Language of document : ECLI:EU:C:2012:718


UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

15 päivänä marraskuuta 2012 (*)

Muutoksenhaku – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat erityistoimenpiteet Norsunluurannikon tilanteen vuoksi – Varojen jäädyttäminen – SEUT 296 artikla – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa – Omaisuudensuojan kunnioittaminen

Asiassa C‑417/11 P,

jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan nojalla 5.8.2011 tehdystä valituksesta,

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään M. Bishop, B. Driessen ja E. Dumitriu-Segnana,

valittajana,

jota tukee

Ranskan tasavalta, asiamiehinään G. de Bergues ja É. Ranaivoson,

väliintulijana muutoksenhakuasteessa,

ja jossa valittajan vastapuolina ja muina osapuolina ovat

Nadiany Bamba, kotipaikka Abidjan (Norsunluurannikko), edustajanaan aluksi avocat P. Haïk, sittemmin avocat P. Maisonneuve,

kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa,

Euroopan komissio, asiamiehinään E. Cujo ja M. Konstantinidis, prosessiosoite Luxemburgissa,

väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: tuomarit R. Silva de Lapuerta, joka hoitaa kolmannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, K. Lenaerts (esittelevä tuomari), E. Juhász, G. Arestis ja J. Malenovský,

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: hallintovirkamies V. Tourrès,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 20.9.2012 pidetyssä istunnossa esitetyn,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Valituksellaan Euroopan unionin neuvosto vaatii unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑86/11, Bamba vastaan neuvosto, 8.6.2011 antaman tuomion (Kok., s. II‑2749; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin on kumonnut Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta annetun neuvoston päätöksen 2010/656/YUTP muuttamisesta 14.1.2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/18/YUTP (EUVL L 11, s. 36) ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi annetun asetuksen (EY) N:o 560/2005 muuttamisesta 14.1.2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 25/2011 (EUVL L 11, s. 1) (jäljempänä riidanalainen päätös ja riidanalainen asetus sekä yhteisesti riidanalaiset toimet) siltä osin kuin kyseiset kaksi toimea koskevat Nadiany Bambaa.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt ja asian tausta

2        Bamba on Norsunluurannikon tasavallan kansalainen.

3        Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto antoi 15.11.2004 päätöslauselman 1572 (2004), jossa se muun muassa vahvisti, että Norsunluurannikon tilanne vaaransi edelleen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden alueella, ja jossa päätettiin asettaa tiettyjä kyseiseen valtioon kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä.

4        Päätöslauselman 1572 (2004) 14 kohdalla perustettiin komitea (jäljempänä pakotekomitea), jonka tehtävänä on muun muassa nimetä henkilöt ja yhteisöt, joihin sovelletaan päätöslauselman 9 ja 11 kohdassa asetettuja matkustusrajoituksia sekä rajoittavia toimenpiteitä varojen, muun rahoitusomaisuuden ja taloudellisten resurssien jäädyttämiseksi, sekä päivittää tätä koskevaa luetteloa. Pakotekomitea ei ole koskaan yksilöinyt Bambaa henkilöksi, johon näitä toimenpiteitä on sovellettava.

5        Koska neuvoston mielestä päätöslauselman 1572 (2004) täytäntöönpano edellytti Euroopan yhteisön toimia, se hyväksyi 13.12.2004 Norsunluurannikkoon kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä yhteisen kannan 2004/852/YUTP (EUVL L 368, s. 50).

6        Neuvoston mielestä yhteisessä kannassa 2004/852 määriteltyjen toimenpiteiden toteuttaminen yhteisön tasolla edellytti asetuksen antamista, joten se antoi 12.4.2005 tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvien rajoittavien erityistoimenpiteiden toteuttamisesta Norsunluurannikon tilanteen vuoksi asetuksen (EY) N:o 560/2005 (EUVL L 95, s. 1).

7        Yhteisen kannan 2004/852 voimassaoloaikaa jatkettiin ja sitä muutettiin useita kertoja, kunnes se kumottiin ja korvattiin Norsunluurannikkoon kohdistuvien rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta 29.10.2010 annetulla neuvoston päätöksellä 2010/656/YUTP (EUVL L 285, s. 28).

8        Norsunluurannikon tasavallassa järjestettiin presidentinvaalit 31.10. ja 28.11.2010.

9        Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Norsunluurannikolla toimiva erityisedustaja vahvisti 3.12.2010 presidentinvaalien toisen kierroksen lopullisen tuloksen, sellaisena kuin riippumattoman vaalikomitean puheenjohtaja oli sen julistanut 2.12.2010, ja vahvisti Alassane Ouattaran voittaneen presidentinvaalit.

10      Tämän jälkeen eli 13.12.2010 neuvosto korosti 31.10. ja 28.11.2010 järjestettyjen presidentinvaalien merkitystä rauhan ja vakauden palauttamiselle Norsunluurannikolla ja totesi, että Norsunluurannikon kansan vapaasti ilmaisemaa tahtoa on ehdottomasti kunnioitettava. Neuvosto totesi myös ottavansa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Norsunluurannikolla toimivan erityisedustajan vaalituloksen vahvistamista koskevan mandaattinsa puitteissa esittämät lausumat ja onnitteli Ouattaraa hänen valinnastaan Norsunluurannikon tasavallan presidentiksi.

11      Eurooppa-neuvosto kehotti 17.12.2010 kaikkia Norsunluurannikon siviili- ja sotilasjohtajia hyväksymään demokraattisesti valitun presidentti Ouattaran vallan, jos ne eivät vielä olleet tehneet niin. Se myös vahvisti Euroopan unionin päättäväisyyden kohdennettujen seuraamusten toteuttamiseksi niitä kohtaan, jotka edelleen vastustaisivat Norsunluurannikon kansan vapaasti ilmaiseman tahdon noudattamista.

12      Asettaakseen liikkumista rajoittavia toimenpiteitä tietyille sellaisille henkilöille, joita Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto tai pakotekomitea ei ole nimennyt mutta jotka kuitenkin uhkaavat rauhanprosessia ja kansallista sovintoprosessia Norsunluurannikolla sekä erityisesti vaaliprosessin asianmukaista loppuun saattamista, neuvosto antoi 22.12.2010 neuvoston päätöksen 2010/656 muuttamisesta päätöksen 2010/801/YUTP (EUVL L 341, s. 45). Luettelo näistä henkilöistä on päätöksen 2010/656 liitteessä II.

13      Neuvosto antoi riidanalaisen päätöksen 14.1.2011.

14      Mainitun päätöksen johdanto-osan toisesta seitsemänteen perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(2)      Joulukuun 13 päivänä 2010 neuvosto korosti 31 päivänä lokakuuta ja 28 päivänä marraskuuta 2010 järjestettyjen presidentinvaalien merkitystä rauhan ja vakauden palauttamiselle Norsunluurannikolla ja totesi, että Norsunluurannikon kansan vapaasti ilmaisemaa tahtoa on ehdottomasti kunnioitettava.

(3)      Eurooppa-neuvosto kehotti 17 päivänä joulukuuta 2010 kaikkia Norsunluurannikon siviili- ja sotilasjohtajia, jotka eivät vielä olleet tehneet niin, asettumaan demokraattisesti valitun presidentin Alassan Ouattaran alaisuuteen.

(4)      Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2010 päätöksen [2010/801] matkustusrajoitusten määräämiseksi rauhanprosessia ja kansallista sovintoprosessia vaarantaville henkilöille ja erityisesti niille, jotka uhkaavat vaaliprosessin asianmukaista loppuun saattamista.

(5)      Neuvosto hyväksyi 11 päivänä tammikuuta 2011 päätöksen 2011/17/YUTP päätöksen [2010/656] muuttamisesta muiden henkilöiden lisäämiseksi luetteloon henkilöistä, joihin sovelletaan matkustusrajoituksia.

(6)      Ottaen huomioon Norsunluurannikon tilanteen vakavuuden olisi näihin kyseisiin henkilöihin kohdistettava rajoittavia lisätoimenpiteitä.

(7)      Lisäksi olisi muutettava päätöksen [2010/656] liitteessä II oleva luettelo henkilöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, ja joitakin luettelossa olevia henkilöitä koskevat tiedot olisi saatettava ajan tasalle.”

15      Riidanalaisen päätöksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Muutetaan päätös [2010/656] seuraavasti:

1)      Korvataan 5 artikla seuraavasti:

’5 artikla

1.      Jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka ovat

– –

b)      sellaisten liitteessä II tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen, joita ei ole sisällytetty liitteessä I olevaan luetteloon ja jotka ovat uhka Norsunluunrannikon rauhanprosessille ja kansalliselle sovintoprosessille ja jotka erityisesti vaarantavat vaaliprosessin asianmukaista loppuun saattamista, suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa tai näiden henkilöiden tai yhteisöjen tai näiden puolesta tai johdolla toimivien henkilöiden suoraan tai välillisesti omistamien tai määräysvallassa olevien yhteisöjen hallussa.

2.      Varoja, muuta rahoitusomaisuutta tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen saataville tai hyödynnettäväksi.

– –’

2)      Korvataan 10 artikla seuraavasti:

      ’10 artikla

      – –

3.      Edellä – – 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein. Niiden soveltaminen lopetetaan kyseessä olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta, jos neuvosto päättää 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, etteivät niiden soveltamisen edellytykset enää täyty.’”

16      Riidanalaisen päätöksen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Päätöksen [2010/656] liite II korvataan tämän päätöksen liitteellä.”

17      Neuvosto antoi 14.1.2011 myös riidanalaisen asetuksen.

18      Asetuksen johdanto-osan ensimmäisessä ja neljännessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(1)      Päätöksessä [2010/656], sellaisena kuin se on muutettuna [riidanalaisella päätöksellä], säädetään tiettyihin sellaisiin henkilöihin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä, joita Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvosto tai pakotekomitea ei ole nimennyt, mutta jotka kuitenkin uhkaavat rauhanprosessi[a] ja kansallis[ta] sovintoprosessi[a] Norsunluurannikolla. Tämä koskee erityisesti niitä henkilöitä, jotka vaarantavat vaaliprosessin asianmukaisen loppuun saattamisen, sekä näiden omistuksessa tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä, yhteisöjä ja elimiä ja näiden puolesta tai johdolla toimivia henkilöitä, yhteisöjä ja elimiä.

– –

(4)      Koska Norsunluurannikon tilanne aiheuttaa erityisen uhan kansainväliselle rauhalle ja alueen turvallisuudelle ja jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus päätöksen [2010/656] liitteiden I ja II muuttamis- ja uudelleentarkasteluprosessin kanssa, neuvoston olisi käytettävä valtuuksiaan muuttaa – – asetuksen [N:o 560/2005] liitteissä I ja IA olevia luetteloita.”

19      Riidanalaisen asetuksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Muutetaan asetus [N:o 560/2005] seuraavasti:

1)      Korvataan 2 artikla seuraavasti:

’2 artikla

1.      Jäädytetään kaikki liitteessä I tai IA lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten hallussa, omistuksessa, hallinnassa tai valvonnassa olevat varat ja taloudelliset resurssit.

2.      Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä I tai IA lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen eikä elinten saataville eikä hyödynnettäviksi.

– –

5.      Liite IA käsittää päätöksen [2010/656], sellaisena kuin se on muutettuna, 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet.’

– –

7)      Lisätään artikla seuraavasti:

’11 a artikla

– –

2.      Jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen tai oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, se muuttaa liitettä IA vastaavasti.

3.      Neuvosto antaa päätöksensä, myös luetteloon ottamisen perusteet, tiedoksi 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle joko suoraan, jos osoite on tiedossa, tai julkaisemalla ilmoituksen, ja antaa kyseiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle mahdollisuuden esittää huomautuksia.

4.      Jos huomautuksia tehdään tai jos esitetään merkittävää uutta näyttöä, neuvosto tarkastelee päätöstään uudelleen ja ilmoittaa tästä asianomaiselle luonnolliselle tai oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle.

– –

6.      Liitteessä IA olevaa luetteloa tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein.’

– –

10)      Lisätään liitteessä I oleva teksti asetuksen [N:o 560/2005] liitteeksi IA.”

20      Riidanalaisilla toimilla neuvosto sisällytti ensimmäisen kerran Bamban nimen niiden henkilöiden joukkoon, joihin sovelletaan rajoittavana toimenpiteenä varojen jäädyttämistä. Päätöksen 2010/656, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella päätöksellä, liitteessä II olevan A-taulukon 6 kohdassa ja asetuksen N:o 560/2005, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella asetuksella, liitteen IA 6 kohdassa hänen kohdallaan mainittiin seuraavat perustelut: ”’Le temps’ -sanomalehteä julkaisevan Cyclone-ryhmän johtaja. Rauhan- ja sovintoprosessin estäminen yllyttämällä julkisesti vihaan ja väkivaltaan ja osallistumalla väärien tietojen levittämiskampanjoihin vuoden 2010 presidentinvaalien yhteydessä.”

21      Neuvosto julkaisi 18.1.2011 ilmoituksen henkilöille ja yhteisöille, joihin sovelletaan rajoittavia toimenpiteitä, joista säädetään päätöksessä 2010/656 ja asetuksessa N:o 560/2005 (EUVL 2011, C 14, s. 8; jäljempänä 18.1.2011 julkaistu ilmoitus). Tässä ilmoituksessa neuvosto totesi päättäneensä, että päätöksen 2010/656, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella päätöksellä, liitteessä II ja asetuksen N:o 560/2005, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella asetuksella, liitteessä IA luetellut henkilöt ja yhteisöt on sisällytettävä luetteloihin henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan näissä toimissa tarkoitettuja rajoittavia toimenpiteitä. Neuvosto pyysi lisäksi asianomaisia henkilöitä ja yhteisöjä kiinnittämään huomiota siihen, että asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta voidaan hakea lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten. Neuvosto täsmensi myös, että asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat lähettää neuvostolle pyynnön siitä, että neuvosto harkitsee uudelleen päätöstään sisällyttää heidät kyseisiin luetteloihin, ja liittää siihen asianmukaiset asiakirjat. Lopuksi neuvosto muistutti siitä, että neuvoston päätökseen voi hakea ”muutosta Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa [SEUT] 275 artiklan toisessa kohdassa ja [SEUT] 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti”.

 Menettely ensimmäisessä oikeusasteessa ja valituksenalainen tuomio

22      Bamba nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.2.2011 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa hän vaati riidanalaisten toimien kumoamista siltä osin kuin ne koskevat häntä.

23      Euroopan komissio hyväksyttiin väliintulijaksi tukemaan neuvoston vaatimuksia.

24      Kanteensa tueksi Bamba vetosi kahteen kanneperusteeseen.

25      Ensimmäinen kanneperuste, joka perustui puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja oikeuteen tehokkaaseen oikeussuojaan, käsitti kolme osaa. Toinen osa perustui siihen, ettei riidanalaisissa toimissa säädetty yksityiskohtaisten perustelujen ilmoittamisesta sille, että Bamba oli sisällytetty kyseisiin luetteloihin.

26      Valituksenalaisen tuomion 38–57 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin on tutkinut kyseisen toisen osan. Todettuaan mainitun tuomion 41 ja 42 kohdassa, että päätöksessä 2010/656 ja asetuksessa N:o 560/2005 säädetään, että rajoittavien toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille, yhteisöille ja elimille on ilmoitettava perustelut, jotka oikeuttavat heidän sisällyttämisensä päätöksen liitteessä II ja asetuksen liitteessä IA oleviin luetteloihin, unionin yleinen tuomioistuin tarkasti, oliko mainitut perustelut kyseisessä asiassa ilmoitettu Bamballe niin, että hän saattoi käyttää puolustautumisoikeuksiaan ja oikeuttaan tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa.

27      Unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 47 ja 48 kohdassa nyt kyseessä olevan kaltaisia rajoittavia toimenpiteitä asettavien neuvoston toimien perustelemista koskevan velvollisuuden sisältöön liittyvästä relevantista oikeuskäytännöstä. Sen jälkeen se katsoi mainitun tuomion 49–51 kohdassa, että sekä riidanalaisen päätöksen johdanto-osan kuudennessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa esitetyt perustelut, joissa kuvattiin Norsunluurannikon tilanteen vakavuutta ja erityistä uhkaa kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle, että päätöksen 2010/656 liitteessä II olevan A-taulukon 6 kohdassa ja asetuksen N:o 560/2005 liitteessä IA olevan A-taulukon 6 kohdassa Bamban osalta esitetyt perustelut, jotka on mainittu tämän tuomion 20 kohdassa, olivat ”ylimalkaisia ja yleisluonteisia seikkoja” eivätkä ”erityisiä ja konkreettisia syitä, joiden perusteella [neuvosto katsoi] harkintavaltaansa käyttäessään, että [Bambaan oli] kohdistettava nyt tarkasteltavia rajoittavia toimenpiteitä”.

28      Unionin yleinen tuomioistuin katsoi erityisesti valituksenalaisen tuomion 52 kohdassa seuraavaa:

”– – maininta siitä, että [Bamba] on Le temps -sanomalehteä julkaisevan Cyclone-ryhmän johtaja, [ei] ole luonteeltaan sellainen seikka, jolla riidanalaisia toimia perusteltaisiin hänen suhteensa riittävästi ja erityisesti. Tämän maininnan perusteella ei nimittäin voida ymmärtää, kuinka [Bamba] on estänyt rauhan- ja sovintoprosessia yllyttämällä julkisesti vihaan ja väkivaltaan sekä osallistumalla väärien tietojen levittämiskampanjoihin vuoden 2010 presidentinvaalien yhteydessä. Asiassa ei siis ole vedottu mihinkään konkreettiseen seikkaan, josta [Bambaa] moitittaisiin ja jolla voitaisiin perustella kyseessä olevia toimenpiteitä.”

29      Unionin yleinen tuomioistuin lisäsi valituksenalaisen tuomion 53 kohdassa, että mistään ei voitu päätellä, että käsiteltävän asian olosuhteissa Bambaa vastaan puhuvien seikkojen yksityiskohtainen julkaiseminen olisi ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen liittyvien yleistä etua koskevien pakottavien näkökohtien tai niiden kansainvälisten suhteiden hoidon kanssa tai että se olisi loukannut Bamban oikeutettua etua, koska se olisi ollut omiaan vahingoittamaan vakavasti hänen mainettaan. Neuvosto ei ollut myöskään vedonnut mihinkään tällaiseen seikkaan.

30      Valituksenalaisen tuomion 54 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin on todennut, ettei Bamballe ole annettu tiedoksi minkäänlaisia lisäperusteluja riidanalaisten toimien antamisen jälkeen tai unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn kuluessa. Neuvosto on kirjallisessa menettelyssä ainoastaan todennut, että Bamba oli kirjattu luetteloon rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä siitä syystä, että hän ”vastaa väärien tietojen levittämistä ja yhteisöjen väliseen vihaan ja väkivaltaan yllyttämistä koskevasta kampanjasta Norsunluurannikolla”, ja lisännyt vielä, että Bamba oli Laurent Gbagbon ”eräs tärkeimmistä yhteistyökumppaneista” ja että hän oli Gbagbon ”toinen vaimo”. Neuvosto ilmoitti kuitenkin istunnossa unionin yleiselle tuomioistuimelle, ettei viimeksi mainittu seikka ollut ollut perusteena Bamban sisällyttämiselle mainittuihin luetteloihin.

31      Unionin yleinen tuomioistuin on myös korostanut valituksenalaisen tuomion 55 kohdassa, ettei sillä seikalla, että Bamba ei riidanalaisten toimien tai 18.1.2011 päivätyn ilmoituksen julkaisemisen jälkeen pyytänyt neuvostoa ilmoittamaan hänelle erityisiä ja konkreettisia perusteita hänen sisällyttämiselleen kyseiseen luetteloon, ole asiassa merkitystä, koska perusteluvelvollisuus kuuluu neuvostolle ja sen on täytettävä tämä velvollisuus joko sinä ajankohtana, jona luetteloon merkitsemisestä päätetään, tai ainakin mahdollisimman pian päätöksen tekemisen jälkeen.

32      Unionin yleinen tuomioistuin päätyi valituksenalaisen tuomion 56 kohdassa siihen, etteivät riidanalaisten toimien perustelut olleet sellaisia, että Bamba olisi voinut riitauttaa näiden toimien pätevyyden unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja että ne ovat estäneet sen, että kyseinen tuomioistuin olisi voinut valvoa niiden laillisuutta.

33      Unionin yleinen tuomioistuin kumosi näin ollen kyseiset toimet Bambaa koskevilta osin eikä katsonut tarpeelliseksi tutkia ensimmäisen kanneperusteen muita osia eikä toista kanneperustetta.

 Asianosaisten ja muiden osapuolten vaatimukset muutoksenhakumenettelyssä

34      Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin

–        kumoaa valituksenalaisen tuomion

–        ratkaisee valituksen kohteena olevat kysymykset lopullisesti ja hylkää kanteen perusteettomana ja

–        velvoittaa Bamban korvaamaan oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa ja muutoksenhaussa.

35      Bamba vaatii unionin tuomioistuinta

–        jättämään valituksen tutkimatta

–        hylkäämään valituksen ja

–        velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan ja sitä seuraavien artikloiden mukaisesti.

36      Ranskan tasavalta, joka on hyväksytty väliintulijaksi tukemaan neuvoston vaatimuksia unionin tuomioistuimen presidentin 9.1.2012 antamalla määräyksellä, vaatii unionin tuomioistuinta hyväksymään neuvoston valituksen.

 Valitus

37      Valitus rakentuu kahdesta valitusperusteesta. Neuvosto vetoaa ensisijaisesti valitusperusteeseen, joka perustuu unionin yleisen tuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen, kun unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että riidanalaisten toimien sisältämät perustelut eivät täyttäneet SEUT 296 artiklassa asetettuja vaatimuksia. Toissijaisesti se vetoaa valitusperusteeseen, joka perustuu unionin yleisen tuomioistuimen tekemään oikeudelliseen virheeseen, kun unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut kyseisessä asiassa perusteluvelvollisuuden noudattamista arvioidessaan huomioon riidanalaisten toimien tekemisen asiayhteyttä, jonka Bamba tunsi hyvin.

 Tutkittavaksi ottaminen

38      Bamba väittää, että molemmat valitusperusteet on jätettävä tutkimatta sillä perusteella, että ne perustuvat uusiin tosiseikkoja koskeviin väitteisiin. Hän tuo esiin, että kyseisten kahden oikeudellisiin virheisiin perustuvan valitusperusteen varjolla neuvosto on tosiasiassa käyttänyt nyt käsiteltävää valitusta välineenä esittääkseen unionin tuomioistuimelle uusia tosiseikkoja, jotka perustuvat lehtiartikkeleihin, joita ei ole aiemmin esitetty hänelle eikä unionin yleiselle tuomioistuimelle ja joista ei näin ollen ole koskaan keskusteltu kontradiktorisesti unionin yleisessä tuomioistuimessa.

39      Tästä on muistutettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan mukaan unionin tuomioistuimelta voidaan hakea muutosta vain oikeuskysymysten osalta.

40      Unionin tuomioistuin on valitusasioissa toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sitä oikeudellista ratkaisua, jonka ensimmäinen oikeusaste on tehnyt sille esitetyistä perusteista. Näin ollen unionin tuomioistuin on toimivaltainen tällaisessa menettelyssä yksinomaan tutkimaan, yksilöidäänkö valitukseen sisältyvissä väitteissä valituksenalaiseen tuomioon sisältyvä oikeudellinen virhe (ks. vastaavasti asia C‑352/98 P, Bergaderm ja Goupil v. komissio, tuomio 4.7.2000, Kok., s. I‑5291, 35 kohta; asia C‑76/01 P, Eurocoton ym. v. neuvosto, tuomio 30.9.2003, Kok., s. I‑10091, 47 kohta ja asia C‑348/06 P, komissio v. Girardot, tuomio 21.2.2008, Kok., s. I‑833, 49 kohta).

41      Unionin toimielimen tekemän toimen perusteluvelvollisuuden laajuutta koskeva kysymys on oikeudellinen kysymys, joka muutoksenhaun yhteydessä kuuluu unionin tuomioistuimen valvontavallan alaisuuteen (ks. vastaavasti asia C‑188/96 P, komissio v. V, tuomio 20.11.1997, Kok., s. I‑6561, 24 kohta ja yhdistetyt asiat C‑189/02 P, C‑202/02 P, C‑205/02 P–C‑208/02 P ja C‑213/02 P, Dansk Rørindustri ym. v. komissio, tuomio 28.6.2005, Kok., s. I‑5425, 453 kohta).

42      Nyt käsiteltävässä asiassa valituksesta ilmenee yksiselitteisesti, että kyseisillä kahdella valitusperusteella neuvosto tuo esiin keskeisesti unionin yleisen tuomioistuimen SEUT 296 artiklan suhteen tekemän oikeudellisen virheen, kun se on katsonut, että riidanalaisten toimien sisältämät perustelut olivat riittämättömiä siltä osin kuin Bamba oli sisällytetty päätöksen 2010/656 liitteessä II ja asetuksen N:o 560/2005 liitteessä IA oleviin luetteloihin.

43      Näin ollen valitusperusteet on otettava tutkittaviksi.

 Asiakysymys

 Asianosaisten ja muiden osapuolten lausumat

44      Ensimmäisellä valitusperusteella, johon neuvosto on Ranskan tasavallan tukemana vedonnut ensisijaisesti, se tuo esiin, että – toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut valituksenalaisen tuomion 54 kohdassa – riidanalaisten toimien perustelut ovat riittävät.

45      Yhtäältä neuvosto väittää, että riidanalaisen päätöksen johdanto-osan toinen, neljäs, kuudes ja seitsemäs perustelukappale sekä riidanalaisen asetuksen johdanto-osan neljäs perustelukappale sisältävät yksityiskohtaisen kuvauksen Norsunluurannikon erityisen vakavasta tilanteesta, joka on ollut perusteena kyseisten toimien liitteinä olevissa luetteloissa mainittuihin henkilöihin kohdistetuille toimenpiteille.

46      Toisaalta neuvosto katsoo, että – toisin kuin valituksenalaisen tuomion 51 kohdassa on todettu – Bambaa koskevat tiedot riidanalaisten toimien liitteissä eivät ole ylimalkaisia ja yleisluonteisia seikkoja, vaan niissä esitetään erityiset ja konkreettiset syyt, joiden vuoksi hänet on sisällytetty niiden henkilöiden luetteloon, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä. Neuvosto korostaa, että Bambaan on kohdistettu tällaisia toimenpiteitä sen vuoksi, että hän on Le temps -sanomalehteä julkaisevan Cyclone-sanomalehtiryhmän johtaja ja kyseinen sanomalehti on ollut mukana julkisessa vihaan ja väkivaltaan yllyttämisessä sekä vuoden 2010 lopun presidentinvaaleihin liittyvässä väärien tietojen levittämistä koskevassa kampanjassa. Se lisää, että Le temps -sanomalehdellä Norsunluurannikon vaalien jälkeisissä tapahtumissa ollut rooli on kyseisessä maassa ja myös ulkomailla yleisesti tiedossa.

47      Bamba korostaa, että neuvosto ei ole koskaan ilmoittanut hänelle muita perusteluja riidanalaisten toimien antamiselle kuin kyseisistä toimista ilmenevät perustelut ja unionin yleiseen tuomioistuimeen jätetyn vastineen tueksi esitettyyn lehtiartikkeliin sisältyvät perustelut, ja väittää, että hänen asemansa Cyclone-sanomalehtiryhmän johtajana ja Norsunluurannikon poliittinen tilanne kyseisten toimien antamishetkellä, jotka on tuotu esiin, ovat ylimalkaisia, epätäsmällisiä ja kategorisia seikkoja, jotka eivät ole riittäviä perusteluja, jotta hän voisi ymmärtää syyt, joiden vuoksi hänet on sisällytetty niiden henkilöiden joukkoon, joita rajoittavat toimenpiteet koskevat, ja jotta hän voisi riitauttaa niiden aiheellisuuden ja unionin yleinen tuomioistuin voisi harjoittaa laillisuusvalvontaansa. Unionin yleinen tuomioistuin on näin ollen aiheellisesti todennut, että perustelut ovat puutteelliset.

48      Bamba lisää, että henkilöiden, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, luetteloon sisällyttämisen perustelujen riittävyyttä voidaan arvioida vain niiden seikkojen perusteella, jotka kyseinen toimielin ilmoitti kyseiset toimet antaessaan. Päinvastaista ratkaisua, jossa sallittaisiin jälkikäteinen perustelu joko esittämällä perusteluja, joita ei ollut olemassa riidanalaisen toimen antamisajankohtana, tai vetoamalla aiemmin olemassa olleisiin seikkoihin, jotka esitettäisiin vasta toimen antamisen jälkeen, ei pidä hyväksyä, jotta noudatetaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevia perusvaatimuksia.

 Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

49      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan asianomaiselle vastaisen toimen perusteluvelvollisuuden, joka liittyy läheisesti puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteeseen, tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaiselle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, onko toimi asianmukainen vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa unionin tuomioistuimissa, ja toisaalta antaa unionin tuomioistuimille mahdollisuus valvoa toimen laillisuutta (ks. asia C‑199/99 P, Corus UK v. komissio, tuomio 2.10.2003, Kok., s. I‑11177, 145 kohta; em. yhdistetyt asiat Dansk Rørindustri ym. v. komissio, tuomion 462 kohta ja asia C‑521/09 P, Elf Aquitaine v. komissio, tuomio 29.9.2011, Kok., s. I-8947, 148 kohta).

50      SEUT 296 artiklassa edellytetyistä perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen antaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden (ks. mm. yhdistetyt asiat C‑539/10 P ja C‑550/10 P, Al-Aqsa v. neuvosto ja Alankomaat v. Al-Aqsa, tuomio 15.11.2012, 138 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

51      Kuten unionin yleinen tuomioistuin on korostanut valituksenalaisen tuomion 40 kohdassa, koska asianomaisella ei ole oikeutta tulla kuulluksi ennen varojen jäädyttämistä koskevan alkuperäisen päätöksen tekemistä, perusteluvelvollisuuden noudattaminen on sitäkin tärkeämpää, koska se on asianomaisen ainoa tae siitä, että se voi ainakin kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen käyttää tehokkaasti käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja riitauttaakseen mainitun päätöksen laillisuuden.

52      Kuten unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen tuomion 47 kohdassa aiheellisesti ilmoittanut, varojen jäädyttämisestä määräävän neuvoston toimen perusteluissa on mainittava erityiset ja konkreettiset syyt, joiden perusteella neuvosto katsoo harkintavaltaansa käyttäessään, että asianomaiseen on kohdistettava tällainen toimenpide.

53      SEUT 296 artiklan mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kuitenkin kyseisen toimenpiteen luonteen ja sen asiayhteyden mukaan, jossa se on tehty. Perusteluvelvollisuutta on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu, tai muilla henkilöillä, joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, koska tutkittaessa, ovatko perustelut riittäviä, on otettava huomioon niiden sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (ks. mm. asia C‑367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomio 2.4.1998, Kok., s. I‑1719, 63 kohta; em. asia Elf Aquitaine v. komissio, tuomion 150 kohta ja em. yhdistetyt asiat Al-Aqsa v. neuvosto ja Alankomaat v. Al-Aqsa, tuomion 139 ja 140 kohta).

54      Asianomaiselle vastainen toimi on erityisesti riittävästi perusteltu silloin, kun se on tehty asianomaiselle tutussa asiayhteydessä, minkä vuoksi hän pystyy ymmärtämään itseensä kohdistuvan toimenpiteen ulottuvuuden (asia C‑301/96, Saksa v. komissio, tuomio 30.9.2003, Kok., s. I‑9919, 89 kohta ja asia C‑42/01, Portugali v. komissio, tuomio 22.6.2004, Kok., s. I‑6079, 69 ja 70 kohta).

55      Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava yhtäältä, että riidanalaisen päätöksen johdanto-osan toisesta kuudenteen perustelukappaleessa ja riidanalaisen asetuksen johdanto-osan ensimmäisestä neljänteen perustelukappaleessa neuvosto on kuvannut yleisen asiayhteyden, jonka vuoksi se on laajentanut Norsunluurannikon tasavaltaa vastaan käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden henkilöllistä soveltamisalaa. Mainitusta kuvauksesta ilmenee, että kyseinen yleinen asiayhteys, jonka Bamba väistämättä tunsi, kun otetaan huomioon erityisesti hänen ammatillinen ja henkilökohtainen asemansa, liittyi mainitun maan tilanteen vakavuuteen ja rauhanprosessin ja kansallisen sovintoprosessin esteisiin, jotka uhkasivat konkreettisesti rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta, ja erityisesti esteisiin, jotka vaaransivat sen Norsunluurannikon kansan 31.10. ja 28.11.2010 pidetyissä vaaleissa vapaasti ilmaiseman tahdon, että Ouattara nimetään presidentiksi, noudattamisen.

56      Toisaalta syistä, joiden vuoksi neuvosto katsoi, että Bambaan oli sovellettava mainitunlaisia rajoittavia toimenpiteitä, tämän tuomion 20 kohdassa esitetyssä perustelussa, joka on mainittu päätöksen 2010/656, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella päätöksellä, liitteessä II olevan A-taulukon 6 kohdassa ja asetuksen N:o 560/2005, sellaisena kuin se on muutettuna riidanalaisella asetuksella, liitteessä IA olevassa 6 kohdassa, yksilöidään ne erityiset ja konkreettiset seikat ammatillisen tehtävän, julkaisevan ryhmän, sanomalehden ja tarkoitettujen toimien tyyppien ja sanomalehtikampanjoiden osalta, joiden neuvosto katsoo merkitsevän sitä, että asianomainen henkilö on osallistunut Norsunluurannikon rauhan- ja sovintoprosessin estämiseen.

57      Toisin kuin unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, mainitun perustelun lukeminen mahdollistaa sen ymmärtämisen, että neuvosto pitää sinä erityisenä ja konkreettisena syynä, jonka vuoksi se on määrännyt Bambaa koskevista rajoittavista toimista, sitä, että hän on väitetysti Le temps -sanomalehteä julkaisevan sanomalehtiryhmän väitettynä johtajana vastuussa yllyttämisestä julkisesti vihaan ja väkivaltaan ja kyseisessä lehdessä väitetysti olleista väärien tietojen levittämiskampanjoista vuoden 2010 presidentinvaalien yhteydessä.

58      Kuten neuvosto on tuonut esiin, ei ole kohtuullista katsoa, että Bamba ei olisi tiennyt, että viittaamalla riidanalaisissa toimissa hänen tehtäväänsä Le temps -sanomalehteä julkaisevan sanomalehtiryhmän johtajana kyseinen toimielin pyrki korostamaan mainitusta tehtävästä oletettavasti seuraavaa vaikutusvaltaa kyseisen sanomalehden toimitukselliseen linjaan ja kyseisessä lehdessä Norsunluurannikon vaalien jälkeisen kriisin aikana väitetysti olleiden sanomalehtikampanjoiden sisältöön ja vastuuta niistä.

59      Näillä tiedoilla Bamballe on siis annettu mahdollisuus tehokkaasti riitauttaa riidanalaisten toimien perusteltavuus. Kyseisten tietojen perusteella hänen olisi ollut mahdollista tarvittaessa riitauttaa riidanalaisissa toimissa mainittujen tosiseikkojen paikkansapitävyys muun muassa kiistämällä se, että hän oli Le temps -sanomalehteä julkaisevan sanomalehtiryhmän johtaja, tai se, että tällaisia kampanjoita oli ollut, tai kiistämällä se, että hän oli niistä vastuussa, tai kiistämällä kaikkien näiden tai osan näistä tosiseikoista merkitys tai niiden luokittelu Norsunluurannikon rauhan- ja sovintoprosessin estämiseksi, joka oikeuttaa rajoittavien toimenpiteiden soveltamisen häneen.

60      On lisäksi korostettava, että olennaista menettelymääräystä koskeva kysymys perusteluista on erillinen väitetyn menettelyn toteen näyttämistä koskevasta kysymyksestä, joka kuuluu kyseisen toimen aineellisen laillisuuden alaan ja edellyttää kyseisessä toimessa mainittujen tosiseikkojen paikkansapitävyyden tarkastamista sekä kyseisten tosiseikkojen luokittelemista seikoiksi, joiden perusteella kyseiseen henkilöön voidaan soveltaa rajoittavia toimenpiteitä (ks. vastaavasti asia C‑66/02, Italia v. komissio, tuomio 15.12.2005, Kok., s. I‑10901, 26 kohta ja asia C‑548/09 P, Bank Melli Iran v. neuvosto, tuomio 16.11.2011, Kok., s. I-11381, 88 kohta).

61      Nyt käsiteltävässä asiassa perusteluvelvollisuuden noudattamisen valvonta, jossa tarkastetaan, ovatko neuvoston riidanalaisissa toimissa antamat tiedot olleet riittäviä, jotta voidaan tietää seikat, joiden perusteella neuvosto on määrännyt Bambaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä, on erotettava perustelujen oikeellisuuden tutkimisesta, sillä siinä tarvittaessa tarkastetaan, onko seikat, joihin neuvosto vetoaa, näytetty toteen ja ovatko ne sellaisia, että ne voivat olla perusteena kyseisten toimenpiteiden hyväksymiselle.

62      Bamban väitteestä, jonka mukaan häneen kohdistettuja toimenpiteitä ei voida perustella jälkikäteen, on todettava, ettei neuvoston valitukseensa liittämän asiakirja-aineiston tarkoitus ole perustella riidanalaisia toimia jälkikäteen vaan osoittaa, että – kun otetaan huomioon asiayhteys, jossa kyseiset toimet on annettu – niitä oli perusteltu riittävästi.

63      Edellä esitetystä ilmenee, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on valituksenalaisen tuomion 54 ja 56 kohdassa katsonut, että riidanalaisten toimien perustelut eivät olleet riittäviä, jotta Bamba olisi voinut riitauttaa niiden pätevyyden ja jotta unionin yleinen tuomioistuin olisi voinut tarkastaa niiden lainmukaisuuden.

64      Neuvoston ensisijainen valitusperuste on näin ollen perusteltu ja valituksenalainen tuomio on kumottava, eikä neuvoston toissijaisesti esittämää valitusperustetta ole tarpeen tutkia.

 Kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa

65      Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen mukaan unionin tuomioistuin voi kumotessaan valituksenalaisen tuomion ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.

66      Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuin katsoo, että Bamban ensimmäisessä oikeusasteessa nostama riidanalaisten toimien kumoamista koskeva kanne on ratkaisukelpoinen ja että se on siis ratkaistava lopullisesti.

67      Bamba on vedonnut kanteessaan kahteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen koskee puolustautumisoikeuksien ja tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkausta. Siinä on kolme osaa, joista ensimmäinen koskee sellaisen menettelyn puuttumista, jossa Bambaa voitaisiin kuulla ja jossa hän voisi tehokkaasti pyytää poistamistaan kyseisistä luetteloista, toinen sitä, ettei hänelle ole ilmoitettu yksityiskohtaisia perusteluja hänen sisällyttämiselleen kyseisiin luetteloihin, ja kolmas sitä, ettei hänelle ole ilmoitettu kyseiseen luetteloon sisällyttämistä koskevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista. Toinen kanneperuste perustuu omaisuudensuojan ilmeiseen loukkaamiseen.

 Ensimmäinen kanneperuste

 Ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa

68      Bamba väittää, ettei riidanalaisessa asetuksessa säädetä mistään menettelystä, jolla hänelle voitaisiin taata puolustautumisoikeuksien tehokas käyttö. Mainitussa asetuksessa ei nimittäin säädetä asianomaisen oikeudesta tulla kuulluksi eikä menettelystä, jossa hän voisi pyytää tehokkaasti poistamistaan kyseisen asetuksen liitteenä olevasta kyseisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luettelosta.

69      Bamba vetoaa ensinnäkin siihen, että riidanalaisessa asetuksessa ei täsmennetä yksityiskohtaisia sääntöjä, joiden mukaan neuvosto pysyttää päätöksensä sisällyttää henkilö luetteloon henkilöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, tai muuttaa tällaista päätöstä. Hän toteaa tästä yhtäältä, että riidanalaisella asetuksella asetukseen N:o 560/2005 lisätyssä 11 a artiklan 4 kohdassa säädettyyn uudelleentarkasteluun ei liity mitään perusteluvelvollisuutta eikä sille ole mitään määräaikaa, joten neuvosto voi vastata luettelosta poistamista koskevaan vaatimukseen lyhyesti tai jopa olla vastaamatta siihen. Hän korostaa toisaalta, että asetuksen N:o 560/2005 11 a artiklan 6 kohdassa säädettyyn säännölliseen uudelleentarkasteluun ei liity mitään neuvostolla olevaa velvollisuutta ilmoittaa uudesta päätöksestään niille, joita asia koskee, ja näin ollen kehottaa heitä esittämään uusia huomautuksia.

70      Tästä on todettava, että asetukseen N:o 560/2005 riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 7 kohdalla lisätyssä 11 a artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos huomautuksia tehdään tai jos esitetään merkittävää uutta näyttöä, neuvosto tarkastelee uudelleen päätöstään soveltaa kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä henkilöön ja ilmoittaa tästä asianomaiselle. Myös 18.1.2011 julkaistussa ilmoituksessa ilmoitetaan asianomaisten henkilöiden, kuten Bamban, mahdollisuudesta esittää pyyntö, että päätöstä sisällyttää heidät kyseiseen luetteloon harkitaan uudelleen, ja liittää kyseiseen pyyntöön asianmukaiset asiakirjat.

71      Lisäksi asetuksen N:o 560/2005 11 a artiklan 6 kohdan, joka on myös lisätty kyseiseen asetukseen riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 7 kohdalla, sanamuodon mukaan ”liitteessä IA olevaa luetteloa tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein”.

72      Bamban väitteistä, jotka koskevat väitettyjä puutteita kyseisissä uudelleentarkastelua ja säännöllistä uudelleentarkastelua koskevissa menettelyissä, on korostettava, että Bamba on nostanut nyt käsiteltävän kanteen riidanalaisista toimista siltä osin kuin hänet on niissä ensimmäistä kertaa sisällytetty päätöksen 2010/656 liitteessä II ja asetuksen N:o 560/2005 liitteessä IA olevaan luetteloon henkilöistä, joiden varat jäädytetään. Kuten neuvosto on huomauttanut, nyt käsiteltävässä asiassa ei siis ole kyse siitä, että neuvosto olisi kieltäytynyt tarkastelemasta uudelleen alkuperäistä päätöstään soveltaa Bambaan rajoittavia toimenpiteitä, eikä kyseisen toimielimen päätöksestä pitää asianomainen edelleen mainituissa luetteloissa uudelleentarkastelun jälkeen. Kyseisillä väitteillä ei siis ole merkitystä.

73      Toiseksi Bamba väittää, että riidanalaisessa asetuksessa ei säädetä minkään ajankohdan osalta, olipa se alkuperäisen luetteloon sisällyttämisen yhteydessä tai uudelleentarkasteluvaiheessa, siitä, että asianomaisia voitaisiin kuulla heitä koskevista toimenpiteistä.

74      Tästä on muistutettava, että riidanalaisilla toimilla asetetun tavoitteen saavuttamiseksi kyseisillä rajoittavilla toimenpiteillä on niiden luonteen vuoksi oltava yllättävä vaikutus. Mainitusta syystä neuvostolla ei ollut velvollisuutta kuulla Bambaa ennen kuin hänen nimensä alun perin sisällytettiin kyseisiin luetteloihin (ks. vastaavasti yhdistetyt asiat C‑402/05 P ja C‑415/05 P, Kadi ja Al Barakaat International Foundation v. neuvosto ja komissio, tuomio 3.9.2008, Kok., s. I‑6351, 340 ja 341 kohta ja asia C‑27/09 P, Ranska v. People’s Mojahedin Organization of Iran, tuomio 21.12.2011, Kok., s. I-13427, 61 kohta).

75      Siltä osin kuin Bamban väite, joka perustuu hänen oikeuteensa tulla kuulluksi, koskee uudelleentarkastelumenettelyä, sillä ei ole merkitystä nyt käsiteltävässä asiassa tämän tuomion 72 kohdassa esitetyistä syistä.

76      Kun edellä esitetyt seikat otetaan huomioon, ensimmäisen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.

 Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa

77      Bamba tuo esiin, että riidanalaisissa toimissa ei säädetä yksityiskohtaisten perustelujen ilmoittamisesta hänen sisällyttämiselleen luetteloihin henkilöistä, joihin kohdistetaan kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä.

78      Tämän tuomion 55–59 kohdassa esitetyistä seikoista ilmenee kuitenkin, että riidanalaisiin toimiin sisältyy riittävät perustelut Bamban sisällyttämiselle kyseisten toimien liitteenä oleviin luetteloihin henkilöistä, joihin kohdistetaan kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä. Ensimmäisen kanneperusteen toinen osa on siis hylättävä.

 Ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa

79      Bamba väittää, että riidanalaisissa toimissa ei säädetä kyseisiin luetteloihin sisällyttämistä koskevaa päätöstä koskevista muutoksenhakukeinoista ja muutoksenhaun määräajoista ilmoittamisesta asianomaiselle henkilölle eikä niissä ole tätä koskevia tietoja. Mainituissa toimissa asetetaan asianomaiselle henkilölle velvollisuus ottaa selvää näistä asioista, mikä on Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklan vastaista.

80      Tästä on todettava, että neuvosto on 18.1.2011 julkaistussa ilmoituksessa maininnut, että asianomaiset henkilöt ja yhteisöt voivat hakea sen päätökseen muutosta ”Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa [SEUT] 275 artiklan toisessa kohdassa ja [SEUT] 263 artiklan neljännessä ja kuudennessa kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti”.

81      Kyseinen maininta yhdessä SEUT 263 artiklan kuudenteen kohtaan sisältyvien täsmennysten kanssa oli omiaan mahdollistamaan sen, että Bamba tunnistaa muutoksenhakukeinon, joka hänellä oli käytettävissään kyseisiin luetteloihin sisällyttämisensä riitauttamiseksi, sekä kyseisen muutoksenhaun määräajan päättymispäivän, minkä muutoinkin vahvistaa se, että hän on nostanut kanteensa kyseisessä määräyksessä määrätyssä määräajassa.

82      Ensimmäisen kanneperusteen kolmas osa on näin ollen hylättävä.

83      Ensimmäinen kanneperuste on näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan.

 Toinen kanneperuste

84      Bamba toteaa, ettei hän riitauta riidanalaisilla toimilla tavoiteltua päämäärää, mutta väittää, että niillä puututaan suhteettoman ankarasti hänen omaisuudensuojaansa, kun otetaan huomioon se, että hänen on mahdotonta esittää asiansa tehokkaasti toimivaltaisille viranomaisille. Mainituissa toimissa säädetään hänen mukaansa kaikkien hänen varojensa jäädyttämisestä, mutta niissä ei kuitenkaan säädetä menettelyllisistä takeista, joiden perusteella hänen olisi mahdollista riitauttaa kyseinen toimenpide.

85      Kyseisen toisen kanneperusteen yhteydessä olevasta viittauksesta edellä mainituissa yhdistetyissä asioissa Kadi ja Al Barakaat International Foundation v. neuvosto ja komissio annetun tuomion 368–371 kohtaan, joissa yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että asianomaisen henkilön omaisuudensuojaa oli perusteettomasti rajoitettu, koska häntä koskevat rajoittavat toimenpiteet oli tehty antamatta hänelle menettelyllisiä takeita, joiden perusteella hän voisi esittää asiansa toimivaltaisille viranomaisille, ilmenee, että Bamba väittää päättelevänsä sen, että hänen omaisuudensuojaansa on loukattu, siitä, ettei nyt käsiteltävässä asiassa väitetysti ole tällaisia takeita.

86      Kuten ensimmäisen kanneperusteen eri osien tutkimisesta kuitenkin ilmenee, neuvosto, joka ei ollut kuullut Bambaa ennen riidanalaisten toimien antamista, on kyseisissä toimissa esittänyt hänelle riittävät perustelut, jotta hän saattoi tehokkaasti riitauttaa unionin tuomioistuimissa häneen kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden perusteltavuuden. Nyt käsiteltävä asia on siis erilainen kuin edellä mainitut yhdistetyt asiat Kadi ja Al Barakaat International Foundation v. neuvosto ja komissio.

87      Mahdollisesta oikeudesta tutustua neuvoston asiakirja-aineistoon, joka koskee Bambaan kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä, nyt käsiteltävässä asiassa riittää, kun todetaan, että asianomainen henkilö ei väitä pyytäneensä mainitunlaista mahdollisuutta kyseiseltä toimielimeltä (ks. vastaavasti em. asia Bank Melli Iran v. neuvosto, tuomion 92 kohta).

88      On lisäksi korostettava, että sekä päätöksessä 2010/656 että asetuksessa N:o 560/2005 säädetään kyseisten rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevista henkilöistä tehtyjen luetteloiden säännöllisestä uudelleentarkastelusta. Mainitunlaisen uudelleentarkastelun päätteeksi neuvosto katsoi päätöksen 2010/656 täytäntöönpanosta 8.3.2012 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä 2012/144/YUTP (EUVL L 71, s. 50) ja asetuksen N:o 560/2005 täytäntöönpanosta 8.3.2012 annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 193/2012 (EUVL L 71, s. 5), ettei Bamban pitämiseen kyseisissä luetteloissa ollut enää syytä.

89      Tämän johdosta toinen kanneperuste on hylättävä.

90      Kun kaikki edellä esitetty otetaan huomioon, Bamban nostama kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

 Oikeudenkäyntikulut

91      Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan silloin, jos valitus on perusteltu ja unionin tuomioistuin ratkaisee itse riidan lopullisesti, se päättää oikeudenkäyntikuluista. Saman työjärjestyksen 138 artiklan, jota sen 184 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan myös muutoksenhakuun, 1 kohdassa määrätään, että asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Kyseisen työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

92      Koska neuvoston valitus hyväksytään ja Bamban riidanalaisista toimista nostama kanne hylätään ja koska neuvosto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, Bamba on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut tässä muutoksenhaussa ja ensimmäisessä oikeusasteessa.

93      Ranskan tasavalta, joka oli väliintulijana unionin tuomioistuimessa, ja komissio, joka oli väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T‑86/11, Bamba vastaan neuvosto, 8.6.2011 antama tuomio kumotaan.

2)      Nadiany Bamban kanne hylätään.

3)      Bamba velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut tässä muutoksenhaussa ja ensimmäisessä oikeusasteessa.

4)      Ranskan tasavalta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: ranska.