Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Juzgado de Primera Instancia de Reus (Espanja) on esittänyt 30.5.2018 – Jaime Cardus Suarez v. Catalunya Caixa, S.A.

(asia C-352/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Juzgado de Primera Instancia de Reus

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Jaime Cardus Suarez

Vastaaja: Catalunya Caixa, S.A.

Ennakkoratkaisukysymykset

1.1    Onko direktiivin 93/131 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, ettei direktiivin säännöksiä sovelleta sopimusehtoon, jossa määrätään lailla säädetystä virallisesta indeksistä IRPH:sta, vaikka kyseisen indeksin soveltaminen ei ole pakollista riippumatta siitä, onko se valittu, tai vaikka sitä ei sovelleta toissijaisesti siinä tapauksessa, etteivät sopimusosapuolet ole sopineet muusta?

1.2    Onko direktiivin 93/13 1 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että direktiivin säännöksiä sovelletaan sopimusehtoon, jossa määrätään virallisesta indeksistä IRPH:sta, josta säädetään lailla, jos sopimusehdossa poiketaan IRPH-indeksiä koskevasta hallinnollisesta määräyksestä siltä osin kuin se koskee negatiivista marginaalia, jota on tarpeen soveltaa silloin, kun kyseistä indeksiä käytetään sopimuskorkona, kiinnelainatoimenpiteen todellisen vuosikoron yhtenäistämiseksi markkinoiden todellisen vuosikoron kanssa, jolloin voidaan olettaa, että kansallisen lainsäätäjän säätämä sopimustasapaino on järkkynyt?

2.1.    Poistaako se, että elinkeinonharjoittajan lainasopimuksen ehtoon sisällyttämästä viiteindeksistä IRPH:sta, säädetään lailla tai asetuksella, tuomioistuimelta velvoitteen tarkistaa, että kuluttajalle on annettu tiedoksi kaikki hänen sitoumuksensa laajuuteen mahdollisesti vaikuttavat tätä indeksiä koskevat seikat, kun se tutkii, voidaanko ehtoa pitää direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi laadittuna?

2.2.    Onko sellainen oikeuskäytäntö, jonka mukaan avoimuusvelvoitteen katsotaan täyttyneen pelkällä vakiosopimusehtoon sisällytetyllä viittauksella viralliseen indeksiin ilman, että ehdon sopimukseen sisällyttäneeltä elinkeinonharjoittajalta edellytetään minkään muiden tietojen antamista, ristiriidassa direktiivin 93/13 kanssa, tai päinvastaisesti, onko avoimuusvelvoitteen täyttämiseksi tarpeen, että tällaisen ehdon sopimukseen sisällyttänyt osapuoli antaa tietoja viiteindeksin mekanismin sisällöstä, ulottuvuudesta ja konkreettisesta toiminnasta?

2.3.    Onko direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että sen perusteella, ettei kuluttajalle anneta tietoja IRPH:n sisällöstä, toiminnasta, aikaisemmasta kehityksestä eikä ennustettavissa olevasta tulevasta kehityksestä lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon se, mitä elinkeinonharjoittaja tietää kyseisistä seikoista sopimuksentekoajankohtana, voidaan katsoa, ettei ehtoa, jossa IRPH:sta määrätään, ole laadittu direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi?

2.4    Onko direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisen avoimuusvaatimuksen tulkittava edellyttävän, että kuluttajalle annetaan tiedot itse säännöksistä, joilla viiteindeksiä säänneltiin, ja niiden sisällöstä merkityksellisenä pidettävinä tietoina, jotta tämä pystyisi arvioimaan tällaista indeksiä koskevan ehdon taloudellista ja oikeudellista merkitystä?

2.5.    Voiko mainonta ja ehdon sopimukseen sisällyttäneen elinkeinonharjoittajan antamat tiedot, jotka ovat omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan, kun tämä tekee lainasopimuksen, jossa viitataan IRPH:ään, olla seikka, johon tuomioistuimet voivat perustaa arvionsa siitä, että sopimusehto on direktiivin 93/13 4 artiklan 2 kohdan perusteella kohtuuton?

3.1.    Onko siinä tapauksessa, että ehto todetaan kohtuuttomaksi, jolloin laina olisi maksettava takaisin ilman korkoa, mikä tarkoittaa pankin näkökulmasta sitä, ettei sopimuksenteolle olisi vaihtuvaa korkoa koskevan ehdon pätemättömyyden ja poistamisen vuoksi ollut perustetta, sallittava kyseisen sopimuksen täydentäminen muuttamalla kohtuuttoman ehdon sisältöä niin, että pätemättömäksi todetun viiteindeksin sijasta sovelletaan mitä tahansa muuta viiteindeksiä? Olisiko tällainen tulkinta ja sopimuksen täydentäminen tällaisessa tapauksessa direktiivin 93/13 6 artiklan vastaista?

____________

1 Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL 1993, L 95, s. 29).