopimusluonnosta.

II Menettely

Komission, asiamiehinään F. Benyon ja M.-J. Jonczy, lausuntopyyntö on annettu yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedoksi neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille.

Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet

-    Tanskan hallitus, asiamiehenään J. Molde

-    Kreikan hallitus, asiamiehinään A. Samoni-Rantou, S. Chala ja G. Karipsiadis

-    Espanjan hallitus, asiamiehenään R. Silva de Lapuerta

-    Italian hallitus, asiamiehenään U. Leanza, avustajanaan avvocato L. Daniele

-    Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään J. E. Collins, avustajanaan D. Wyatt, QC

-    Euroopan parlamentti, asiamiehinään R. Passos ja A. Caiola

-    Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään J.-P. Jacqué ja R. Gosalbo Bono.

Yhteisöjen tuomioistuin on kuullut julkisasiamiehiä 23.11.2001 työjärjestyksensä 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti suljetuin ovin.

III ECAA-sopimusluonnoksen tarkastelu

ECAA-sopimuksella on tarkoitus laatia sopimuspuolten pääsyä lentoliikennemarkkinoille koskevat yhtenäiset säännöt, jotka perustuvat yhteisössä voimassa olevaan tämän alan lainsäädäntöön ja koskevat vapaata markkinoille pääsyä, sijoittautumisvapautta, yhtäläisiä kilpailuedellytyksiä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua.

ECAA-sopimusluonnoksen 1 artiklan 1 kohdan mukaan liitteessä I luetellut yhteisön oikeuden säännökset ovat osa sopimuspuolten välillä sovellettavia sääntöjä.

Sopimusluonnoksen 6-9 artikla koskevat sijoittautumisvapautta. Sen 6 artiklassa kielletään jäsenvaltioiden ja sopimuspuolina olevien valtioiden kansalaisten sijoittautumisvapautta koskevat rajoitukset. Sen 7 artiklan mukaan yhtiöt rinnastetaan näihin kansalaisiin. Sopimusluonnoksen 8 artikla sisältää poikkeukset 6 ja 7 artiklasta. Sen 9 artiklassa kielletään lentoliikennepalvelujen tarjoamisessa tarvittavien laitteiden ja välineiden siirtoja koskevat määrälliset rajoitukset.

Sopimusluonnoksen 10 artiklan nojalla sopimuspuolet voivat muuttaa lentoyhtiön toimilupaa tai peruuttaa sen, jos lentoyhtiön toiminnan turvallisuutta ei ole taattu.

Kilpailusääntöjen osalta sopimusluonnoksen 12 artiklassa kielletään kilpailua rajoittavat yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset ja yhdenmukaistetut menettelytavat ja 13 artiklassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Sopimusluonnoksen 14 artikla koskee yrityskeskittymiä ja 15 artikla julkisia yrityksiä tai yrityksiä, joilla on erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, sekä yrityksiä, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tai ovat fiskaalisen monopolin asemassa. Sopimusluonnoksen 16 artiklassa todetaan valtiontuet ECAA-sopimuksen vastaisiksi poikkeuksia lukuun ottamatta.

Sopimusluonnoksen 17-22 artikla koskevat sopimuksen täytäntöönpanoa.

Sopimusluonnoksen 17 artiklassa sopimuspuolet velvoitetaan huolehtimaan siitä, että ECAA-sopimuksesta, mukaan luettuna sen liitteessä I mainitut säännökset, johtuviin oikeuksiin voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa. Siinä määrätään, että ”tapauksissa, joilla voi olla vaikutuksia olemassa olevaan tai mahdolliseen lentoliikenteeseen, jolle on tämän sopimuksen nojalla myönnettävä lupa, yhteisön toimielimillä on toimivaltuudet, jotka on erityisesti annettu niille tämän sopimuksen liitteessä I tarkoitettujen tai lueteltujen säädösten säännöksillä”.

Samassa artiklassa yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan yksinomainen toimivalta tutkia yhteisön toimielinten ECAA-sopimuksen perusteella tekemien päätösten laillisuus.

Sopimusluonnoksen 19-22 artiklan mukaan yhteisön toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on varmistaa sen 12 ja 13 artiklan noudattaminen, kun toimenpiteet vaikuttavat yhteisön kanssa käytävään kauppaan, ja toisaalta harjoittaa luonnoksen 14-16 artiklan mukaista valvontaa.

Sopimusluonnoksen 23 artiklassa täsmennetään sovellettavat tulkintasäännöt. Se on lausunnon antamista varten syytä toistaa kokonaisuudessaan:

”1.    Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset ja liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset ovat asiasisällöltään yhteneviä EY:n perustamissopimuksen vastaavien sääntöjen ja perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa, näitä määräyksiä ja säännöksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen komission ennen tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää antamien asiaa koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annettavat tuomiot ja päätökset annetaan muille sopimuspuolille tiedoksi. Jos jokin sopimuspuolista sitä pyytää, näiden myöhemmin annettavien tuomioiden ja päätösten vaikutukset selvitetään sekakomiteassa tämän sopimuksen asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Voimassa olevat tulkinnat annetaan ennen sopimuksen allekirjoituspäivää tiedoksi tämän sopimuksen sopimuspuolina oleville valtioille. Päätösten, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, on oltava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia.

2.    Jos sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimen ratkaistavaksi annetussa asiassa tulee esille kysymys tämän sopimuksen, liitteessä I lueteltujen säädösten säännösten tai niiden nojalla annettujen ja asiasisällöltään EY:n perustamissopimuksen vastaavien sääntöjen sekä perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa yhtenevien säädösten tulkinnasta, kyseinen tuomioistuin pyytää, jos se katsoo sen olevan tarpeen päätöksen antamiseksi asiassa, pöytäkirjan IV mukaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta tekemään päätöksen tämän kysymyksen osalta. Sopimuspuolena oleva valtio voi pöytäkirjan IV mukaisesti tehdä päätöksen, jolla säädetään, missä määrin ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen sen tuomioistuimet soveltavat tätä määräystä. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava sopimuksen tallettajalle sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Tallettaja ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille.

3.    Kun sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, ei voi edellä olevan kohdan mukaisesti antaa kysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätettäväksi, sopimuspuolen on toimitettava kyseisen tuomioistuimen tuomio sekakomitealle, joka pyrkii säilyttämään sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan. Jos sekakomitea ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja sopimuspuolen tuomioistuimen tuomion välinen ero on saatettu sen käsiteltäväksi, onnistunut säilyttämään sopimuksen yhdenmukaista tulkintaa, voidaan soveltaa 27 artiklassa määrättyjä menettelyjä.”

Sopimusluonnoksen 24 artiklassa täsmennetään, että sillä ”ei rajoiteta sopimuspuolten oikeutta muuttaa yksipuolisesti sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia lainsäädäntönsä kohtia edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta - - noudattaen”. Siinä määrätään, että sekakomitealle on ilmoitettava, jos sopimuspuoli toteuttaa tällaisen muutoksen.

Sekakomitean toiminnasta määrätään sopimusluonnoksen 25 ja 26 artiklassa. Sekakomitean muodostavat sopimuspuolten edustajat, ja yhteisöllä on yhtä monta edustajaa kuin sillä on jäsenvaltioita. Sekakomitea tekee päätöksensä pääsääntöisesti yksimielisesti. Sen päätökset ovat sopimuspuolia sitovia.

Riitojen ratkaisemisesta määrätään 27 artiklassa, joka kuuluu seuraavasti:

”1.    Sopimuspuoli voi antaa tämän sopimuksen soveltamista koskevan riidan sekakomitean käsiteltäväksi, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joita varten tässä sopimuksessa ja erityisesti sen 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 19 artiklassa, 20 artiklassa, 22 artiklan 1-4 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa on määrätty erityisistä menettelyistä.

2.    Kun riita on annettu sekakomitean käsiteltäväksi kohdan 1 mukaisesti, pidetään välittömästi neuvottelu riitapuolten välillä. Tapauksissa, joissa Euroopan yhteisö ei ole riitapuolena, jokin osapuolista voi kutsua yhteisön edustajan mukaan neuvotteluun. Riitapuolet voivat laatia ratkaisuehdotuksen, joka toimitetaan välittömästi sekakomitealle. Päätökset, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, eivät vaikuta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

3.    Jos sekakomitea ei kykene kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi, tekemään riitaa ratkaisevaa päätöstä, riitapuolet voivat antaa riidan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jonka päätös asiassa on lopullinen ja sitova. Yksityiskohtaiset säännöt riitojen antamisesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi määritetään pöytäkirjassa IV.

4.    Jos sekakomitea ei tee päätöstä sen käsiteltäväksi annetusta asiasta kolmen kuukauden kuluessa, sopimuspuolet voivat toteuttaa tämän sopimuksen 28 ja 29 artiklan mukaisesti aiheellisia suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kukin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen välittömästi. Lukuun ottamatta 10 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä tapauksia, sopimuspuoli ei voi toteuttaa suojatoimenpiteitä asiassa, joka on annettu tämän sopimuksen mukaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, tai liitteessä I lueteltujen yksittäisten säädösten mukaisia menettelyjä noudattaen.”

Sopimusluonnoksen 28 ja 29 artikla koskevat suojatoimenpiteitä, niiden rajoituksia ja muihin sopimuspuoliin nähden noudatettavaa menettelyä tällaisessa tapauksessa.

Sopimusluonnoksen 30 artikla koskee tietojen luovuttamista. Sen 31-34 artikla koskevat kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä. Sen 35 artikla sisältää määräykset siirtymäjärjestelyistä, ja 36 artiklassa määritellään ECAA-sopimuksen suhde kahdenvälisiin lentoliikennettä koskeviin sopimuksiin ja järjestelyihin. Sopimusluonnoksen 37-42 artikla sisältävät loppumääräykset, joista ilmenee muun muassa se, että ECAA-sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona yhteisö ja kolme muuta allekirjoittajaa ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa.

Liitteessä I luetellaan sopimuspuolia velvoittavat siviili-ilmailuun sovellettavat säännöt ja liitteessä II yhteisön ja kunkin assosioituneen valtion välillä tehtyihin Eurooppa-sopimuksiin sisältyvät kilpailusäännöt. Liitteet III, IV ja V sisältävät luettelot sopimuspuolten toimivaltaisista kilpailuviranomaisista, niiden virallisista lehdistä ja toimivaltaisista lentoturvallisuusviranomaisista.

Sopimusluonnokseen liitetty pöytäkirja I koskee horisontaalisia mukautuksia, joita on sovellettava ECAA-sopimuksen yhteydessä kaikkiin sen liitteessä I tarkoitettuihin toimiin.

Sopimusluonnokseen liitetty pöytäkirja II koskee yrityksiin sovellettavien kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa.

Sopimusluonnokseen liitetty pöytäkirja III koskee kilpailuviranomaisten yhteistyötä yrityksiin sovellettavien kilpailusääntöjen soveltamisessa.

Sopimusluonnokseen liitetty pöytäkirja IV koskee asian saattamista yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sen 1 osassa määrätään, että kun asia on saatettu yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan nojalla, noudatetaan soveltuvin osin menettelyjä, jotka koskevat ennakkoratkaisupyyntöjen tekemistä yhteisössä, ja sopimuspuolina olevilla valtioilla on jäsenvaltioiden tavoin mahdollisuus esittää huomautuksia. Kyseisen pöytäkirjan 2 osassa määrätään, että sopimuspuolina olevat valtiot voivat päättää, että niiden tuomioistuimet, joiden päätöksiin ei saa hakea muutosta, pyytävät yhteisöjen tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun asian ratkaisun kannalta tarpeellisesta pätevyyttä tai tulkintaa koskevasta kysymyksestä tai että kaikki tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua tällaisista kysymyksistä, tai yhdistää molemmat vaihtoehdot. Kyseisen pöytäkirjan 3 osassa täsmennetään, että yhteisöjen tuomioistuin käsittelee ECAA-sopimuksen 27 artiklan nojalla sen käsiteltäviksi saatetut riidat samalla tavalla kuin riidat, jotka on saatettu sen käsiteltäviksi EY 239 artiklan nojalla. Pöytäkirjan 4 osa koskee eri kielten käyttämistä saatettaessa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Sopimusluonnokseen liitetyissä pöytäkirjoissa V-XIV vahvistetaan yhteisön ja kunkin assosioituneen valtion välisissä suhteissa sovellettavat siirtymäjärjestelyt.

IV Yhteenveto yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten esittämistä kirjallisista huomautuksista

Komissio muistuttaa lentoliikennettä koskevien yhteisön säännösten syntyhistoriasta, joka johti kolmanteen toimenpidekokonaisuuteen ja lentoliikenteen yhtenäismarkkinoiden vapauttamiseen. Komissio viittaa erityisesti yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2407/92 (EYVL L 240, s. 1), yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2408/92 (EYVL L 240, s. 8) ja lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksuista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2409/92 (EYVL L 240, s. 15), joita on täydennetty useilla muilla toimenpiteillä. Yhteisön tasolla on yhdenmukaistettu myös monia muita, lähinnä teknisiä seikkoja ja turvallisuuteen ja työoloihin liittyviä seikkoja. Niitä koskevat päätökset sisältyvät sopimusluonnoksen liitteeseen I. Myös perustamissopimuksen kilpailusäännöt ja niiden yksityiskohtaiset soveltamissäännöt kuuluvat kyseisellä alalla sovellettavaan yhteisön säännöstöön.

Komission mukaan sopimusluonnoksessa on otettu huomioon myös Euroopan yhteisöjen, jäsenvaltioiden ja kunkin kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maan välillä tehdyt Eurooppa-sopimukset. Nämä kahdenväliset sopimukset, joissa lentoliikenne jätetään sijoittautumisvapauden ulkopuolelle ja joiden mukaan lentoliikennemarkkinoille pääsystä on tehtävä erilliset sopimukset, eivät sisällä yhdenmukaistettuja sääntöjä sellaisista täytäntöönpanomenettelyistä, joiden avulla olisi voitu toteuttaa monenvälinen Euroopan yhteinen ilmailualue (jäljempänä ECAA) olemassa olevien instrumenttien perusteella.

Komissio täsmentää, että se on neuvotellut sopimusluonnoksesta Euroopan talousalueen (jäljempänä ETA) perustamista koskevasta sopimusluonnoksesta 10.4.1992 annetussa lausunnossa 1/92 (Kok. 1992, s. I-2821, Kok. Ep. XII, s. I-71) vahvistettujen periaatteiden sekä neuvoston antamien neuvotteluohjeiden perusteella. Komission mukaan ei ollut realistista suunnitella ETA:n kaksipilarista rakennetta muistuttavaa erillistä valvonta- tai tuomioistuinjärjestelmää, kun otetaan huomioon kunkin assosioituneen valtion mahdollinen liittyminen yhteisöön ja se, ettei näillä mailla ollut samankaltaisia institutionaalisia yhteyksiä kuin Euroopan vapaakauppa-alueen (jäljempänä EFTA) yhteydessä oli luotu.

Tämän jälkeen komissio tarkastelee lausuntopyynnössään sopimusluonnoksen määräyksiä, jotka koskevat kilpailusääntöjä, ja määräyksiä, joilla pyritään turvaamaan ECAA-sopimuksen yhdenmukainen soveltaminen ja tulkinta, sekä määräyksiä, jotka koskevat riitojen ratkaisemista.

Komissio huomauttaa yhteisöjen tuomioistuimen katsoneen, että yhteisöllä on toimivalta tehdä kilpailusääntöjen alalla kansainvälisiä sopimuksia (em. lausunto 1/92, 40 kohta), ja esittää, ettei sopimusluonnos vaikuta toimivallan jakoon yhteisössä. Komission toimivaltuuksia vain laajennetaan sopimuspuolina olevien valtioiden kanssa käytävän kaupan osalta.

ECAA-sopimuksen sääntöjen ja yhteisön oikeussääntöjen yhdenmukainen soveltaminen varmistetaan komission mukaan luomalla niin sanottu yhden pilarin rakenne, jossa kyseisen sopimuksen ja sen liitteiden soveltaminen uskotaan yhdelle ainoalle taholle eli komissiolle, jolla on kilpailusääntöjä ja muita lentoliikennettä koskevia sääntöjä soveltaessaan yhtä laajat toimivaltuudet sopimuspuolina oleviin valtioihin nähden kuin jäsenvaltioihin nähden.

Lisäksi yhteisöjen tuomioistuimelle annetaan sopimusluonnoksen 17 artiklan 3 kohdassa yksinomainen toimivalta valvoa yhteisön toimielinten ECAA-sopimuksen nojalla tekemien päätösten laillisuutta. Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että sille voidaan antaa sopimuksella uusia toimivaltuuksia, jollei näillä valtuuksilla vääristetä yhteisöjen tuomioistuimen tehtävää sellaisena kuin se käsitetään perustamissopimuksessa (em. lausunto 1/92, 32 kohta). Tämä tehtävä ei komission mukaan voi muuttua laillisuusvalvonnan laajentamisella, sillä yhteisöjen tuomioistuin on jo aiemmin katsonut olevansa toimivaltainen käsittelemään kumoamiskanteita kaikista niistä toimielinten toimista, joilla on oikeusvaikutuksia, riippumatta siitä, millä perusteella ne on annettu (asia C-316/91, parlamentti v. neuvosto, tuomio 2.3.1994, Kok. 1994, s. I-625, Kok. Ep. XV, s. I-55, 8 ja 9 kohta).

Niillä aloilla, joilla ECAA-sopimuksessa ei anneta päätöksentekovaltaa yhteisön toimielimille, sopimusluonnoksen 23 artiklalla pyritään komission mukaan takaamaan sopimuksen sääntöjen ja yhteisön oikeussääntöjen yhdenmukainen tulkinta.

Komissio toteaa, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan avulla säilytetään yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyys, koska tämän määräyksen mukaan ECAA-sopimusta on tulkittava tavalla, joka on yhteensopiva ennen sopimuksen allekirjoittamista tehtyjen komission päätösten ja yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden kanssa, ja koska tässä määräyksessä sekakomitean tehtäväksi annetaan selvittää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehtyjen päätösten ja tuomioiden vaikutukset siten, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä noudatetaan.

Sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdan nojalla sopimuspuolina olevien valtioiden tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuinta ”tekemään päätöksen” EY 234 artiklassa määrättyä menettelyä vastaavalla tavalla. Tämä sopimusluonnoksen määräys, joka vastaa assosioituneiden valtioiden liittymistä edeltävää yhteisön strategiaa, täyttää myös edellä mainitun lausunnon 1/92 33 kohdassa mainitun vaatimuksen siitä, että yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnalla on oltava sitova vaikutus.

Sopimuspuolina olevat valtiot voivat sopimusluonnokseen liitetyn pöytäkirjan IV nojalla valita, onko kysymysten saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi pakollista vai vapaaehtoista, mutta yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, ettei tällaiselle valinnanvapaudelle ole periaatteellista estettä (14.12.1991 annettu lausunto 1/91, Kok. 1991, s. I-6079, Kok. Ep. XI, s. I-656, 60 kohta). Sopimuspuolen on lisäksi toimitettava sekakomitealle kaikki ylimmän oikeusasteen tuomioistuinten tuomiot asioissa, joita ei ole voitu saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja näissä tilanteissa kyseisen komitean on pyrittävä varmistamaan ECAA-sopimuksen yhdenmukainen tulkinta.

Komissio katsoo, että yhden pilarin rakenne ja yhteisöjen tuomioistuimelle annettu tulkintavalta ehkäisevät ennakolta ECAA-sopimuksen soveltamista koskevien riitojen syntymistä. Jos tällaisia riitoja kuitenkin ilmenee, riitojen ratkaiseminen on sopimusluonnoksen 27 artiklassa järjestetty edellä mainitun lausunnon 1/92 23 ja 24 kohdan mukaisella tavalla. Sekakomitean on tässä yhteydessä tehtävä päätöksiä, jotka eivät ole ristiriidassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Jos riitaa ei saada ratkaistua, osapuolet voivat saattaa asian yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja tämän päätös on sopimusluonnoksen mukaan lopullinen ja sitova.

Komissio esittää näin ollen, että yhteisöjen tuomioistuimelle sopimusluonnoksessa annetut kolme tehtävää eli laillisuusvalvonta, tulkinta ja riitojen ratkaiseminen estävät täysin yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja ECAA-sopimuksen tulkinnan väliset erot tai ristiriidat. Kuitenkin oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi ja yhteisöjen tuomioistuimen aseman vuoksi komissio on esittänyt lausuntopyynnön sopimusluonnoksessa määrätyn oikeudellisen valvontajärjestelmän ja erityisesti sen 23 artiklan 2 ja 3 kohdan yhteensopivuudesta perustamissopimuksen kanssa.

Tanskan hallitus esittää, ettei sopimusluonnoksessa ehdotettu oikeudellinen valvontajärjestelmä ole ongelmallinen yhteisön oikeuden kannalta. Se viittaa kuitenkin yhteisöjen tuomioistuimessa parhaillaan vireillä oleviin niin sanottuihin open skies -asioihin ja kiistää komission väitteen lentoliikennealalla toteutetun yhdenmukaistamisen asteesta. Tanskan hallitus katsoo, ettei alalla ole tapahtunut täyttä yhdenmukaistamista, ja kertoo toivovansa, ettei yhteisöjen tuomioistuin ottaisi lausuntopyyntöön vastatessaan etukäteen kantaa kyseisissä asioissa annettavaan ratkaisuun.

Kreikan hallitus hyväksyy sopimusluonnoksen mukaisen tuomioistuinjärjestelmän mutta katsoo, että tietyt määräykset on laadittu liian epätäsmällisesti tai että ne saattavat olla ristiriidassa perustamissopimuksen kanssa. Se esittää edellä mainittujen lausuntojen 1/91 ja 1/92 perusteella, että arvioitaessa, onko sopimusluonnos tältä osin perustamissopimuksen mukainen, ratkaisevat kaksi kriteeriä ovat se, ettei yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä loukata, ja se, ettei sopimuksella vääristetä yhteisöjen tuomioistuimen tehtävää tuomioistuimena, jonka päätökset ovat sitovia.

Sekakomitealla on keskeinen asema ECAA-sopimuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamisessa. Kreikan hallituksen mukaan on näin ollen arvioitava ennen kaikkea, ovatko sen päätökset näiden kahden kriteerin mukaisia.

Sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan osalta Kreikan hallitus toteaa, että silloin, kun sekakomitea voi joutua tekemään päätöksiä määritelläkseen yhteisöjen tuomioistuimen tulevien päätösten vaikutuksia, yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyys taataan sillä, että tämän komitean on nimenomaisesti noudatettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Ainoa mahdollinen ongelma on siinä, että sekakomitea voi tämän määräyksen perusteella selvittää asiaa vain sopimuspuolen pyynnöstä ja että tällaisessa tilanteessa on todennäköistä, ettei tämä komitea pysty yksimielisyyden puuttuessa tekemään päätöstä. Sopimusluonnoksessa ei kuitenkaan ole määrätty mitään tällaisen tilanteen varalta, lukuun ottamatta yleistä riitojenratkaisumenettelyä. Kreikan hallituksen mielestä voitaisiin ajatella sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohtaan tai Euroopan talousalueen perustamisesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen (EYVL 1994, L 1, s. 3; jäljempänä ETA-sopimus) 105 artiklaan sisältyvän kaltaista nimenomaista viittausta.

Tarkastellessaan sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrättyä ennakkoratkaisumenettelyä Kreikan hallitus esittää, että sopimuspuolina oleville valtioille annettu harkintavalta sen osalta, voivatko niiden kansalliset tuomioistuimet pyytää ennakkoratkaisua yhteisöjen tuomioistuimelta, vastaa ETA-sopimuksen 107 artiklassa annettua harkintavaltaa, jota yhteisöjen tuomioistuin piti perustamissopimuksen mukaisena. Kun 23 artiklan 2 kohdassa viitataan sopimusluonnokseen liitettyyn pöytäkirjaan IV, sillä kuitenkin rajoitetaan sopimuspuolena olevan valtion vapautta, mikä ei voi lähtökohtaisesti merkitä ristiriitaa perustamissopimuksen kanssa. Kreikan hallituksen mielestä on kuitenkin pantava merkille, että sopimuspuolina olevat valtiot eivät voi sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohtaan ja pöytäkirjaan IV sisältyvän mahdollisuuden perusteella ottaa käyttöön järjestelmää, jossa niiden tuomioistuimilla tai joillakin niistä on velvollisuus esittää yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntö, koska joka tapauksessa näiden tuomioistuinten on pyydettävä yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ainoastaan, jos ne katsovat sen olevan tarpeen päätöksen antamiseksi asiassa. Sopimusluonnoksessa on siis määrätty ainoastaan vapaaehtoisesta ennakkoratkaisupyyntöjen esittämisestä. Kreikan hallituksen mukaan tämä ei merkitse ristiriitaa perustamissopimuksen kanssa, koska yhteisöjen tuomioistuimen vastaukset ovat sitovia, mutta sen mielestä saattaisi olla paikallaan täydentää luetteloa sopimuspuolina olevien valtioiden mahdollisuuksista.

Kyseinen määräys mahdollistaa Kreikan hallituksen mukaan myös sen, että kansalliset tuomioistuimet, jotka eivät ole pitäneet ennakkoratkaisun pyytämistä yhteisöjen tuomioistuimelta tarpeellisena, antavat ratkaisuja, jotka poikkeavat yhteisön piirissä tehdyistä. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohtaan perustuva velvollisuus toimittaa tuomiot sekakomitealle koskee vain niitä ylimpänä oikeusasteena asiaa ratkaisevia tuomioistuimia, jotka eivät ”voi antaa kysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätettäväksi”, mikä ei kata selvästi niitä tuomioistuimia, jotka ovat päättäneet olla esittämättä ennakkoratkaisupyyntöä, vaikka ne olisivat voineet niin tehdä. Kreikan hallitus toteaa, että muut määräykset tuskin soveltuvat tähän tilanteeseen ja että siitä pitäisi määrätä kyseisessä kohdassa.

Lisäksi Kreikan hallitus katsoo, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdassa määrätyn, asian saattamista sekakomitealle koskevan menettelyn nivoutuminen yhteen sen 27 artiklan kanssa kaipaa täsmentämistä etenkin näissä kahdessa määräyksessä mainitun määräajan alkamisen osalta.

Toisaalta Kreikan hallitus katsoo, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattamista koskevan periaatteen pitäisi yleisenä määräyksenä sisältyä sopimusluonnoksen 27 artiklan 1 kohtaan eikä kyseisen artiklan menettelyvaiheita koskeviin kohtiin. Yhteisöjen tuomioistuimelle sopimusluonnoksen 27 artiklan 3 kohdassa annettu toimivalta ratkaista riitoja on puolestaan EY 234 artiklan mukainen, luettuna yhdessä EY 239 artiklan kanssa, vaikka riidan osapuolet eivät ole yhteisön jäseniä, sillä tehdyt päätökset ovat sitovia.

Espanjan hallituksen mukaan sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 ja 3 kohtaa voidaan pitää yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa.

Sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdalla yhdessä pöytäkirjan IV määräysten kanssa otetaan käyttöön ennakkoratkaisumenettely, joka on vapaaehtoinen, mutta kansalliselle tuomioistuimelle asetetaan samalla velvollisuus soveltaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdan ja pöytäkirjan IV välillä on kuitenkin ristiriita, joka olisi Espanjan hallituksen mielestä aiheellista korjata, koska kyseisessä artiklassa mainitaan ainoastaan mahdollisuus esittää tulkintakysymyksiä, kun taas pöytäkirjassa IV viitataan myös pätevyyskysymyksiin.

Espanjan hallituksen mukaan yhteisöjen tuomioistuin on jo edellä mainituissa lausunnoissaan 1/91 ja 1/92 todennut perustamissopimuksen mukaisiksi sellaisten valtioiden tuomioistuimille, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, annetun mahdollisuuden esittää yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntöjä sekä sen, että sopimuspuolille on jätetty vapaus päättää, voivatko niiden tuomioistuimet esittää ennakkoratkaisupyyntöjä. Yhteisöjen tuomioistuimen vastausten pitäisi kuitenkin olla sitovia, mikä on tässä tapauksessa taattu pöytäkirjan IV 1 osan 1 kohdalla.

Tarkastellessaan sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohtaa, joka koskee tilannetta, jossa sopimuspuolena olevan valtion ylimmän oikeusasteen tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöt poikkeavat toisistaan, ja jota pitäisi lukea yhdessä sopimusluonnoksen 27 artiklan kanssa, johon siinä viitataan, Espanjan hallitus katsoo, että kyseisen määräyksen sanamuotoa voidaan sellaisenaan pitää perustamissopimuksen mukaisena mutta se ei ole kovinkaan selkeä, ja sitä voisi parantaa tietyn seikan osalta. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdassa ei näet täsmennetä, että tarkastellussa tilanteessa sekakomitealla on velvollisuus noudattaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Sopimusluonnoksen 27 artiklaa voidaan soveltaa ainoastaan siinä tilanteessa, että sekakomitea ei onnistu tekemään ratkaisua, ja vain tässä määräyksessä todetaan, etteivät sekakomitean päätökset voi vaikuttaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Espanjan hallituksen mukaan myös sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdassa olisi selvyyden nimissä täsmennettävä, että kun sekakomitea käsittelee eroavuutta, sen päätöksessä on noudatettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Italian hallitus kiistää komission näkemyksen, jonka mukaan sopimusluonnoksen 23 ja 27 artikla olisivat väistämättä yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa sen vuoksi, että niiden mallina on käytetty ETA-sopimusta. Italian hallitus väittää nimittäin, että yhteisöjen tuomioistuin on hyväksynyt ETA-sopimuksessa käytetyn muotoilun vain vastahakoisesti ja erityisessä asiayhteydessä, joka poikkeaa sopimusluonnoksen asiayhteydestä.

ECAA-sopimuksen täytäntöönpanon valvonta, josta sopimusluonnoksessa määrätään, on Italian hallituksen mukaan puhtaasti poliittista eikä lainkaan tuomioistuinvalvontaa. Sekakomitea on diplomaattinen elin, jonka tehtävänä on määritellä yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden vaikutukset, varmistaa kyseisen sopimuksen yhdenmukainen tulkinta ja ratkaista riitoja. Sen tehtävien harjoittamista ei valvota mitenkään eikä sovellettavia menettelyjä ole vahvistettu asianmukaisesti. Pelkällä muistutuksella sekakomitean velvollisuudesta noudattaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ei ole muuta kuin toteava merkitys.

Sitä vastoin yhteisöjen tuomioistuimen valvontatehtäviä on Italian hallituksen mukaan rajoitettu, poikkeuksena ECAA-sopimuksen perusteella tehtyjen yhteisön toimielinten toimien lainmukaisuuden tutkiminen. Ainoastaan sen ennen kyseisen sopimuksen allekirjoittamista antamat tuomiot ovat sitovia. Sen toimivalta antaa ennakkoratkaisuja riippuu yksinomaan sopimuspuolina olevien valtioiden tahdosta, eikä tämän menettelyn mukaisesti annettujen tuomioiden sitovuutta ole täsmennetty, toisin kuin komissio väittää. Vaikka yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaratkaisut velvoittavat ennakkoratkaisupyynnön esittänyttä tuomioistuinta, EY 234 artiklan mukaisesti annetuista tuomioista poiketen sekakomitean päätös on edellytyksenä sille, että tällaiset tulkintaratkaisut sitoisivat niiden sopimuspuolina olevien valtioiden tuomioistuimia, jotka eivät ole hyväksyneet yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa antaa ennakkoratkaisuja.

Italian hallituksen mukaan kyse on näin ollen täysin vanhanaikaisista valvontamenettelyistä, jotka ovat vieraita sittemmin vakiintuneelle yhteisön traditiolle.

Italian hallitus vastustaa erityisesti kolmea seikkaa sopimusluonnoksessa.

Ensinnäkin sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa määrätään ainoastaan, että sekakomitean päätösten, joissa selvitetään ECAA-sopimuksen allekirjoittamispäivän jälkeen annettavien tuomioiden ja päätösten vaikutukset, on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia. Yhteisöjen tuomioistuin on Italian hallituksen mukaan esittänyt varauksia ETA-sopimuksen vastaavista määräyksistä ja erityisesti uuden ja vanhan oikeuskäytännön välillä tehtävästä erosta (em. lausunto 1/91, 26 kohta) sekä tiettyjen oikeuskäytännön olennaisten osien noudattamisesta (em. lausunto 1/91, 28 kohta). Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi luopunut varauksistaan, joita sillä oli edellä mainitun lausunnon 1/91 jälkeen ETA-sopimuksen 105 artiklaan lisätyistä määräyksistä, joissa annetaan komitean tehtäväksi tämän sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttäminen, ainoastaan sen vuoksi, että ”105 artiklaan liitettävän yhteisesti hyväksytyn pöytäkirjamerkinnän” perusteella tämän komitean päätökset eivät saa olla ristiriidassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa (em. lausunto 1/92, 22-25 kohta).

Italian hallituksen mielestä sekakomitean toimintaedellytykset on sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa määritelty epäselvästi ja väljästi, koska tämä komitea toimii sopimuspuolen pyynnöstä, koska käsitteen ”vaikutukset” käyttö antaa sille lähes täydellisen vapauden ottaa tai olla ottamatta kantaa ja koska vaadittu yksimielisyys vaikeuttaa sen toimivallan käyttöä. Sen sijaan se, että kyseinen komitea voi toimia ennaltaehkäisevästi, merkitsee vahvaa taetta.

Tämän jälkeen Italian hallitus toteaa, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdan italiankielisessä versiossa on käytetty yllättävää sanamuotoa yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettelyssä antamien tuomioiden sitovuudesta. Edellä mainitussa lausunnossa 1/91 on todettu perustamissopimuksen vastaiseksi se, että yhteisöjen tuomioistuinta voidaan pyytää ”lausumaan” (”di pronunciarsi”) tulkintaa koskevasta kysymyksestä; edellä mainitussa lausunnossa 1/92 on sitä vastoin hyväksytty se, että käytettäessä termiä ”päätös” (”decisione”) yhteisöjen tuomioistuimen antama vastaus on sitova. Sopimusluonnoksen italiankielisessä versiossa ei kuitenkaan käytetä käsitettä ”decisione” vaan ilmaisua ”di pronunciarsi”.

Italian hallitus tuo vielä esiin sen, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdassa ja 27 artiklassa määrätyt menettelyt muistuttavat sekakomitean aseman osalta suuresti ETA-sopimuksen 105 ja 111 artiklassa määrättyjä menettelyjä, joiden yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa lausunnossa 1/92 katsonut olevan yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa. Olisi kuitenkin syytä pohtia, miksi sopimusluonnoksen 27 artiklan 2 kohdassa määrätään, että kyseisen komitean päätökset ”eivät vaikuta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön”, kun taas 23 artiklan 1 kohdassa asetetaan paljon ankarampi vaatimus tehdä ”yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia” päätöksiä. Ensiksi mainittu sanamuoto takaa vain yhteisön oikeuden itsenäisyyden. Toisella varmistetaan yhteisöjen tuomioistuimen päätösten sitovuus, ja sitä pitäisi käyttää molemmissa tapauksissa.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteaa pitävänsä sopimusluonnoksen mukaista tuomioistuinjärjestelmää ja riitojenratkaisumenettelyä sen 23 artiklan 2 ja 3 kohta mukaan lukien yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa, sellaisena kuin yhteisöjen tuomioistuin on sitä tulkinnut edellä mainituissa lausunnoissaan 1/91 ja 1/92.

Komission tehtävä kilpailusääntöjen ja muiden ECAA-sopimuksen mukaisten sääntöjen täytäntöönpanossa on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mielestä yhteisöjen tuomioistuimen edellä mainitun lausunnon 1/92 40 ja 41 kohdassa vahvistaman periaatteen mukainen. Tämän periaatteen mukaan kansainvälisellä sopimuksella voidaan antaa yhteisölle ja sen toimielimille toimivaltaa kilpailuoikeuden alalla, kunhan tällä ei vääristetä niille perustamissopimuksessa annettuja toimivaltuuksia. ECAA-sopimuksen säännöt, joita komission olisi sovellettava, ovat nimittäin samat kuin yhteisön primääri- ja sekundäärioikeuteen sisältyvät säännöt.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteaa vielä, että komission tällä perusteella hyväksymien toimien tuomioistuinvalvonta kuuluu yksinomaan yhteisöjen tuomioistuimelle, millä ei niinkään anneta sille toimivaltaa, joka sillä on joka tapauksessa, vaan kielletään kaikkia sopimuspuolten tuomioistuimia puuttumasta tähän laillisuusvalvontaan. Yhteisön toimivaltaisten toimielinten antamien toimien tuomioistuinvalvonta on näin ollen sama riippumatta siitä, soveltavatko ne ECAA-sopimuksen sääntöjä vai vastaavia yhteisön oikeussääntöjä.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan se, että ECAA-sopimusta on sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan nojalla automaattisesti tulkittava ja sovellettava ennen sopimuksen allekirjoittamispäivää annettujen yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden ja komission päätösten mukaisesti, on välttämätön joskaan ei riittävä edellytys näiden kahden säännöstön yhteensopivuuden takaamiseksi.

Se, että sekakomitean on selvitettävä tätä allekirjoittamispäivää myöhempien päätösten ja tuomioiden vaikutukset yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, mikä on ETA-sopimuksen 105 artiklassa asetettua ankarampi vaatimus, takaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan näiden kahden säännöstön sopusointuisen kehityksen ja on näin ollen yhteensopivaa perustamissopimuksen kanssa.

Yhdistyneen kuningaskunnan mielestä sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdassa yhteisöjen tuomioistuimelle annettua toimivaltaa vastata sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin ei ole syytä vastustaa, koska on selvää, että päätös, jolla yhteisöjen tuomioistuin antaa tältä osin ”vastauksen”, on sitova (ks. em. lausunto 1/92, 37 kohta) ja koska sopimuspuolina oleville valtioille annettua vapautta päättää, oikeuttavatko ne tuomioistuimensa esittämään kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida sinänsä kyseenalaistaa (em. lausunto 1/91, 60 kohta).

Tarkastellessaan sekakomitealle sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdassa annettua toimivaltaa toimia ECAA-sopimuksen ”yhdenmukaisen tulkinnan” säilyttämiseksi niissä tilanteissa, joissa sopimuspuolen tuomioistuimen tuomio poikkeaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus esittää, että koska mahdolliset oikeuskäytännön erot eivät merkitse sopimuksen yhteensopimattomuutta perustamissopimuksen kanssa (em. lausunto 1/91, 60 kohta), sama pätee sitä suuremmalla syyllä määräyksiin, joilla mahdollisten erojen vaikutukset pyritään korjaamaan. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa ilmaistua sekakomitean velvollisuutta toimia ECAA-sopimuksen ”yhdenmukaisen tulkinnan” säilyttämiseksi ei voida tulkita muutoin kuin siten, että tämän komitean kaiken toiminnan edellytetään olevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohta on siis Yhdistyneen kuningaskunnan mielestä yhteensopiva perustamissopimuksen kanssa.

Riitojen ratkaisemista sääntelevän sopimusluonnoksen 27 artiklan sekakomiteaa koskevat määräykset vastaavat Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan ETA-sopimuksen 111 artiklan määräyksiä, joilla ei yhteisöjen tuomioistuimen mukaan ”heikennetä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön sitovuutta eikä sillä loukata yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä” (em. lausunto 1/92, 29 kohta). Saman 27 artiklan määräykset, joilla annetaan yhteisöjen tuomioistuimelle toimivaltaa, ovat sen mielestä niin ikään yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa, kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo katsonut samankaltaisten määräysten osalta (em. lausunto 1/92, 33 ja 35 kohta).

Parlamentti katsoo, että sopimusluonnoksessa määrätty oikeudellinen valvontajärjestelmä on yhteensopiva perustamissopimuksen kanssa.

Parlamentti toteaa, että sopimusluonnoksen mukaan on mahdollista, että kansalliset tuomioistuimet, joiden päätöksiin ei voi hakea muutosta, eivät olisi velvollisia esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntöä, eivät myöskään silloin, kun kyse on yhteisön oikeussääntöjen kanssa asiallisesti samanlaisten säännösten perusteella annetun toimen pätevyydestä. On siis olemassa teoreettinen riski toisistaan poikkeavista tulkinnoista.

Esillä olevan lausuntomenettelyn tarkoituksena on parlamentin mukaan kuitenkin ainoastaan arvioida tämän tuomioistuinjärjestelmän yhteensopivuutta perustamissopimuksen kanssa. Tässä arvioinnissa on ennen kaikkea ratkaistava, onko suunniteltu järjestelmä ”omiaan saattamaan kyseenalaiseksi yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden ja vaarantamaan sen erityisten tavoitteiden saavuttamisen” (em. lausunto 1/91, 30 kohta). Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin ETA-sopimuksen osalta katsonut, että se, ettei tietyillä tuomioistuimilla ole velvollisuutta saattaa asioita yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, ei uhkaa yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä.

Yhteisöjen tuomioistuin on niin ikään todennut, että sen ennakkoratkaisuasioissa antamien tuomioiden on oltava sitovia (em. lausunto 1/91, 61 kohta). Parlamentin mukaan tämä sitovuus on varmistettu sopimusluonnoksessa seuraavasti: siinä pidetään ennakkoratkaisuasiassa annettua tuomiota ”päätöksenä” (sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohta), jota on sovellettava (luonnokseen liitetty pöytäkirja IV); sekakomitea tekee sen käsiteltäväksi saatetuissa oikeuskäytäntöjen eroja koskevissa asioissa päätöksiä, jotka ”eivät vaikuta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön” (sopimusluonnoksen 27 artiklan 2 kohta); yhteisöjen tuomioistuimen päätökset, joilla ratkaistaan sen käsiteltäväksi saatettu riita, ovat lopullisia ja sitovia (sopimusluonnoksen 27 artiklan 3 kohta), ja riitojenratkaisumenettelyssä voidaan toteuttaa jopa suojatoimenpiteitä, jos sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuin pysyy eriävässä tulkinnassaan (sopimusluonnoksen 27 artiklan 4 kohta).

Sekakomitealle annettu tehtävä varmistaa ECAA-sopimuksen yhdenmukainen tulkinta on parlamentin mukaan verrannollinen ETA-sopimuksen mukaisen komitean tehtävään. Parlamentti pohti ETA-sopimuksen osalta, kykeneekö ”hallinnollinen instanssi” ratkaisemaan asianmukaisesti oikeuskäytännön eroihin liittyviä riitoja. Yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin katsoi, että tällaisen toimivallan antaminen kyseiselle komitealle on yhteensopivaa perustamissopimuksen kanssa, jos komitea on sopimuspuolia sitovan määräyksen nojalla velvollinen ottamaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen päätösten sitovuuden yhteisön oikeusjärjestyksessä.

Parlamentti katsoo, että sopimusluonnoksessa sekakomitealle annettu toimivalta ei aseta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön sitovuutta eikä yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä kyseenalaiseksi seuraavista syistä: tämän ECAA-sopimusta tulkitsevan komitean päätösten on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia (sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohta); komitean päätökset sitovat sopimuspuolia (sopimusluonnoksen 26 artiklan 1 kohta); komitean riitojenratkaisumenettelyssä tekemät päätökset eivät vaikuta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (sopimusluonnoksen 27 artiklan 2 kohta); yhteisöjen tuomioistuin tekee sopimusluonnoksen 27 artiklan 3 kohdan perusteella lopullisia ja sitovia päätöksiä ja ECAA-sopimus voidaan irtisanoa, jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan (sopimusluonnoksen 27 artiklan 4 kohta).

Neuvosto katsoo, että lausuntopyyntö voidaan ottaa tutkittavaksi siinä esitettyjen kahden asiakysymyksen osalta: näitä ovat yleinen kysymys sopimusluonnoksen yhteensopivuudesta yhteisön oikeuden vaatimusten kanssa ja erityinen kysymys sopimusluonnoksessa määrätyn valvontajärjestelmän yhteensopivuudesta perustamissopimuksen kanssa. Sopimusluonnos sisältää yhteisiä sääntöjä, joilla pyritään luomaan yhteinen ilmailualue yhdentämällä kaikkien sopimuspuolten, myös yhteisön, lentoliikennemarkkinat, ja toisaalta määräyksiä, joilla pyritään takaamaan näiden sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen ja tulkinta.

Neuvoston mielestä on syytä tutkia, miten sopimusluonnoksessa taataan lainsäädännön todellinen yhdenmukaisuus ECAA:ssa. Neuvosto väittää, että kuten ETA:n perustamisen yhteydessä todettiin, yhteisön oikeuden lentoliikennettä koskevien säännösten ja määräysten ja sopimusluonnoksen vastaavien määräysten sisällön tai sanamuodon yhtenevyys ei takaa oikeussääntöjen yhdenmukaisuutta tällä alueella (em. lausunto 1/91, 22 kohta). Neuvoston mukaan yhteisön oikeus, jolla pyritään yhdentymiseen, ei kuulu samaan oikeusjärjestykseen kuin kyseinen alue, joka perustuu yhteistyöhön.

Neuvoston mielestä olisi näin ollen pohdittava edellä mainittujen lausuntojen 1/91 ja 1/92 valossa, voidaanko tämä rakenteellinen ero korvata sopimusluonnoksen lähentymisjärjestelmillä. Sopimuspuolten uuden lainsäädännön sisällyttämistä sopimukseen koskeva järjestelmä (sopimusluonnoksen 24 artikla), lainsäädännön sisällyttämistä oikeusjärjestykseen koskeva menetelmä, jossa säilytetään asetusten ja direktiivien välinen ero (sopimusluonnoksen 2 artikla) ja yhteisön säädösten sitovuus (sopimusluonnoksen 2 artikla) sekä mahdollisuus vedota niihin tuomioistuimessa (sopimusluonnoksen 17 artikla) ovat omiaan lisäämään oikeussääntöjen yhdenmukaisuutta EY 249 artiklan mallin mukaisesti. Ne eivät kuitenkaan riitä takaamaan tätä yhdenmukaisuutta, jonka toteuttaminen riippuu myös tulkintaa ja soveltamista koskevien tuomioistuinjärjestelmien riittävästä toimivuudesta.

Yhteisöjen tuomioistuin on neuvoston mukaan katsonut, että kansainvälinen sopimus voi johtaa yhteisöä sitovan erillisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen. Esillä olevan kaltaisessa sopimuksessa, johon sisällytetään yhteisön oikeuden keskeisiä oikeussääntöjä ja jonka tavoitteena on näiden oikeussääntöjen yhdenmukainen soveltaminen, tuomioistuinjärjestelmän pitäisi kunnioittaa yhteisöjen tuomioistuimelle EY 220 artiklassa annettua yksinomaista toimivaltaa varmistaa, että perustamissopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia.

Neuvosto huomauttaa tältä osin, että sopimusluonnoksella ei perusteta erityistä tuomioistuinta, että siinä määrätään ennen sopimuksen allekirjoittamista annettujen yhteisön oikeussääntöjen osalta ennakkoratkaisupyynnön esittämismahdollisuudesta, joka poikkeaa yhteisön oikeudessa EY 234 artiklan kolmannessa kohdassa määrätystä ennakkoratkaisupyynnön esittämisvelvollisuudesta, ja että allekirjoittamisen jälkeen annettujen yhteisön oikeussääntöjen osalta vaikutusten selvittäminen annetaan sekakomitean tehtäväksi.

Neuvoston mukaan sopimuspuolina oleville valtioille annetulle vapaudelle pitää ennakkoratkaisupyynnön esittämistä vapaaehtoisena ei ole periaatteellista estettä. Sen mielestä sopimusluonnoksen 23 artiklassa otetaan riittävästi huomioon vaatimukset yhteisöjen tuomioistuimen päätösten sitovuudesta ja yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyydestä, vaikkei tässä määräyksessä täsmennetäkään, tarkoitetaanko siinä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä kokonaisuudessaan, kun otetaan huomioon sopimusluonnoksen 1 artiklan 3 kohta, jossa turvataan yhteisön toimivalta.

Sekakomitealle annettu toimivalta ei neuvoston mukaan mahdollista sitä, että yhteisöjen tuomioistuimen päätösten sitovuus jätettäisiin huomiotta, koska sen sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan perusteella tekemien päätösten on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia, koska se huolehtii tämän artiklan 3 kohdan nojalla ECAA-sopimuksen yhdenmukaisesta tulkinnasta ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja koska kyseisen komitean päätökset sitovat sopimuspuolia sopimusluonnoksen 26 artiklan mukaisesti.

Myöskään sekakomitean tehtävä riitojenratkaisuelimenä ei neuvoston mukaan muuta yhteisöjen tuomioistuimen asemaa, koska tämän komitean sopimusluonnoksen 27 artiklan 2 kohdan perusteella tekemillä päätöksillä ei vaikuteta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, koska yhteisöjen tuomioistuimen päätös asiassa, jota kyseinen komitea ei ole onnistunut ratkaisemaan, on lopullinen ja sitova ja koska yhteisö voi irtisanoa ECAA-sopimuksen päättymään välittömästi, jos sopimuspuolet eivät saata asiaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Neuvosto tarkastelee toimivallan jakoa ja valvontamekanismeja kilpailun alalla ja katsoo, ettei sopimusluonnos muuta yhteisön toimivaltaa, koska siihen sisällytetään sovellettavat yhteisön oikeussäännöt, jotka ulotetaan koskemaan sopimuspuolina olevia valtioita. Tämä sanamuodon identtisyys ei kuitenkaan riitä täyttämään yhteisöjen tuomioistuimen asettamia vaatimuksia. Neuvoston mukaan on lisäksi edellytettävä, ettei yhteisön toimielinten toimivaltaa kilpailun alalla muuteta.

Neuvosto huomauttaa tältä osin, että yhteisön kilpailuoikeus ja valtiontukia koskeva oikeus perustuvat hallinnon hajauttamisperiaatteeseen, sillä toimivaltaa käyttävät samanaikaisesti komissio ja kansalliset viranomaiset yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa. ECAA-sopimusluonnoksen määräykset eivät aseta tätä toimivallan jakoa kyseenalaiseksi.

Yhteisöjen tuomioistuimen kannanotto

1.
    Yhteisöjen tuomioistuinta on lausuntopyynnön 15 kohdassa, sellaisena kuin se on useassa kieliversiossa, pyydetty lausumaan sopimusluonnoksen mukaisen ”tuomioistuimen” suorittamaa valvontaa koskevan järjestelmän yhteensopivuudesta perustamissopimuksen määräysten kanssa (esim. saksankielisessä versiossa ”gerichtliche Kontrolle”, englanninkielisessä versiossa ”judicial supervision” ja italiankielisessä versiossa ”controllo giurisdizionale”). Lausuntopyynnön toisista kieliversioista ilmenee kuitenkin, että pyynnöllä tarkoitetaan sopimusluonnoksessa suunniteltua ”oikeudellista” valvontajärjestelmää (esim. ranskankielisessä versiossa ”surveillance juridique” ja espanjankielisessä versiossa ”vigilancia jurídica”). Lisäksi lausuntopyynnöstä kokonaisuudessaan ja etenkin maininnasta, jonka mukaan komissio pohtii ”erityisesti” sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 ja 3 kohdan yhteensopivuutta perustamissopimuksen kanssa, ilmenee, että pyyntö koskee paitsi sopimusluonnoksessa suunniteltujen tuomioistuinmenettelyjen yhteensopivuutta, myös kaikkien niiden sopimusmääräysten yhteensopivuutta, joilla pyritään varmistamaan ECAA-sopimuksen ja sen liitteiden yhdenmukainen täytäntöönpano ja tulkinta sekä estämään ja ratkaisemaan riitoja. Tämän mukaisesti lausuntopyynnössä käsitellään sopimusluonnoksen 17, 23 ja 27 artiklaa sekä pöytäkirjaa IV. Se ei koske yhteisön ulkoisen toimivallan laajuutta. ECAA-sopimus on tehty yhteisön ja sopimuspuolina olevien valtioiden eli valtioiden, jotka eivät ole yhteisön jäseniä, välillä, kuten komissio lausuntopyynnössä toteaa.

2.
    ECAA-sopimuksen tavoitteena on sopimusluonnoksen 1 artiklan mukaan ”luoda Euroopan yhteinen ilmailualue [jonka] perusperiaatteita ovat vapaa markkinoillepääsy, sijoittautumisvapaus, yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä yhteiset säännöt myös turvallisuutta ja ympäristöä koskevilla osa-alueilla”. Sopimusluonnoksen johdanto-osan alussa tunnustetaan, että ”kansainvälinen siviili-ilmailuala muodostaa yhtenäisen järjestelmän”, ja todetaan, että ECAA:n perustana on ”samojen sääntöjen noudattaminen”, jotka perustuvat ”Euroopan yhteisössä voimassa olevaan asiaa koskevaan lainsäädäntöön”. Sopimuspuolten ilmoitetaan pitävän mielessä, että ”kukin assosioitunut valtio sitoutuu Eurooppa-sopimuksessa saattamaan lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi yhteisön lainsäädännön kanssa”. Sopimuspuolet pyrkivät näin ollen saavuttamaan korkean integraatioasteen, joka edellyttää - kuten komissio täsmentää lausuntopyynnössään - sitä, että luodaan menettelyt, joilla tosiasiallisesti taataan ECAA-sopimuksen määräysten ja sen liitteissä tarkoitettujen aineellisoikeudellisten sääntöjen yhdenmukainen täytäntöönpano ja tulkinta.

3.
    Päämääriltään sopimusluonnoksen logiikka muistuttaa ETA-sopimusta, jonka kahdesta luonnoksesta on annettu edellä mainitut lausunnot 1/91 ja 1/92. Vaikka suunniteltu sopimus on ETA-sopimuksesta poiketen vain alakohtainen eli se koskee vain lentoliikennettä, sen tarkoituksena on ETA-sopimuksen tavoin laajentaa yhteisön säännöstö koskemaan uusia valtioita soveltamalla laajempaan maantieteelliseen kokonaisuuteen sääntöjä, jotka ovat olennaisilta osiltaan yhteisön oikeuteen kuuluvia sääntöjä.

4.
    Sopimuspuolten pyrkimyksenä on myös erityisesti kilpailusääntöjen vääristymisen välttämiseksi panna täytäntöön ja noudattaa näitä yhteisiä sääntöjä mahdollisimman yhdenmukaisesti lojaalin yhteistyön aikaansaamiseksi. ECAA-sopimuksen oikeudellista valvontaa koskevia määräyksiä, jotka on laadittu monilta osin suoraan ETA-sopimuksen mallin mukaisesti, on tarkasteltava tältä pohjalta.

5.
    Pyrkimys tulkita ja soveltaa yhdenmukaisesti samoja sääntöjä voi joissakin tilanteissa vaikuttaa yhteisön ja sen toimielinten toimivaltaan tai yhteisön normien tulkintaedellytyksiin ja jopa vääristää niitä. Sopimusta, joka vaikuttaisi tällä tavoin yhteisön oikeusjärjestykseen, ei voitaisi tehdä pelkästään EY 300 artiklan perusteella, koska sillä vahingoitettaisiin yhteisön perustaa ja rikottaisiin näin ollen itse perustamissopimuksen määräyksiä. Yhteisöjen tuomioistuin onkin todennut, että ETA:n perustamisesta tehtyä sopimusta koskeva ensimmäinen luonnos, josta siltä pyydettiin lausunto, saattoi yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden kyseenalaiseksi ja oli tämän vuoksi yhteensopimaton perustamissopimuksen kanssa siltä osin kuin sen laatijoiden tavoitteleman yhdenmukaisuuden vuoksi sillä oli tarkoitus uskoa viime kädessä kyseisen sopimuksen määräysten, jotka olivat olennaisilta osiltaan samoja kuin yhteisön oikeuden säännökset ja määräykset, tulkinta ETA:n tuomioistuimelle, joka saattoi lisäksi joutua lausumaan toimivallan jaosta yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä (em. lausunto 1/91, 30-46 kohta).

6.
    Kääntäen voidaan todeta, että kun yhteisö ja muut sopimuspuolet pidetään sopimuksessa institutionaaliselta kannalta selkeämmin erillään eikä siinä aseteta yhteisön ja sen toimielinten toimivallan käyttämiselle tai yhteisön oikeuden tulkinnalle ehtoja niitä muuttamalla, yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden voidaan katsoa säilyvän. Erityisesti riski siitä, että sopimuksen täytäntöönpanolla vaikutetaan yhteisön perustaan, pienenee, jos sopimuspuolina olevat valtiot kuuluvat samaan organisaatioon, jolla on yhteisön toimielimistä erillään oleva oma lainkäyttöelin ja oma valvontaviranomainen. Tällaisesta tilanteesta oli kyse ETA:n perustamisesta tehdyn sopimuksen toisessa luonnoksessa, josta yhteisöjen tuomioistuimelta pyydettiin lausuntoa ja jota se piti perustamissopimuksen mukaisena sen erilaisen asiayhteyden vuoksi: ETA:n tuomioistuinta koskeva suunnitelma oli hylätty, EFTA:n tuomioistuin perustettu ja komitean, jonka tehtäväksi annettiin yhteisön ja EFTA-maiden välisten riitojen ratkaiseminen sekä ETA:n sääntöjen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttäminen, päätökset eivät voineet missään oloissa vaikuttaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön (em. lausunto 1/92, 18-35 kohta).

7.
    ECAA-sopimusluonnos, jonka tavoitteita voidaan pitää samankaltaisina kuin ETA-sopimuksen tavoitteita, perustuu kuitenkin erilaiseen toimielinmalliin. Kun ETA-sopimus perustuu ”kaksipilariselle rakenteelle”, joka muodostuu sekä yhteisöstä että EFTA:sta, sopimusluonnoksessa suunnitellaan ”yksipilarisen” ECAA:n perustamista, ja tämä ratkaisu on mahdollinen ja välttämätön, koska sopimuspuolina olevilla valtioilla ei ole aiemmin luotuja institutionaalisia yhteyksiä lentoliikenteen alalla. Kun yhteisön lainsäädännössä annetaan yhteisön toimielimille toimivaltaa ja etenkin komissiolle useissa tapauksissa toimivaltaa soveltaa kilpailusääntöjä, näillä samoilla toimielimillä on toimivalta soveltaa vastaavia sopimusluonnoksessa tarkoitettuja oikeussääntöjä koko ECAA:ssa. Niillä aloilla, joilla ei anneta toimivaltuuksia yhteisön toimielimille kilpailusäännöissä eikä myöskään sopimusluonnoksen liitteessä I mainituissa johdetun oikeuden säädöksissä, sopimuspuolina olevien valtioiden on sovellettava ECAA-sopimuksen määräyksiä. Riitojen ratkaiseminen ja asianomaisten oikeussääntöjen yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon pyrkiminen on annettu sopimusluonnoksen 25 artiklalla perustettavan sekakomitean tehtäväksi. Sopimusluonnoksessa annetaan sopimuspuolina oleville valtioille mahdollisuus päättää, että niiden tuomioistuimet voivat esittää yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntöjä, ja tällä mahdollisuudella on tässä tapauksessa erityisen paljon merkitystä, sillä näillä valtioilla ei ole yhteistä lainkäyttöelintä, joka voisi varmistaa ECAA-sopimuksen sääntöjen jokseenkin yhtenäisen tulkinnan yhteisön alueen ulkopuolella.

8.
    Sopimusluonnoksella laajennetaan siis komission toimivaltuuksia, kun sen vastuulle tulee ECAA:n kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta koko tällä alueella. Myös ECAA:n sekakomitealle annetaan sopimusluonnoksessa vastuualueita, jotka saattavat osoittautua laajemmiksi kuin ETA:n sekakomitealle on uskottu: sekakomitean käsiteltäväksi saatettavia ECAA:n sääntöjen tulkintaeroja tai täytäntöönpanoa koskevia riitoja voi olla enemmän, koska sopimuspuolina olevilla valtioilla ei ole EFTAan rinnastettavaa erityistä organisaatiota eikä yhteistä lainkäyttöelintä.

9.
    Valitsemalla tällainen ”yksipilarinen” toimielinrakenne, jossa erityisesti komissiolla on uusi valvontatehtävä, voidaan myötävaikuttaa sopimuspuolten tavoittelemaan eri lentoliikennemarkkinoiden korkeaan integraatioasteeseen. Samoin se, että hyvin suuri osa sopimusluonnoksen ehdoista on samoja kuin vastaavat yhteisön oikeussäännöt, voi edistää ECAA:ssa sovellettavien yhteisten kilpailusääntöjen ja turvallisuutta, ympäristöä sekä sosiaalisia näkökohtia koskevien sääntöjen noudattamista ja helpottaa siten komission uusien tehtävien hoitamista. Se on suurin tae siitä, että markkinoiden avaamisen edellytykset ovat yhdenmukaisia sopimuspuolina olevien valtioiden yrityksille ja kansalaisille tai ECAA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluville yrityksille ja kansalaisille.

10.
    Nämä sopimusluonnoksesta ilmenevät pyrkimykset merkitsevät yhtäältä sitä, että samalla maantieteellisellä alueella eli ECAA:n alueella on rinnakkain voimassa yhteisön oikeussääntöjä ja niistä jäljennettyjä sääntöjä, joita eivät sovella eivätkä myöskään tulkitse systemaattisesti samat viranomaiset tai elimet, mikä voisi johtaa ECAA-sopimuksen toimintaa vahingoittaviin eroihin. Toisaalta komissio saa niiden seurauksena tehtäväkseen soveltaa useita tämän sopimuksen sääntöjä yhteisön alueen ulkopuolella, millä luodaan erityislaatuiset suhteet yhteisön ja sopimuspuolina olevien valtioiden välille.

11.
    Tällaisessa yhteydessä, jossa suuri osa ECAA-sopimuksen säännöistä on asiallisesti yhteisön oikeussääntöjä, yhteisöjen tuomioistuimen on tutkittava, sisältääkö sopimusluonnos, josta siltä pyydetään lausuntoa, riittävät ja vähintään ETA-sopimuksessa määrättyjä vastaavat toimenpiteet, joilla voidaan taata, ettei pyrkimyksellä näiden sääntöjen yhdenmukaiseen tulkintaan ja ECAA-sopimuksella luoduilla uusilla institutionaalisilla yhteyksillä yhteisön ja sopimuspuolina olevien valtioiden välillä vaikuteta yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyteen. On erityisen tärkeää, että tämän sopimuksen menettelyillä estetään tilanne, jossa yhteisön ja sopimuspuolena olevan valtion välisessä riidassa yhteisöön sovellettaisiin kyseiseen sopimukseen sisällytettyjen yhteisön oikeussääntöjen tiettyä tulkintaa. Sopimuksella on siis voitava torjua ja estää tällaiset loukkaukset, jotka kohdistuvat sekä EY 220 artiklassa vahvistettuun tavoitteeseen tulkita yhteisön oikeutta yhdenmukaisesti että yhteisön toimielinten toimien laillisuusvalvontaan, joka kuuluu yhteisöjen tuomioistuimelle (ks. vastaavasti em. lausunto 1/91, 41-46 kohta).

12.
    Yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden säilyttäminen edellyttää ensinnäkin, ettei vääristetä yhteisön ja sen toimielinten toimivaltaa, sellaisena kuin se käsitetään perustamissopimuksessa (em. lausunto 1/91, 61-65 kohta ja lausunto 1/92, 32 ja 41 kohta).

13.
    Toiseksi se merkitsee sitä, että ECAA-sopimuksen sääntöjen yhdenmukaista tulkintaa ja riitojen ratkaisemista koskevat menettelyt eivät johda siihen, että yhteisö ja sen toimielimet olisivat sidottuja tähän sopimukseen sisällytettyjen yhteisön oikeussääntöjen tiettyyn tulkintaan niiden käyttäessä sisäisiä toimivaltuuksiaan (em. lausunnot 1/91 ja 1/92).

14.
    ECAA-sopimusluonnoksen vaikutuksista yhteisön ja sen toimielinten toimivaltuuksiin on todettava, ettei se vaikuta näiden toimivaltuuksien luonteeseen siinä määrin, että sopimusluonnosta olisi pidettävä yhteensopimattomana perustamissopimuksen kanssa.

15.
    Ensinnäkään ECAA-sopimus ei vaikuta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

16.
    Jäsenvaltiot eivät nimittäin ole ECAA-sopimuksen osapuolia. Ei siis ole riskiä, että sekakomitea tai tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu tiettyjen tämän sopimuksen sääntöjen tulkintaa koskeva riita, soveltaisi tai tulkitsisi sopimuspuolen käsitettä siten, että sen seurauksena määriteltäisiin jäsenvaltioiden ja yhteisön toimivaltuudet (ks. vastaavasti päinvastaisesta ratkaisusta em. lausunto 1/91, 31-36 kohta).

17.
    Lisäksi se, että jäsenvaltiot eivät ole ECAA-sopimuksen osapuolia, takaa sen, että jäsenvaltioiden väliset tai jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten väliset riidat lentoliikenteeseen sovellettavien yhteisön oikeussääntöjen tulkinnasta ratkaistaan edelleen pelkästään perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Sopimusluonnoksen 27 artiklassa käyttöön otettu menettely, jossa sekakomitea ratkaisee riitoja, koskee nimittäin vain sopimuspuolina olevien valtioiden välisiä ja näiden valtioiden tai jonkin niistä ja yhteisön välisiä riitoja. Siinä ei näin ollen jätetä huomiotta EY 292 artiklaa, jonka mukaan ”jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat vain tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla”.

18.
    Toiseksi yhteisön toimielinten toimivaltuuksien laajentaminen, jota sopimusluonnoksessa suunnitellaan, ei myöskään vaikuta näiden toimivaltuuksien luonteeseen.

19.
    Useissa sopimusluonnoksen määräyksissä, etenkin sen 19-22 artiklassa, annetaan yhteisön toimielimille toimivaltuuksia sellaisiin sopimuspuolina oleviin valtioihin nähden, jotka eivät ole yhteisön jäseniä. Tämä koskee varsinkin komissiota sopimusluonnoksen kilpailusääntöjä koskevien 11-16 artiklan ja ECAA-sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien 17-22 artiklan osalta, mutta myös yhteisöjen tuomioistuinta, joka voi sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdan ja siihen liitetyn pöytäkirjan IV nojalla ratkaista sopimuspuolina olevien valtioiden tuomioistuinten esittämiä ennakkoratkaisukysymyksiä ja sopimusluonnoksen 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti ratkaista riitoja, jotka sopimuspuolet ovat päättäneet antaa sen käsiteltäviksi, jos menettely sekakomiteassa ei ole johtanut päätökseen.

20.
    Yhteisöjen tuomioistuin on jo aiemmin katsonut, että yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehty kansainvälinen sopimus voi vaikuttaa yhteisön toimielinten toimivaltaan, ilman että sitä kuitenkaan pidettäisiin yhteensopimattomana perustamissopimuksen kanssa. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut ETA:n perustamisesta tehtyjä sopimusluonnoksia koskevissa lausunnoissaan, tällaisen sopimuksen katsotaan olevan sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa, jollei sillä vääristetä perustamissopimuksessa yhteisön toimielimille annettua toimivaltaa (ks. mm. em. lausunto 1/92, 32 ja 41 kohta).

21.
    Vaikka ECAA-sopimusluonnos vaikuttaa yhteisön toimielinten toimivaltaan, sillä ei vääristetä tätä toimivaltaa eikä näin ollen myöskään loukata yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä.

22.
    Sopimusluonnoksen komissiota koskevat määräykset ovat saaneet suoraan vaikutteita perustamissopimuksen määräyksistä, joissa määritellään komission tehtävä kilpailusääntöjen alalla jäsenvaltioihin nähden. Niiden ECAA-sopimuksen ja yhteisön oikeuden aineellisoikeudellisten sääntöjen, joita komission on sovellettava sopimuspuolina oleviin valtioihin, samanlaisuutta sekä ”yksipilarista” toimielinrakennetta on niin ikään pidettävä takeina siitä, että yhteisön toimielinten toimivaltuudet säilyttävät luonteensa.

23.
    ECAA-sopimusluonnoksen määräykset täyttävät myös yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan luonteen säilyttämistä koskevat olennaiset edellytykset.

24.
    Kyseisen sopimustekstin 17 artiklan 3 kohdassa yhteisöjen tuomioistuimen tehtäväksi annetaan ratkaista ”kaikki kysymykset, jotka koskevat yhteisön toimielinten tämän sopimuksen - - nojalla tekemien päätösten laillisuutta”. Näin ollen siinä ei kyseenalaisteta yhteisöjen tuomioistuimelle erityisesti EY 230 ja EY 234 artiklassa tunnustettua monopoliasemaa, joka sillä on valvoessaan yhteisön toimielinten toimien laillisuutta, toimivatpa nämä perustamissopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen perusteella.

25.
    Kaikissa niissä tapauksissa, joissa sopimusluonnoksessa annetaan yhteisöjen tuomioistuimelle toimivaltuuksia, sen päätösten sitovuudesta pidetään kiinni, toisin kuin Italian hallitus on huomautuksissaan esittänyt pelkäävänsä (ks. em. lausunto 1/91, 59-65 kohta). Näin on sekä sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa IV määrättyjen ennakkoratkaisumenettelyjen että niiden riitojenratkaisumenettelyjen osalta, joista määrätään sopimusluonnoksen 27 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan yhteisöjen tuomioistuimen ”päätös asiassa on lopullinen ja sitova”.

26.
    ECAA-sopimusluonnoksen määräykset eivät näin ollen vääristä yhteisön ja sen toimielinten toimivaltuuksia eivätkä siis loukkaa yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä. Tämän vuoksi niiden voidaan katsoa olevan yhteensopivia perustamissopimuksen kanssa.

27.
    Kun näin on siis tutkittu sopimusluonnoksen vaikutukset yhteisön ja sen toimielinten toimivaltuuksiin, on tarkasteltava sopimusluonnoksessa ECAA-sopimuksen sääntöjen yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi määrättyjen menettelyjen sisältöä. Kuten tämän lausunnon 13 kohdassa on todettu, yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyys ei säilyisi, jos nämä menettelyt johtaisivat siihen, että yhteisö ja sen toimielimet olisivat sidottuja sopimukseen sisällytettyjen yhteisön oikeussääntöjen tiettyyn tulkintaan niiden käyttäessä sisäisiä toimivaltuuksiaan.

28.
    Tältä osin on tarkasteltava peräjälkeen sopimusmääräyksiä, jotka koskevat ECAA-sopimuksen sääntöjen ominaispiirteitä, ennakkoratkaisumenettelyjä, sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan määräyksiä ja saman artiklan 3 kohdan määräyksiä, jotka koskevat kyseisten sääntöjen tulkintaa, sekä riitojenratkaisumenettelyjä.

29.
    Ensinnäkin sopimusluonnoksessa määrätään, että ECAA-sopimuksen määräyksissä noudatetaan sopimuspuolten tahdon mukaisesti yhteisön oikeuden yleisiä ominaispiirteitä. Sopimusluonnoksen johdanto-osassa vakuutetaan, että ”kukin assosioitunut valtio sitoutuu Eurooppa-sopimuksessa saattamaan lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi yhteisön lainsäädännön kanssa”. Sopimusluonnoksen 2 artiklassa täsmennetään, vastaavasti kuin EY 249 artiklassa, että sopimusluonnoksen liitteessä I tarkoitettu yhteisön asetusta vastaava säädös ”on saatettava sellaisenaan osaksi sopimuspuolten sisäistä oikeusjärjestystä” ja että yhteisön direktiiviä vastaavan säädöksen osalta ”sopimuspuolten viranomaiset voivat valita täytäntöönpanon muodon ja menetelmän”. Sopimusluonnoksen 17 artiklan 1 kohdassa määrätään vielä, että sopimuspuolet huolehtivat siitä, että ECAA-sopimuksesta johtuviin oikeuksiin ”voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa”. Näistä kaikista määräyksistä ilmenee, että yhteisön normien olennaiset ominaispiirteet otetaan huomioon pyrittäessä soveltamaan yhdenmukaisesti ECAA-sopimukseen sisältyviä normeja.

30.
    Toiseksi sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa IV määrättyjä ennakkoratkaisumenettelyjä, joiden mukaan sopimuspuolina olevilla valtioilla on mahdollisuus päättää, että niiden tuomioistuimet voivat esittää yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä, voidaan pitää yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa.

31.
    Epäilemättä näiden sopimusmääräysten tarkoituksena ei ole antaa sopimuspuolina olevien valtioiden tuomioistuimille täysimääräistä oikeutta pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Sopimusluonnokseen liitetyssä pöytäkirjassa IV määrätäänkin, että siinä annetaan kullekin sopimuspuolena olevalle valtiolle ennakkoratkaisupyyntöjä koskevat valinnanmahdollisuudet, ”jos [tämä valtio] tekee päätöksen [sopimusluonnoksen 23 artiklan 2 kohdan] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä”. Tämän tulkinnan vahvistavat sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohdan määräykset, jotka koskevat tilannetta, jossa sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuin ”ei voi - - antaa kysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi”.

32.
    Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin jo ETA-sopimuksen vastaavien määräysten osalta katsonut, että valtioilla voi olla vapaus päättää, oikeuttavatko ne tuomioistuimensa esittämään kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle (em. lausunto 1/91, 60 kohta).

33.
    Yhteisöjen tuomioistuin on samassa lausunnossaan katsonut niin ikään, että myös muiden kuin jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat esittää sille ennakkoratkaisukysymyksiä, kunhan sen antamat vastaukset sitovat ennakkoratkaisupyynnön esittäneitä tuomioistuimia (em. lausunto 1/91, 59 ja 61-65 kohta). Näin on tehty ECAA-sopimusluonnoksessa, kuten edellä on selostettu, sillä saadessaan luonnoksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla käsiteltäväkseen ennakkoratkaisupyynnön, jota koskevat yksityiskohtaiset menettelysäännöt täsmennetään sopimusluonnokseen liitetyn pöytäkirjan IV mukaisissa eri vaihtoehdoissa, yhteisöjen tuomioistuin voi tämän pöytäkirjan mukaisesti lausua sitovasti sekä ECAA-sopimuksen sääntöjen tulkinnasta että niiden pätevyydestä.

34.
    Kolmanneksi on todettava, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt, jotka koskevat ECAA-sopimuksen niiden oikeussääntöjen tulkintaa, jotka ovat olennaisilta osiltaan samoja kuin yhteisön oikeuden säännökset ja määräykset, mahdollistavat sen, että sopimuspuolet ottavat yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön tyydyttävällä tavalla huomioon.

35.
    Sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa määrätään nimittäin, että ECAA-sopimuksen aineellisoikeudellisia sääntöjä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa yhteisöjen tuomioistuimen ja komission antamien samanlaisia yhteisön oikeussääntöjä koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti.

36.
    Vaikka tässä määräyksessä rajoitetaan komission päätösten ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön sitovuus ECAA-sopimuksen allekirjoittamista edeltäviin päätöksiin ja tuomioihin, tämä ei sinänsä merkitse yhteensopimattomuutta perustamissopimuksen kanssa, koska sopimuksessa määrätään asianmukaisista menettelyistä, jotta ristiriidat yhteisöjen tuomioistuimen myöhemmän oikeuskäytännön kanssa estettäisiin, ja taataan siten yhteisön oikeussääntöjen yhdenmukainen tulkinta (em. lausunto 1/92, 21-23 kohta).

37.
    Yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa ETA:n perustamista koskevan sopimuksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa 1/92 todennut, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi luodut menettelyt olivat riittäviä. Kyseisessä sopimusluonnoksessa vahvistettiin seuraavat menettelyt. ETA:n sekakomitealle toimitetaan yhteisöjen tuomioistuimen ja EFTA-tuomioistuimen tuomiot ja päätökset, ja sen on kyseisen sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttämiseksi seurattava jatkuvasti näiden oikeuskäytännön kehitystä. Toisaalta tämän komitean päätökset - koskevatpa ne yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehityksen johdosta toteutettavia toimenpiteitä tai kyseisen sopimuksen tulkintariitojen ratkaisemista - tehdään yhteisellä ”sopimuksella”, eivätkä ne voi ”missään tapauksessa olla ristiriidassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa”. Yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt tätä viimeksi mainittua sääntöä saman lausunnon 24 kohdassa ”yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden olennaisena ja välttämättömänä takeena”.

38.
    Vaikka ECAA-sopimusluonnoksen määräykset eivät ole täysin samanlaisia kuin ETA-sopimuksen määräykset, ne sisältävät kaiken kaikkiaan samankaltaiset takeet.

39.
    Sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa määrätään nimenomaisesti ja sopimuspuolia sitovalla tavalla, että vaikka sekakomitealle ei anneta pysyvää tehtävää seurata yhteisöjen tuomioistuimen ja sopimuspuolina olevien valtioiden tuomioistuinten oikeuskäytännön kehitystä, sen päätösten ”on oltava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia”. Sekakomitea, jonka tehtävänä on sopimuspuolen pyynnöstä varmistaa ECAA-sopimuksen ”asianmukainen toteuttaminen”, ei näin ollen voi velvoittaa sen kokoonpanoon kuuluvia yhteisön edustajia tulkitsemaan näitä sopimusmääräyksiä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisesti. Sopimusluonnos ei myöskään estä tarvittaessa saattamasta yhteisön sekakomiteassa omaksumaa kantaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi perustamissopimuksen mukaisia oikeussuojakeinoja käyttäen.

40.
    Vaikka sopimusluonnoksen 25 artiklan 3 kohdassa asetettu edellytys, jonka mukaan sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti, saattaa vaarantaa sopimuksen asianmukaisen toteuttamisen, koska tällöin ECAA-sopimuksen sääntöjä ei aina voida tulkita yhdenmukaisesti, sitä on niin ikään pidettävä yhteisön kannalta takeena siitä, ettei se joudu soveltamaan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaista tulkintaa suhteissaan jäsenvaltioihin tai yhteisön kansalaisiin.

41.
    Se, että sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdassa ei nimenomaisesti määrätä oikeussuojakeinoista tilanteessa, jossa sekakomitea ei saa aikaan ratkaisua, ei vaaranna ECAA-sopimuksen asianmukaista toteuttamista. ECAA-sopimuksen sääntöjen tulkintaerot, joita tämän puutteen vuoksi voi edelleen ilmetä yhteisön ja sopimuspuolina olevien valtioiden välillä, eivät itsessään vaikuta yhteisön oikeusjärjestykseen, jonka asiallisesti samanlaiset mutta muodollisesti erilliset oikeussäännöt säilyttävät oman tulkintansa.

42.
    Neljänneksi ei ole syytä vastustaa myöskään sopimusluonnoksen 23 artiklan 3 kohtaa, joka koskee tilannetta, jossa sopimuspuolen ylimmän oikeusasteen tuomioistuin ”ei voi - - antaa kysymystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätettäväksi”, ja jonka mukaan tällaisen tuomioistuimen antamat tuomiot on toimitettava sekakomitealle, joka sitten pyrkii toimillaan säilyttämään ECAA-sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan.

43.
    Vaikka tässä kohdassa ei toistetakaan sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan määräystä, jonka mukaan sekakomitean päätösten ”on oltava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia”, sekakomitean päätöksenteolla pyritään myös tässä yhteydessä yleisluonteisemman sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan tavoin huolehtimaan ECAA-sopimuksen määräysten yhdenmukaisesta täytäntöönpanosta. Edellytystä, jonka mukaan sekakomitean päätösten on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia, sovelletaan siis kaikissa niissä tilanteissa, joissa kyseinen komitea pyrkii tämän tavoitteen saavuttamiseen joko kyseisen artiklan 1 tai 3 kohdan nojalla.

44.
    Lopuksi on todettava, että sopimusluonnoksen 27 artiklalla käyttöön otetuissa riitojenratkaisumenettelyissä, joihin 23 artiklan 3 kohdassa viitataan, on pidetty mallina ETA-sopimuksessa määrättyjä menettelyjä, joita yhteisöjen tuomioistuin piti yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa, ja ne on sopimusluonnoksessa muotoiltu sitovammalla tavalla. Kyseisessä sopimusluonnoksessa täsmennetään, että sekakomitean tässä menettelyssä tekemät päätökset ”eivät vaikuta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön”. Sopimusluonnoksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisen yksimielistä päätöksentekoa koskevan säännön vaikutuksista esitetty analyysi pätee täysin myös tässä yhteydessä. Riidat, joita sekakomitea ei kykene ratkaisemaan, voidaan saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi, ja sen päätös asiassa on ”lopullinen ja sitova”. Se, että yhteisöjen tuomioistuin voi käsitellä tällaiset riidat sopimusluonnokseen liitetyn pöytäkirjan IV 3 osan nojalla vain ”samalla tavalla kuin riidat, jotka on saatettu EY:n perustamissopimuksen 239 artiklan mukaisesti sen käsiteltäviksi”, eli riidan osapuolten välistä yhteisymmärrystä edellyttävän välityssopimuksen nojalla, rajoittaa niitä tilanteita, joissa yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee asian, mutta sillä ei pakoteta yhteisön edustajia sekakomiteassa soveltamaan yhteisön oikeuden vastaisia sääntöjä.

45.
    Näin ollen on katsottava, että ECAA-sopimuksen sääntöjen yhdenmukaista tulkintaa ja riitojen ratkaisemista koskevat menettelyt eivät merkitse sitä, että yhteisö ja sen toimielimet olisivat sisäistä toimivaltaansa käyttäessään sidottuja tähän sopimukseen sisällytettyjen yhteisön oikeussääntöjen tiettyyn tulkintaan.

46.
    ECAA-sopimuksen 17, 23 ja 27 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan IV määräykset, sellaisina kuin ne on esitetty yhteisöjen tuomioistuimelle, eivät siis vaikuta yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyteen. Näin ollen tämän sopimuksen kyseisillä määräyksillä perustettavaksi suunniteltu oikeudellinen valvontajärjestelmä on todettava yhteensopivaksi perustamissopimuksen kanssa.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN,

toimien kokoonpanossa: presidentti G. C. Rodríguez Iglesias, jaostojen puheenjohtajat P. Jann, F. Macken, N. Colneric ja S. von Bahr sekä tuomarit C. Gulmann, D. A. O. Edward, J.-P. Puissochet, M. Wathelet, R. Schintgen, V. Skouris, J. N. Cunha Rodrigues ja C. W. A. Timmermans,

kuultuaan ensimmäistä julkisasiamiestä S. Alberia sekä julkisasiamies F. G. Jacobsia, P. Léger'tä, D. Ruiz-Jarabo Colomeria, J. Mischoa, A. Tizzanoa, L. A. Geelhoedia ja C. Stix-Hacklia,

on antanut seuraavan lausunnon:

Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta tehtävän sopimuksen 17, 23 ja 27 artiklalla sekä siihen liitetyllä pöytäkirjalla IV perustettavaksi suunniteltu oikeudellinen valvontajärjestelmä on yhteensopiva EY:n perustamissopimuksen kanssa.

Rodríguez Iglesias

Jann
Macken

Colneric

von Bahr
Gulmann

Edward

Puissochet
Wathelet

        Schintgen                            Skouris

            Cunha Rodrigues            Timmermans

Annettiin Luxemburgissa 18 päivänä huhtikuuta 2002.

R. Grass

G. C. Rodríguez Iglesias

kirjaaja

presidentti