Language of document :

Valitus, jonka Puolan tasavalta on tehnyt 5.3.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-849/16, PGNiG Supply & Trading v. komissio, 14.12.2017 antamasta määräyksestä

(asia C-181/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Puolan tasavalta (asiamies: B. Majczyna)

Muut osapuolet: PGNiG Supply & Trading GmbH, Euroopan komissio

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa T-849/16, PGNiG Supply & Trading v. komissio, 14.12.2017 antama määräys on kumottava kokonaisuudessaan.

Asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

Kukin asianosainen on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksenalaisella määräyksellä unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt PGNiG Supply & Tradingin kanteen, joka koski sellaisen 28.10.2016 annetun komission päätöksen C(2016) 6950 final kumoamista, joka koski direktiivin 2003/55/EY mukaisen poikkeuksen vaatimuksista antaa kolmansille pääsy verkkoon Itämeren putkilinjan yhdysliittymän ja vastikesäännöstön osalta myöntämisen arviointia, ja perustellut mainitun hylkäämisen sillä, että kantajalla ei ollut asiavaltuutta.

Puolan tasavallan mukaan unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksensä 6, 10, 11 ja 43 kohdassa esittänyt samaan aikaan asiakysymystä koskevia toteamuksia siltä osin kuin on kyse riidanalaisen komission päätöksen pätevyydestä. Tässä yhteydessä Puolan tasavalta vetoaa valituksenalaisen unionin yleisen tuomioistuimen määräyksen osalta seuraaviin valitusperusteisiin:

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin on valittajan mukaan rikkonut työjärjestyksen 130 artiklan 1 ja 7 kohtaa ja loukannut EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa Puolan tasavallalle taattua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä kontradiktorisen menettelyn periaatetta sen vuoksi, että se on valituksenalaisessa määräyksessään esittänyt asiakysymykseen liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia toteamuksia siltä osin kuin on kyse riidanalaisen komission päätöksen pätevyydestä ennen kuin asiassa T-883/16, Puolan tasavalta vastaan komissio, käydyssä menettelyssä on voitu tehdä asiaratkaisu.

Toiseksi riidanalaisen komission päätöksen oikeudellisessa arvioinnissa on valittajan mukaan virhe siltä osin kuin on oletettu, että mainitussa päätöksessä määrätään, että kolmannen tahon pääsy 50 prosenttiin OPAL-kaasuputken kapasiteetista Greifswaldin ja Brandovin välillä huutokaupataan avoimesti ja syrjimättömästi siten, että muut henkilöt voivat hankkia kyseisen kapasiteetin, ja lisäksi, että riidanalaisessa komission päätöksessä ei tehdä mitään uusia poikkeuksia, vaan osittain kumotaan olemassa oleva poikkeus. Puolan tasavallan mielestä riidanalaisen komission päätöksen oikeudellisen luonteen ja vaikutusten arviointi on virheellistä, koska mainitussa päätöksessä vain näennäisesti otetaan käyttöön ratkaisuja, jotka esitetään avoimina ja syrjimättöminä. Todellisuudessa riidanalaisella päätöksellä luodaan komissiolle mekanismi, joka mahdollistaa Gazprom-konserniin kuuluville yrityksille lopulta kyseisessä päätöksessä tarkoitetun OPAL-kaasuputken kuljetuskapasiteetin käytön hankkimisen yksinoikeudella vähintään 90 prosentin laajuudessa (50 prosenttia kyseisestä kapasiteetista on valittajan mukaan täysin suljettu pois kolmansien pääsyvaatimuksilta, 40 prosenttia kyseisestä kapasiteetista on sitä vastoin dynaamisesti järjestettävää kapasiteettia, jonka vain Gazprom voi varata).

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin on valittajan mukaan rikkonut velvollisuuttaan perustella valituksenalainen määräys asianmukaisesti. Se ei ole selittänyt, minkä oletusten perusteella se on tehnyt asiakysymystä koskevat toteamukset komission riidanalaisesta päätöksestä. Tämän vuoksi valittajan mukaan ei ole mahdollista tuntea perusteluja, joilla unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että riidanalainen komission päätös avaa OPAL-kaasuputken kapasiteetin sellaisille yrityksille, jotka eivät ole sidoksissa Gazprom-konserniin, ja vaikuttaa edullisesti kilpailuun maakaasumarkkinoilla.

____________