Language of document :

Valitus, jonka Euroopan komissio on tehnyt 16.4.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-216/15, Dôvera zdravotná poist'ovňa, a.s. v. Euroopan komissio, 5.2.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-262/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. J. Loewenthal, F. Tomat)

Muut osapuolet: Dôvera zdravotná poist’ovňa a.s., Slovakian tasavalta, Union zdravotná poist’ovňa a.s.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) 5.2.2018 asiassa T-216/15, Dôvera v. komissio, 5.2.2018 antaman tuomion

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

vaihtoehtoisesti käyttää Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä säädettyä toimivaltaansa ratkaista asia lopullisesti

palauttaessaan asian unionin yleiseen tuomioistuimeen päättää, että oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin, tai ratkaistessaan asian lopullisesti velvoittaa Dôvera zdravotná poist’ovňa a.s:n ja Union zdravotná poist’ovňa a.s:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisella tuomiolla unionin yleinen tuomioistuin kumosi toimenpiteistä SA.23008 (2013/C) (ex 2013/NN), jotka Slovakia on toteuttanut yritysten Spoločná zdravotná poisťovňa, a. s. (SZP) ja Všeobecná zdravotná poisťovňa, a. s. (VZP) hyväksi, 15.10.2014 annetun komission päätöksen (EU) 2015/248 (EUVL 2015, L 41, s. 25).

Komissio vetoaa valituksenalaisesta tuomiosta tekemänsä valituksen tueksi kolmeen valitusperusteeseen.

Ensimmäisessä valitusperusteessa komissio katsoo unionin yleisen tuomioistuimen laiminlyöneen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan ja 53 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen perusteluvelvollisuutensa. Valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin ilmoittaa kumoavansa riidanalaisen päätöksen hyväksyttyään kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämän toisen kanneperusteen, jonka mukaan komissio oli menetellyt virheellisesti katsoessaan Slovakian pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän perustuvan pääasiallisesti solidaarisuuteen. Oikeussääntö, jota unionin yleinen tuomioistuin todellisuudessa sovelsi kumotessaan riidanalaisen päätöksen, vastasi kuitenkin kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa esittämää ensimmäistä kanneperustetta, jonka mukaan minkä tahansa taloudellisen piirteen olemassaolo muuttaa sairausvakuutuksen tarjoamisen taloudelliseksi toiminnaksi. Koska kantajan ensimmäisessä ja toisessa kanneperusteessa esittämät oikeussäännöt olivat toisensa poissulkevia, komissiolla ei ole mahdollisuutta ymmärtää, millä perusteella riidanalainen päätös kumottiin.

Toisessa valitusperusteessa komissio katsoo unionin yleisen tuomioistuimen tehneen oikeudellisen virheen tulkitsemalla SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yrityksen käsitettä virheellisesti. Valituksenalaisessa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi komission johtopäätöksen, jonka mukaan Slovakian pakollinen sairausvakuutusjärjestelmä perustuu pääasiallisesti solidaarisuuteen, sekä komission selityksen, jonka mukaan siihen sisältyvien taloudellisten piirteiden tarkoitus oli varmistaa, että sen sosiaaliset ja solidaariset tavoitteet saavutetaan. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin, että komissio oli tehnyt arviointivirheen päätyessään katsomaan, ettei sairausvakuutuksen tarjoajien Slovakian pakollisen sairausvakuutusjärjestelmän mukaisesti harjoittama toiminta ole luonteeltaan taloudellista. Se tuli tähän johtopäätökseen todettuaan vakuutuksenantajien pystyvän tekemään, käyttämään ja jakamaan osan voitoistaan ja hyödyntämään vakuutuksenantajien välistä kilpailua asiakkaiden hyväksi ja palvelun laadun parantamiseksi. Sen jälkeen se katsoi, että jo voittoa tavoittelevien vakuutusyritysten olemassaolo Slovakiassa riittää vaikutuksen leviämisen vuoksi muuttamaan SZP:n ja VZP:n SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi yrityksiksi. Tähän lopputulokseen päätyessään unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt huomiotta oikeuskäytännön, jonka mukaan sairausvakuutusjärjestelmä, joka perustuu pääasiallisesti solidaarisuuteen ja johon sisältyvien taloudellisten piirteiden tarkoituksena on varmistaa järjestelmän jatkuvuus ja sen taustalla olevien sosiaalisten ja solidaaristen tavoitteiden saavuttaminen, ei ole luonteeltaan taloudellinen, joten tässä järjestelmässä toimivat sairausvakuutuksen tarjoajat eivät ole yrityksiä.

Kolmannessa valitusperusteessa komissio katsoo unionin yleisen tuomioistuimen vääristäneen sille ensimmäisenä oikeusasteena esitettyä selvitysaineistoa päätyessään katsomaan, että sairausvakuutuksen tarjoajien välinen kilpailu Slovakiassa oli voimakas ja monitahoinen, vaikka asiakirja-aineistossa viitattiin vain hyvin vähäiseen kilpailuun muiden kuin pakollisten etuuksien myöntämisessä maksuttomasti.

____________