Language of document : ECLI:EU:T:2017:250

Asia T-344/15

Ranskan tasavalta

vastaan

Euroopan komissio

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Direktiivissä 98/34/EY säädetyn menettelyn yhteydessä toimitetut asiakirjat – Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat – Tutustumisoikeuden myöntäminen – Tuomioistuinkäsittelyn suojaa koskeva poikkeus – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa koskeva poikkeus – Jäsenvaltion etukäteen antama suostumus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu kolmas jaosto) 5.4.2017

1.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Jäsenvaltiolta peräisin olevat asiakirjat – Jäsenvaltion mahdollisuus pyytää toimielintä olemaan luovuttamatta asiakirjoja – Ulottuvuus – Menettelylliset seuraukset – Asianomaisen toimielimen tutkinta, joka koskee sitä, ovatko asianomaisen jäsenvaltion luovuttamisen epäämiselle esittämät perusteet perusteltuja – Rajat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohta ja 5 kohta sekä 8 artikla)

2.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tuomioistuinkäsittelyn suojan ulottuvuus – Edellytys, jonka täyttyessä jäsenvaltion komissiolle direktiivissä 98/34/EY säädetyn menettelyn yhteydessä toimittamat asiakirjat eivät kuulu tuomioistuinkäsittelyn suojaan – Ennakoitavissa olevaa vaaraa asianomaista jäsenvaltiota vastaan nostettavasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta ei ole

(SEUT 258 artiklan 1 alakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34 8 artiklan 1 kohta)

3.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus – Soveltaminen direktiivissä 98/34 säädetyn menettelyn päättämisen jälkeen komission ja asianomaisen jäsenvaltion välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi – Soveltamatta jättäminen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/83)

1.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi pyytää toimielintä olemaan luovuttamatta kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin olevaa asiakirjaa ilman jäsenvaltion etukäteen antamaa suostumusta. Tässä säännöksessä ei kuitenkaan anneta kyseiselle jäsenvaltiolle yleistä ja ehdotonta veto-oikeutta, jonka nojalla jäsenvaltio voi estää täysin vapaan harkintansa mukaan ja ilman perusteluvelvollisuutta toimielinten hallussa olevien asiakirjojen luovuttamisen ainoastaan siitä syystä, että kyseessä oleva asiakirja on peräisin tältä jäsenvaltiolta. Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdassa nimittäin annetaan kyseiselle jäsenvaltiolle lupa vastustaa siltä peräisin olevien asiakirjojen luovuttamista vain kyseisen artiklan 1–3 kohdassa mainittujen aineellisten poikkeusten perusteella ja perustelemalla asianmukaisesti kantansa.

Tästä seuraa, että ennen kuin toimielin, jolle on esitetty asiakirjaan tutustumista koskeva hakemus, epää oikeuden saada tutustua jäsenvaltiolta peräisin olevaan asiakirjaan, sen on tutkittava, onko kyseinen jäsenvaltio perustanut vastustuksensa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohdassa säädettyihin aineellisiin poikkeuksiin ja onko se perustellut asianmukaisesti kantansa. Näin ollen kyseisen toimielimen on varmistettava tutustumisoikeuden epäämistä koskevan päätöksentekomenettelyssä siitä, että tällaiset perustelut ovat olemassa, ja mainittava ne menettelyn päätteeksi tekemässään päätöksessä. Toimielimen, jolle on esitetty asiakirjaan tutustumista koskeva hakemus, tehtävänä ei sitä vastoin ole arvioida tyhjentävästi kyseisen jäsenvaltion päätöstä, jolla se vastustaa asiakirjojen luovuttamista, suorittamalla valvontaa, jolla mentäisiin pidemmälle kuin pelkästään selvitettäisiin, onko jäsenvaltio esittänyt perustelut, joissa viitataan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohdassa säädettyihin poikkeuksiin. Tältä osin asianomaisen toimielimen tarkastelu ei koostu sen määrittelemisestä, ovatko asianomaisen jäsenvaltion perustelut virheellisiä ilman mitään epäilyksen mahdollisuutta, vaan sen määrittämisestä, ovatko esillä olevan asian olosuhteet ja sovellettavat oikeussäännöt huomioon ottaen jäsenvaltion vastustuksensa tueksi esittämät perustelut luonteeltaan sellaisia, että ne voivat ensi arviolta perustella asiakirjoihin tutustumisen epäämisen, ja näin ollen, voiko mainittu toimielin näillä perusteilla täyttää sille asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklalla annetun tehtävän. Lisäksi toimielimen kannalta kyse ei ole siitä, että se pakottaisi hyväksymään oman näkemyksensä tai korvaisi kyseisen jäsenvaltion arvion omalla arviollaan, vaan sellaisen päätöksen tekemisen välttämisestä, jonka se ei katso olevan puolustettavissa. Toimielin on asiakirjojen antamista tutustuttavaksi tai sen epäämistä koskevan päätöksen tekijänä vastuussa päätöksen laillisuudesta.

(ks. 30, 36, 38, 41, 43, 46 ja 47 kohta)

2.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa olevaa ilmaisua ”tuomioistuinkäsittelyt” on tulkittava siten, että yksinomaan jotakin yksittäistä tuomioistuinkäsittelyä varten laadittujen asiakirjojen sisällön paljastaminen on yleisen edun turvaamisen vastaista. Tältä osin ilmaisulla ”yksinomaan jotakin yksittäistä tuomioistuinkäsittelyä varten laaditut asiakirjat” tarkoitetaan tuomioistuimeen jätettyjä kirjelmiä ja asiakirjoja, vireillä olevien asioiden oikeudenkäyntejä varten tehtyyn selvittämistyöhön liittyviä sisäisiä asiakirjoja ja asianomaisen pääosaston ja oikeudellisen yksikön tai asianajotoimiston välistä asiaan liittyvää kirjeenvaihtoa, ja tämän poikkeuksen soveltamisalan rajoittamisella pyritään takaamaan yhtäältä asianomaisen toimielimen sisäisen työn suojelu ja toisaalta luottamuksellisuus sekä sen periaatteen suoja, joka koskee asianajajien salassapitovelvollisuutta.

Tällaista asiakirjaa eivät muodosta tiedoksiannot, joita jäsenvaltio tekee komissiolle teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34 8 artiklan 1 kohdan mukaisen teknisiä määräyksiä koskevan ehdotuksen tiedoksi antamisen yhteydessä, silloin kun ne eivät ole tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä jätettyjä kirjelmiä tai asiakirjoja, eikä niitä yleisesti ottaen ole laadittu jotakin yksittäistä tuomioistuinkäsittelyä varten. Tähän liittyen, siltä osin kuin on kyse väitteestä, jonka mukaan jäsenvaltion olisi katsottava, että tietyn jakson ajan on olemassa vaara jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, jossa on kyse direktiivillä 98/34 säädetyssä menettelyssä annetusta tekstistä, etenkin kun komissio ei tehnyt menettelyn päättämisestä virallista päätöstä, jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaan menettelyyn liittyvän oikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen aloittamisen mahdollisuus ei ole kohtuullisesti ennakoitavissa ja on siis täysin hypoteettinen, kun tutustuttaviksi pyydetyt asiakirjat eivät yli yhdeksän kuukautta asianomaisen teknisen määräyksen voimaantulon jälkeen johtaneet siihen, että komissio olisi lähettänyt SEUT 258 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen virallisen huomautuksen.

(ks. 70–74 ja 77 kohta)

3.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyllä poikkeuksella ei ole tarkoitus suojata tutkintatoimia sellaisinaan vaan kyseisten toimien tarkoitusta. Tätä poikkeusta nimittäin sovelletaan ainoastaan, jos kyseisten asiakirjojen luovuttaminen saattaa vaarantaa tarkastus-, tutkinta- tai tilintarkastustoimien saattamisen päätökseen. Erilaisiin tutkinta‑ tai tarkastustoimiin saatetaan toki edelleen soveltaa tarkastus‑, tutkinta‑ ja tilintarkastustoimien suojaa koskevaa poikkeusta niin kauan kuin tutkinta‑ tai tarkastustoimet jatkuvat, vaikka siihen kertomukseen, johon tutustumista koskevaa oikeutta on haettu, johtanut nimenomainen tutkinta tai tarkastus olisikin päättynyt. Kuitenkin sen hyväksyminen, että mainittua poikkeusta sovellettaisiin erilaisiin asiakirjoihin, jotka koskevat tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimia, niin kauan kuin kyseisten menettelyiden jatkotoimenpiteistä ei ole päätetty, merkitsisi sitä, että kyseisiin asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus tehtäisiin riippuvaiseksi sattumanvaraisesta, tulevasta ja mahdollisesti kaukaisesta tapahtumasta, joka riippuu lisäksi eri viranomaisten ripeydestä ja huolellisuudesta. Tällainen ratkaisu olisi ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että yleisölle taataan oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin, jotta kansalaiset saisivat mahdollisuuden valvoa julkisen vallan käytön laillisuutta tehokkaammin.

Näin ollen on hylättävä väite, jonka mukaan asiakirjoja, jotka jäsenvaltio on luovuttanut komissiolle teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34 mukaisesti, ei tulisi luovuttaa tietyn jakson ajan tutkintatoimien päättymisen jälkeen eli niin kauan kuin on olemassa kohtuullisesti ennakoitavissa oleva mahdollisuus, että kyseinen jäsenvaltio ja komissio tarvitsevat vapauden käydä rauhassa keskusteluja ratkaistakseen erimielisyyden, joka koskee kansallisen säännöksen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa.

(ks. 83 ja 85–89 kohta)