UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
5 päivänä helmikuuta 2018 (*)
Tutkimus ja teknologinen kehittäminen – Ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät toimet ERC:n vuoden 2015 työohjelmassa – Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020) – Horisontti 2020 – ERCEA:n päätös, jossa todetaan, että kantajan ehdotus ei ole tukikelpoinen – Hanke, joka koskee tiettyjen vanhojen käsikirjoitusten lukua ja analyysia helpottavien matemaattisten algoritmien yksilöintiä – Harkintavallan väärinkäyttö – Tosiseikkoja koskeva virhe – Oikeudellinen virhe – Ilmeinen arviointivirhe
Asiassa T‑208/16,
Graziano Ranocchia, kotipaikka Rooma (Italia), edustajanaan asianajaja C. Intino,
kantajana,
vastaan
Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (ERCEA), edustajinaan aluksi E. Chacon Mohedano, R. Maggio Panizza ja L. Moreau, sittemmin Chacon Mohedano, Maggio Panizza ja F. Sgritta,
vastaajana,
jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta vaatimuksesta, jolla vaaditaan kumottavaksi ensinnäkin ERCEA:n 26.2.2016 tekemä päätös Ares(2016) 1020667, jolla hylättiin kantajan uudelleentarkastelupyyntö, joka koski päätöstä, jolla evättiin tuki tutkimusehdotukselta nro 682937, jonka otsikko on ”PHercSchools2 – The Hellenistic Philosophical Schools in the Herculaneum Papyri”, toiseksi ERCEA:n 17.12.2015 tekemä päätös Ares(2015) 5922529, jolla tältä tutkimusehdotukselta evättiin tuki, ja kolmanneksi kaikki aikaisemmat ja myöhemmät näihin toimiin liittyvät toimet, erityisesti luettelo ”ERC-Consolidator Grant” ‑tukiohjelmaa varten hyväksytyistä hankkeista, joka julkistettiin 12.2.2016 päivätyllä ERCEA:n lehdistötiedonannolla,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Prek sekä tuomarit E. Buttigieg ja B. Berke (esittelevä tuomari),
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
Horisontti 2020 – tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
1 Horisontti 2020 – tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma perustettiin SEUT 173 ja SEUT 182 artiklan perusteella tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11.12.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 104) ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta 11.12.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1290/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 81).
2 Tässä ohjelmassa määrätään muun muassa, että Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) koordinoi ja rahoittaa tutkimushankkeita ehdotuspyyntöjen välityksellä.
3 Asetuksen N:o 1290/2013 11 artiklan, jonka otsikko on ”Ehdotuspyynnöt”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Ehdotuspyynnöt on esitettävä – – ottaen erityisesti huomioon avoimuus ja syrjimättömyys sekä tutkimus- ja innovointialojen moninaisuudelle ominainen joustavuuden tarve.”
4 Asetuksen N:o 1290/2013 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteet”, säädetään seuraavaa:
”1. Jätetyt ehdotukset arvioidaan seuraavia avustuksenmyöntämisperusteita soveltaen:
a) huippuosaaminen;
b) vaikutus;
c) toteutuksen laatu ja tehokkuus.
2. ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.
– –
6. Ehdotukset asetetaan arvioinnin tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Valinta tehdään tämän paremmuusjärjestyksen perusteella.
7. Arvioinnin suorittavat riippumattomat asiantuntijat.
– –”
5 Asetuksen N:o 1290/2013 16 artikla koskee arvioinnin uudelleentarkastelumenettelyä. Siinä säädetään seuraavaa:
”1. Komission tai asianomaisen rahoituselimen on huolehdittava siitä, että käytössä on avoin uudelleentarkastelumenettely sellaisia hakijoita varten, jotka katsovat, ettei heidän ehdotustaan ole arvioitu tässä asetuksessa, asianomaisessa työohjelmassa tai ‑suunnitelmassa taikka ehdotuspyynnössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
2. Uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja ehdotuksen koordinaattorin on toimitettava pyyntö 30 päivän kuluessa päivästä, jona komissio tai asianomainen rahoituselin ilmoittaa koordinaattorille arvioinnin tuloksista.
3. Komissio tai asianomainen rahoituselin vastaa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön tarkastelusta. Tarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä ehdotuksen ansioita.
4. Komission tai asianomaisen rahoituselimen henkilöstöstä muodostuva arvioinnin uudelleentarkastelukomitea antaa lausunnon arviointiprosessin menettelyllisistä seikoista. Komitean puheenjohtajana toimii komission tai asianomaisen rahoituselimen virkamies, joka työskentelee muussa kuin ehdotuspyynnöstä vastaavassa osastossa. Komitea voi suositella joko:
a) ehdotuksen uudelleenarviointia ensisijaisesti sellaisten arvioijien toimesta, jotka eivät olleet mukana edellisessä arvioinnissa;
b) alkuperäisen arvioinnin vahvistamista.
5. Komissio tai asianomainen rahoituselin tekee 4 kohdassa tarkoitetun suosituksen perusteella päätöksen ja antaa sen tiedoksi ehdotuksen koordinaattorille. Komissio tai asianomainen rahoituselin tekee tällaisen päätöksen ilman aiheetonta viivytystä.
6. Uudelleentarkastelumenettely ei saa viivästyttää sellaisten ehdotusten valintaprosessia, joita uudelleentarkastelupyyntö ei koske.
7. Uudelleentarkastelumenettely ei saa estää mahdollisia muita toimia, joita osallistuja voi toteuttaa unionin oikeuden mukaisesti.”
6 Asetuksen N:o 1290/2013 17 artiklassa, jonka otsikko on ”Tiedustelut ja valitukset”, säädetään seuraavaa:
”1. Komission on varmistettava, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä tiedusteluja tai valituksia osallistumisestaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan.
2. Komission on huolehdittava siitä, että kaikkien osallistujien saatavilla on tiedot siitä, miten he voivat esittää ongelmia, tiedusteluja tai valituksia, ja että kyseiset tiedot on julkaistu verkossa.”
7 Asetuksen N:o 1290/2013 20 artiklan, jonka otsikko on ”Avustuksen myöntämisaika”, 2 kohdan a alakohdassa säädetään, että kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa tieteellisen arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.
8 Euroopan komissio antoi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hallinnointitehtäviä ERC:n toimeenpanoviraston (ERCEA) tehtäväksi.
9 Toimeenpanovirastojen hallinnointitehtävien oikeudellinen kehys vahvistetaan tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19.12.2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 58/2003 (EUVL 2003, L 11, s. 1).
10 Asetuksen N:o 58/2003 22 artiklassa säädetään mahdollisuudesta hakea hallinnollista muutosta komissiolta, jotta se harjoittaa laillisuuden valvontaa.
Vuoden 2015 ehdotuspyyntöjen valintaperusteet ja arviointimenettely
11 Vuoden 2015 ehdotuspyyntöjen valintaperusteet ja arviointimenettely määriteltiin ERC:n vuoden 2015 puiteohjelmassa ja erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan liittyvien ehdotusten tekemistä ja niihin liittyviä arviointi-, valinta- ja myöntämismenettelyjä koskevissa säännöissä (jäljempänä ERC:n säännöt), jotka hyväksyttiin ERC:n säännöistä 15.4.2014 tehdyllä komission päätöksellä C(2014) 2454 final.
12 Lisäksi ehdotuspyyntöihin liitetään tietoja, jotka on osoitettu hakijoille, jotka vastaavat ehdotuspyyntöihin saadakseen tukia (jäljempänä hakijoille osoitetut tiedot).
13 ERC:n vuoden 2015 työohjelmassa todetaan, että kaikkien tieteen eturintamassa toteutettavaan tutkimustoimintaan tarkoitettujen ERC:n tukien osalta huippuosaaminen on ainoa peruste, joka otetaan huomioon arvioitaessa tutkimusohjelman innovatiivisuutta, tavoitteellisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta samoin kuin päätutkijan pätevyyttä, luovuutta ja sitoutumista.
14 Arviointimenettely selostetaan yksityiskohtaisesti ERC:n sääntöjen 3.6–3.8 kohdassa ja siihen kuuluu kaksi vaihetta. Ainoastaan hakemukset, jotka läpäisevät ensimmäisen vaiheen, hyväksytään toiseen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan hankkeen tiivistelmä, johon sisältyy kuvaus hankkeesta (extended synopsis), sekä selostus päätutkijan asiantuntemuksesta ja ansioluettelo. Vasta toisessa vaiheessa tutkitaan ja arvioidaan varsinainen hakemus eli yksityiskohtainen tutkimushanke (scientific proposal). Nämä tiedot on lisäksi esitetty tiivistetysti hakijoille osoitetuissa tiedoissa ja ne on myös liitetty ehdotuspyyntöön.
15 Lisäksi ERC:n sääntöjen 3.6.1 kohdan 12. luetelmakohdassa todetaan seuraavaa:
”Asiantuntijapaneelin arvio ehdotuksesta ja sen sijoituksesta paremmuusjärjestyksessä perustuu yksittäisiin arviointeihin ja keskusteluihin asiantuntijapaneelissa, ja siitä päätetään äänten enemmistöllä. Paneelin arviointivaiheen tuloksena on paremmuusjärjestys. Vertaisarvioinnin viimeisessä vaiheessa paneeli valitsee ne ehdotukset, joille suositellaan myönnettäväksi rahoitusta, mikäli riittävästi varoja on käytettävissä.
16 ERC:n sääntöjen 3.6.2 kohdasta käy lisäksi ilmi, että paneelin arviointiin voi kuulua keskusteluja päätutkijan kanssa, jos ERC:n työohjelmassa niin määrätään.
17 Lisäksi hakijoille osoitettujen tietojen 1.2.5 kohdassa täsmennetään seuraavaa:
”– – On huomattava, että yksittäisten arvioijien huomautusten ei välttämättä tarvitse olla yhtäpitäviä, sillä erimielisyys ja mielipiteiden eroavuudet tietyn ehdotuksen arvosta ovat osa ’tieteellistä menetelmää’ ja oikeutettuja.
Lisäksi ERC:n asiantuntijapaneeli voi päätyä erilaiseen kantaan kuin mitä kunkin yksittäisen arvioijan huomautuksista voidaan päätellä. Näin on esimerkiksi silloin, kun paneelin keskustelussa tulee ilmi johonkin ehdotukseen liittyvä huomattava heikkous, jota yksittäiset arvioijat eivät olleet havainneet. Paneelin huomautuksista päätetään koko paneelin yksimielisesti tekemän päätöksen perusteella riippumattomien arvioijien, jotka voivat olla palkattomia asiantuntijoita tai paneelin jäseniä, etäyhteyden kautta tekemien aikaisempien yksittäisten arviointien pohjalta ja syvällisen keskustelun ja paneelikokouksen kuluessa tehtyjen muiden ehdotusten nojalla laaditun paremmuusjärjestyksen perusteella”.
18 ERCEA toimittaa hakijoille vertaisarvioinnin päätyttyä ERC:n sääntöjen 3.8 kohdan mukaisesti arvioinnin tuloksen päätutkijalle ja hakijana olevalle oikeudelliselle yksikölle osoitetulla ilmoituksella.
Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely
19 ERC:n sääntöjen 3.9 kohdan nojalla sisäiselle uudelleentarkastelukomitealle voidaan esittää arvioinnin uudelleentarkastelua koskeva pyyntö.
20 ERC:n sääntöjen 3.9 kohdan viidennessä alakohdassa todetaan seuraavaa:
”– – Uudelleentarkastelukomitean tehtävänä on taata tämäntyyppisten hakemusten johdonmukainen oikeudellinen tulkinta ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Se antaa arviointimenettelyn toteuttamisesta asiantuntijalausunnon kaikkien ehdotusta ja sen arviointia koskevien käytettävissä olevien tietojen perusteella. Komitea työskentelee riippumattomasti. Komitea ei kuitenkaan itse arvioi ehdotusta. Jos se katsoo, että arviointimenettelyyn liittyy puutteita, jotka ovat voineet vaikuttaa ehdotuksen rahoituksen epäämistä koskevaan päätökseen, se voi ehdottaa, että riippumattomat asiantuntijat tekevät uuden arvioinnin koko ehdotuksesta tai sen osasta. Komitea voi uudelleentarkastelua koskevan pyynnön luonteesta riippuen tutkia riippumattomien asiantuntijoiden ansioluettelot, heidän yksittäiset huomautuksensa ja arviointikertomuksensa. Komitea ei kyseenalaista asiantuntijapaneelien asianmukaisesti perusteltua tieteellistä arviointia.
Komitea ilmoittaa tämän uudelleentarkastelun perusteella ehdotuspyynnöstä vastuussa olevalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, miten asiassa tulee menetellä. Jos uudelleentarkastelukomitea katsoo, että muutoksenhaun tueksi on näyttöä, se voi ehdottaa, että riippumattomat asiantuntijat arvioivat uudelleenarvioidun ehdotuksen kokonaan tai osittain, tai että alkuperäinen tulos pysytetään voimassa. Uudelleentarkastelukomitea voi esittää muita huomautuksia tai suosituksia. – –”
21 Tässä yhteydessä hakijoille osoitettujen tietojen 1.2.5.1 kohdan toisessa alakohdassa todetaan, että arvioinnin uudelleentarkastelumenettely koskee puutteita arviointimenettelyssä ja harvoissa tapauksissa tosiseikkoja koskevia virheitä.
22 Lopuksi on todettava, että ERC:n sääntöjen 3.9 kohdan kahdeksannessa alakohdassa täsmennetään, että arvioinnin uudelleentarkastelumenettely ei estä hakijoita turvautumasta muihin oikeussuojakeinoihin ja esimerkiksi nostamasta kannetta Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Hallinnollinen menettely
23 Komissio julkaisi 30.7.2014 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ehdotuspyynnöt ja niihin liittyvät toimet ERC:n vuoden 2015 työohjelmassa, joka on osa Horizon 2020 – tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaa (2014–2020) (EUVL 2014, C 248, s. 6) annettuaan 22.7.2014 tehdyn päätöksen C(2014) 5008.
24 Kantaja Graziano Ranocchia toimitti ERCEA:lle 12.3.2015 ”ERC Consolidator Grants” ‑tyyppistä tukea koskevan hakemuksen ERC Consolidator Grant 2015 ‑tukiohjelmaa koskevan, SH5-paneelille – Kulttuuri ja kulttuurituotanto (jäljempänä SH5-paneeli) tehtäviä ehdotuksia koskevan pyynnön yhteydessä sellaisen hankkeen osalta, joka koski röntgensädetomografia-teknologian soveltamista vaihekontrastimikroskoopilla Herculanumin papyruksiin. Haetun tuen määrä oli 2 miljoonaa euroa, joka vastasi enimmäismäärää, joka voidaan myöntää, korotettuna 749 226 eurolla tärkeiden laitteiden ostoa varten.
25 SH5-paneeli teki kantajan tutkimusehdotuksesta myönteisen arvion arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa. Tämä lausunto annettiin kantajalle tiedoksi 3.7.2015 ja 22.7.2015 päivätyillä kirjeillä, ja kantaja kutsuttiin keskusteluun.
26 ERCEA vastaanotti 5.10.2015 valituksen, jossa väitettiin, että kantajan jättämään tutkimusehdotukseen liittyi mahdollisesti tutkimusvilppi, ja jonka mukaan kantaja oli käyttänyt ehdotuksessaan julkaisematonta tutkimusta, jonka toinen tutkimusryhmä oli toteuttanut toisessa laitoksessa kantajan erään yhteistyökumppanin, joka työskenteli kyseisessä tutkimuslaitoksessa, avustuksella.
27 ERCEA:n toimivaltaisen sisäisen komitean tutkittua valituksen kantajaa kehotettiin 30.10.2015 päivätyllä sähköpostilla esittämään huomautuksensa näistä väitteistä.
28 Kantaja toimitti 5.11.2015 pyydetyt selvitykset ja täsmensi, ettei hänen yhteistyökumppanilleen ollut annettu tietoa väitetystä kilpailevan tutkimusryhmän julkaisemattomasta tutkimuksesta.
29 ERCEA:n toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päätti tutkimusvilppiä koskevan väitteen tutkinnan osalta tiedeneuvoston eturistiriidoista, ammattivirheistä ja eettisistä kysymyksistä vastaavan komitean suosituksesta jättää huomiotta erään etäyhteyden kautta arvioijana toimineen asiantuntijan arvioinnin, koska tämä oli mahdollisessa eturistiriitatilanteessa toimittuaan läheisessä yhteistyössä tutkimusvilppiä koskevan valituksen tekijän kanssa.
30 Kantaja kävi arvioinnin ensimmäisen vaiheen päätyttyä päätutkijana 12.11.2015 lopullisen keskustelun SH5-paneelin kanssa.
31 ERCEA antoi kantajalle 17.12.2015 päivätyllä kirjeellä tiedoksi päätöksensä Ares(2015) 5922529, jonka mukaan kantajan tutkimusehdotusta ei otettu hyväksyttyjen ehdotusten luetteloon (jäljempänä tuen epäävä päätös), koska SH5-paneeli oli päättänyt kirjeeseen liitettyjen yksittäisten arvioijien arviointien perusteella, että hanke ei täyttänyt kaikkia ERC:n arviointiperusteitavaan vain tietyt niistä. ERCEA täsmensi tässä kirjeessä, että SH5-paneeli oli perustanut näkemyksensä etäyhteyden kautta tehtyihin arviointeihin sekä jäsentensä väliseen keskusteluun.
32 SH5-paneeli päätti siten kuuden ulkopuolisen arvioijan yksittäisten arviointien ja kantajan kanssa käydyn lopullisen keskustelun perusteella ja vertailtuaan kantajan ehdotusta muiden tutkimusehdotusten kanssa, ettei se suosittele kantajan tutkimusehdotusta.
33 SH5-paneelin kantajasta ja sen tutkimusehdotuksesta esittämä kritiikki koski pääasiallisesti kantajan pätevyyttä hankkeen teknologisten ja rahoituksellisten seikkojen seurannan osalta sekä postdoc-tutkijoille annettua suhteellisen vähäpätöistä roolia.
34 Kantajalle ilmoitettiin 21.12.2015, että toimivaltainen sisäinen komitea oli tiedeneuvoston eturistiriidoista, ammattivirheistä ja eettisistä kysymyksistä vastaavaa sisäistä komiteaa kuultuaan hylännyt kantajan väitettyä tutkimusvilppiä koskevan valituksen.
35 Kantaja esitti 22.12.2015 Horisontti 2020 ‑ohjelman yhteydessä hakijoiden käyttöön asetetun sähköisen portaalin kautta ERC:n sääntöjen 3.9. kohdan nojalla arvioinnin uudelleentarkastelua koskevan pyynnön.
36 Kantaja totesi arvioinnin uudelleentarkastelua koskevassa pyynnössään ensinnäkin, että suosituksia, jotka ERCEA oli antanut hänelle tiedoksi hänen edellisen, vuonna 2014 tekemänsä hakemuksen yhteydessä, oli noudatettu vuonna 2015 tehdyssä ehdotuksessa.
37 Toiseksi kantaja riitautti kritiikin, joka koski hänen kykyään seurata hankkeen teknologisia seikkoja, ja väitti, että tämä kritiikki ei perustunut hänen kirjalliseen ehdotukseensa vaan hänelle keskustelussa esitettyihin kysymyksiin, joista yhteen hän oli kieltäytynyt vastaamasta. Koska mainittu kysymys koski fysiikkaa, vaikka kantaja on historioitsija ja filosofi, sitä ei olisi pitänyt esittää hänelle. Lisäksi se, että päätutkijalta edellytetään, että tämän olisi tunnettava hankkeen kaikki, myös asiantuntemukseensa kuulumattomat tekniset seikat, on vastoin ERC:n politiikkaa, jolla pyritään kannustamaan poikkitieteellisiä hankkeita. Kantaja korosti myös sitä, että hän oli vastannut täysin kahteen muuhun kysymykseen.
38 Kolmanneksi kantaja riitautti kritiikin, joka koski postdoc-tutkijoille annettua vähäpätöistä roolia, ja korosti, että näille nuorille tutkijoille annettu rooli oli hankkeen ytimessä.
39 Neljänneksi kantaja väitti, että SH5-paneelin arviointi oli suhteeton ja että siinä annettiin liikaa merkitystä yksittäiselle kaikkein negatiivisimmalle arvioinnille, jonka hän riitautti, vaikka viisi muuta arviointia oli positiivisia. Kantaja väitti tässä yhteydessä, että negatiivinen arviointi oli epäilemättä peräisin kilpailevalta tutkijalta, joka oli eturistiriitatilanteessa, eikä sitä tästä syystä voitu ottaa huomioon.
40 Viidenneksi kantaja väitti pääasiallisesti, että häntä vastaan käyty tutkimusvilppiä koskeva menettely, jossa hänen ei todettu syyllistyneen vilppiin, oli epäilemättä vaikuttanut SH5-paneelin päätökseen ja että hän uskoi, että se oli saatettu SH5-paneelin jäsenien tietoon.
41 ERCEA julkaisi 12.2.2016 lehdistötiedotteen, johon sisältyi luettelo SH5-paneelin vuodelle 2015 hyväksymistä hankkeista (jäljempänä luettelo hyväksytyistä hankkeista).
42 ERCEA ilmoitti 26.2.2016 päivätyllä kirjeellä kantajalle tehneensä päätöksen Ares(2016) 1020667, joka koski arvioinnin uudelleentarkastelun tulosta (jäljempänä 26.2.2016 tehty päätös).
43 Kantajalle ilmoitettiin tuossa kirjeessä, että uudelleentarkastelukomitea oli tutkinut hänen vaatimuksensa ja tarkastanut, että ERC:n arviointimenettelyä oli noudatettu täysin ERC:n sääntöjen ja sen työohjelman mukaisesti.
44 ERCEA selosti mainitussa kirjeessä uudelleentarkastelukomitean lopulliset päätelmät. Niistä käy ilmi, että uudelleentarkastelukomitea katsoi, että kantajan ehdotuksen olivat arvioineet riippumattomat asiantuntijat, joilla kaikilla oli kyseisen alan asiantuntemus.
45 ERCEA täsmensi myös, että tuen epäävä päätös oli tehty sekä yksittäisten arvioijien huomautusten että SH5-paneelissa järjestetyn keskustelun perusteella ja että siinä oli otettu huomioon kantajan ehdotuksen paremmuusjärjestys muihin ehdotuksiin verrattuna.
46 Lisäksi ERCEA korosti, että kantajan tutkimusehdotuksen lopullisen arvioinnin tulos heijasti SH5-paneelin yksimielisesti tekemää päätöstä eikä se vastannut välttämättä yksittäisten arvioijien kaikkia näkemyksiä.
47 Uudelleentarkastelukomitea katsoi lisäksi, että kantajan huomautuksilla pyrittiin asettamaan kyseenalaiseksi arvioijien tai SH5-paneelin tieteellinen arviointi, vaikka tämä arviointi ei kuulunut sen toimivaltaan.
48 Lopuksi uudelleentarkastelukomitea totesi, että eturistiriitaa koskevia ERC:n sääntöjä oli noudatettu ja että ei ollut mitään viitteitä arvioijia koskevasta eturistiriitatilanteesta.
49 Se päätteli tästä, että arviointimenettelyssä ei ollut tehty menettelyvirhettä.
50 ERCEA ilmoitti kantajalle näiden uudelleentarkastelukomitean päätelmien perusteella, että tuen epäävä päätös pysytettiin voimassa.
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
51 Kantaja nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 29.4.2016 toimittamallaan kannekirjelmällä.
52 ERCEA jätti vastineensa 19.7.2016.
53 Kantaja jätti vastauskirjelmänsä 6.9.2016. ERCEA jätti vastauskirjelmänsä 28.10.2016.
54 Unionin yleinen tuomioistuin esitti 13.7.2017 asianosaisille kanteen tutkittavaksi ottamista ratione temporis koskevia kysymyksiä, jotka liittyivät riidan kohteena oleviin tiettyihin toimiin. ERCEA vastasi unionin yleisen tuomioistuimen kysymykseen 19.7.2017 ja kantaja 28.7.2017.
55 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa 26.2.2016 tehdyn päätöksen
– kumoaa tuen epäävän päätöksen
– kumoaa kaikki aikaisemmat ja myöhemmät näihin toimiin liittyvät toimet, erityisesti luettelon hyväksytyistä hankkeista
– määrää, että kantajan tutkimusehdotus on otettava mukaan vuoden 2015 ehdotuspyynnön yhteydessä hyväksyttyjen ja rahoitettavien hankkeiden paremmuusjärjestyksestä laadittuun asiakirjaan
– velvoittaa ERCEA:n toimittamaan tietyt asiakirjat
– velvoittaa ERCEA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
56 ERCEA vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen perusteettomana
– hylkää asiakirjojen toimittamista koskevan pyynnön merkityksettömänä
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
57 Unionin tuomioistuimet voivat prosessiekonomiaan liittyvistä syistä ja hyvän oikeudenhoidon periaatteen mukaisesti lausua kanteesta ilman, että niiden on välttämättä lausuttava kaikista asianosaisten esittämistä perusteista ja perusteluista (ks. analogisesti tuomio 26.2.2002, neuvosto v. Boehringer, C‑23/00 P, EU:C:2002:118, 52 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin katsoo nyt käsiteltävässä asiassa, että kanne voidaan tutkia aineellisesti ilman että on tarpeen lausua sen tutkittavaksi ottamisesta.
Tuen epäävän päätöksen ja 26.2.2016 tehdyn päätöksen kumoamista koskevat vaatimukset
58 Kantaja vetoaa kanteensa tueksi kolmeen kanneperusteeseen, joista ensimmäinen koskee kantajan tutkimusehdotuksen arvioinnin selvään kohtuuttomuuteen liittyvää harkintavallan väärinkäyttöä, toinen tosiseikkojen vääristämiseen liittyvää harkintavallan väärinkäyttöä ja kolmas tutkimusehdotusten arviointia koskevien ERCEA:n sääntöjen rikkomiseen liittyvää harkintavallan väärinkäyttöä.
Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee tutkimusehdotuksen arvioinnin selvään kohtuuttomuuteen liittyvää harkintavallan väärinkäyttöä
59 Kantaja katsoo pääasiallisesti, että tuen epäävään päätökseen liittyy harkintavallan väärinkäyttö. Hän väittää, että toimitetut asiakirjat osoittavat vääriksi perustelut, joiden nojalla SH5-paneeli päätyi hylkäämään kantajan tutkimusehdotuksen, eivätkä nämä perustelut kuulu tieteelliseen arviointimenettelyyn. Kantaja toteaa lisäksi, että hän oli perehtynyt hyvin ehdotukseen ja kyseisiin tieteenaloihin ja vastasi kaikkiin kysymyksiin yhtä lukuun ottamatta.
60 Toiseksi kantaja toteaa, että harkintavallan väärinkäyttö ei rajoitu ainoastaan arvioinnin kohteeseen vaan koskee myös etäyhteyden kautta toimineiden arvioijien yksittäisten arviointien asianmukaista huomioon ottamista SH5-paneelin lopullisen kokonaisarvioinnin yhteydessä.
61 Kantajan mukaan tämä lopullinen arviointi on kohtuuton ja suhteeton, koska viiden erittäin positiivisen ja yhden osittain negatiivisen arvioinnin yhteenvedon olisi pitänyt johtaa mitä parhaimpaan kokonaisarviointiin ja kantajan tutkimusehdotuksen hyväksymiseen.
62 Kantajan mukaan ERC:n sääntöjä on rikottu, koska SH5-paneelin arvioinnissa esitettiin pelkästään kaikkein negatiivisin yksittäinen arviointi, minkä hän päättelee siitä, että tuen epäävän SH5-paneelin päätöksen pääasiallinen perustelu ja viidennen arvioijan argumentaatio ovat ratkaisevalla tavalla yhteneväisiä.
63 Kolmanneksi kantaja väittää, että uudelleentarkastelukomitea on ”jättänyt huomiotta sen, että tieteellistä huippuosaamista koskeva peruste on selvästi vääristetty”, ja katsonut, ettei viidennen arvioijan osalta ollut eturistiriitatilannetta, jotaei ole suljettu pois.
64 Kantajan mukaan esitetyt väitteet koskevat, toisin kuin uudelleentarkastelukomitea katsoi, menettelyä ja menetelmiä koskevia kysymyksiä, jotka kuuluvat tämän komitean toimivaltaan, eivätkä hankkeen tieteellistä arviointia.
65 ERCEA riitauttaa kyseisen argumentaation.
66 Kantaja väittää tämän kanneperusteen yhteydessä pääasiallisesti, että ERCEA on käyttänyt väärin harkintavaltaansa, koska kantajan tutkimusehdotuksen arviointi on selvästi kohtuuton, ja että ERCEA ei ole noudattanut arviointia koskevia yksityiskohtaisia ERC:n sääntöjä.
67 Kantaja väittää tämän väitteensä tueksi pääasiallisesti, että SH5-paneeli on tehnyt virheen, koska toimitetut asiakirjat osoittavat vääriksi tuen epäävän päätöksen perustelut, eikä se ole ottanut asianmukaisesti huomioon yksittäisten arvioijien arviointeja, mikä käy ilmi siitä, että nämä arvioinnit ja paneelin lopullinen arviointi eroavat toisistaan. Tästä seuraa kantajan mukaan, että SH5-paneeli on pyrkinyt muuhun kuin tieteellistä arviointia koskevaan tavoitteeseen.
68 Lisäksi kantaja väittää, että uudelleentarkastelukomitea on virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon sen, että ”tieteellistä huippuosaamista koskeva peruste on selvästi vääristetty”, koska SH5-paneeli on ottanut huomioon vain ainoan negatiivisen yksittäisen arvioinnin ja katsonut, ettei asiaan liittynyt eturistiriitatilannetta.
69 Oikeuskäytännössä on todettu, että toimea tehtäessä harkintavaltaa on käytetty väärin, jos objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen perusteella on selvää, että toimi on tehty yksinomaan tai ainakin olennaisilta osin muiden kuin esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi tai perustamissopimuksessa asian käsittelyjärjestykseksi erityisesti määrätyn menettelyn välttämiseksi (tuomio 10.3.2005, Espanja v. neuvosto, C‑342/03, EU:C:2005:151, 64 kohta).
70 Lisäksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että Euroopan unionin viranomaisilla on monitahoisissa arvioinneissa tietyillä unionin oikeuden aloilla laaja harkintavalta, joten unionin tuomioistuinten näitä arviointeja koskevan valvonnan on kohdistuttava ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat, joiden perusteella riitautettu valinta on tehty, pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (ks. vastaavasti tuomio 2.9.2010, komissio v. Deutsche Post, C‑399/08 P, EU:C:2010:481, 97 kohta ja tuomio 28.1.2016, Heli-Flight v. EASA, C‑61/15 P, ei julkaistu, EU:C:2016:59, 101 kohta).
71 Asiantuntijapaneelin ja kyseisten tieteenalojen yksittäisten arvioijien suorittama tutkimusehdotuksen tieteellisen huippuosaamisen arviointi kuuluu edellä 70 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettujen monitahoisten arviointien alaan.
72 Unionin yleisen tuomioistuimen on näin ollen määritettävä, osoittavatko objektiiviset, asiaankuuluvat ja yhtäpitävät seikat, että tuen epäävä päätös on tehty muun päämäärän kuin tieteellisesti huippulaatuisten tutkimusehdotusten rahoittamiseksi, siten, että harkintavallan väärinkäyttö olisi näytetty toteen, ja selvitettävä, onko, kuten kantaja pääasiallisesti väittää, ERCEA tehnyt tosiseikkoja koskevia asiallisia virheitä tai ilmeisiä arviointivirheitä tai rikkonut ERC:n sääntöjä.
73 Tässä yhteydessä on todettava ensinnäkin, että ERC:n sääntöjen 3.6 kohdan 12. alakohdasta käy ilmi, että paneelin päätökset eivät perustu ainoastaan yksittäisten arvioijien näkemyksiin, jotka muodostetaan ennen hakijoiden kanssa käytyä keskustelua, vaan myös paneelin keskusteluihin.
74 Lisäksi hakijoille osoitettujen tietojen 1.2.5 kohdassa täsmennetään yhtäältä, että ERC:n asiantuntijapaneeli voi omaksua erilaisen kannan kuin mitä kunkin yksittäisen arvioijan huomautuksista voidaan päätellä, erityisesti, jos paneelin keskusteluissa tulee ilmi johonkin ehdotukseen liittyvä huomattava heikkous, jota yksittäiset arvioijat eivät olleet havainneet, ja toisaalta, että paneelin päätös perustuu sekä yksittäisiin arviointeihin että myös syvälliseen keskusteluun ja että se riippuu muiden ehdotusten paremmuusjärjestyksestä.
75 Vaikka paneelin on siten tutkimusehdotusta koskevassa keskustelussaan otettava huomioon kaikki yksittäiset arvioinnit, on mahdollista, että sen lopullinen arviointi ei sen harkintavallan vuoksi vastaa näkemystä, joka voitaisiin päätellä kaikkien yksittäisten arvioijien huomautuksista.
76 Tässä yhteydessä se, että yksittäisten arvioijien näkemysten enemmistö ja paneelin päätös mahdollisesti eroavat toisistaan, on osa arviointimenettelyn normaalia kulkua arvioitaessa tutkimusehdotuksen merkittävyyttä ja tieteellistä arvoa.
77 Se, että on mahdollista, että yhdessä ainoassa yksittäisessä arvioinnissa esitetty seikka vakuuttaa paneelin keskustelun kuluessa, on osa tieteellisen arviointimenettelyn normaalia kulkua eikä se ole ERC:n sääntöjen vastaista, paitsi jos osoitetaan, että on tapahtunut tosiseikkoja koskevia virheitä tai ilmeinen arviointivirhe. Tästä mahdollisuudesta mainitaan nyt käsiteltävässä asiassa nimenomaisesti hakijoille osoitetuissa tiedoissa.
78 Lisäksi ehdotusten arviointi perustuu myös paneelin keskusteluun ja eri tutkimusehdotusten vertailuun.
79 Kantaja ei näytä, että SH5-paneeli olisi tehnyt tosiseikkoja koskevan aineellisen virheen tai ilmeisen arviointivirheen, vaan tyytyy riitauttamaan paneelin soveltamat arviointiperusteet tai sen arvioinnin kantajan ehdotuksesta, ja väittää, toimittamatta todisteita tämän väitteensä tueksi, että toimitetut asiakirjat osoittavat mainitun arvioinnin vääriksi.
80 Näin ollen se, että yksittäisten arviointien kokonaisuus ja SH5-paneelin lopullinen päätös mahdollisesti eroavat toisistaan, ei ole omiaan osoittamaan, että SH5-paneeli on pyrkinyt muuhun kuin tieteellisen huippuosaamisen päämäärään tai että se on rikkonut ERC:n sääntöjä tai tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
81 Samoista syistä on katsottava, että se, että tehty päätös vastaa yhtä yksittäistä arviointia, ei ole, vaikka tämä katsottaisiinkin näytetyksi, sellaisenaan omiaan tarkoittamaan, että kyseessä on harkintavallan väärinkäyttö, ilmeinen arviointivirhe tai ERC:n sääntöjen rikkominen.
82 Toiseksi tutkimusehdotuksen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen arviointi samoin kuin SH5-paneelin päätutkijalle tämän kanssa käydyssä keskustelussa esittämien kysymysten ja näihin kysymyksiin annettujen vastausten merkityksellisyyden arviointi kuuluvat SH5-paneelin harkintavaltaan.
83 Jos asiassa ei ole tehty tosiseikkoja koskevaa aineellista virhettä tai ilmeistä arviointivirhettä, näiden seikkojen riitauttaminen tieteellisestä näkökulmasta ei siten tarkoita, että voitaisiin todeta, että kyseessä on lainvastaisuus.
84 Kolmanneksi on todettava, että objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen – jotka voivat osoittaa, että sovelletuilla arviointiperusteilla, kantajan ehdotuksen arvioinnilla sekä kantajan kanssa käydyllä keskustelulla pyrittiin muihin päämääriin kuin hänen ehdotuksensa tieteellisen laadun arviointiin – puuttuessa kantajan esittämät seikat eivät ole myöskään omiaan tarkoittamaan, että kyseessä on harkintavallan väärinkäyttö.
85 Tuen epäävään päätökseen ei siten liity ilmeistä arviointivirhettä, tosiseikkoja koskevaa aineellista virhettä, ERC:n sääntöjen rikkomista tai harkintavallan väärinkäyttöä.
86 Näissä olosuhteissa 26.2.2016 tehtyyn päätökseen ei liity väitettyjä lainvastaisuuksia siltä osin kuin siinä todettiin, että ERC:n sääntöjä oli noudatettu.
87 Siitä, että kantaja on riitauttanut uudelleentarkastelukomitean toteamuksen, jonka mukaan eturistiriitaa ei ollut, on todettava, että kantaja ei ole esittänyt todisteita, jotka osoittavat viidennen arvioijan eturistiriitatilanteen.
88 Kantaja näet korostaa, että yhtäältä häntä vastaan käydyn tutkimusvilppiä koskevan menettelyn – joka johti yksittäisen arvioijan poissulkemiseen eturistiriitatilannetta koskevista syistä – perustelut ja toisaalta viidennen arvioijan huomautukset ovat yhteneväisiä. Kantaja katsoo voivansa päätellä tästä väittämästään yhteneväisyydestä, että kyseessä on eturistiriitatilanne.
89 Vaikka katsottaisiinkin, että kyseessä on tällainen yhteneväisyys, sitä ei voi sellaisenaan ja muun näytön puuttuessa pitää riittävänä perusteena, jonka nojalla voidaan todeta, että kyseessä on eturistiriitatilanne.
90 Eturistiriitatilannetta ei voida muun näytön puuttuessa myöskään yksinkertaisesti päätellä tieteellisestä arvioinnista, jossa esitetään kritiikkiä kantajan tutkimusehdotuksesta.
91 Näin ollen on katsottava, että kantajan esittämät seikat eivät osoita, että 26.2.2016 tehtyyn päätökseen liittyisi lainvastaisuus siltä osin kuin siinä todettiin, että kukaan arvioijista ei ollut eturistiriitatilanteessa.
92 Kaiken lisäksi kantajan muilla väitteillä ja erityisesti niillä väitteillä, jotka koskevat vertailua hyväksyttyjen ehdotusten kanssa, pyritään ainoastaan kyseenalaistamaan kantajan ehdotusta koskeva tieteellinen arviointi, eivätkä ne ole omiaan osoittamaan, että kyseessä on tosiseikkoja koskeva aineellinen virhe tai ilmeinen arviointivirhe, joten ne on hylättävä.
93 Ensimmäinen kanneperuste on siis perusteeton.
Toinen kanneperuste, joka koskee tosiseikkojen vääristämiseen liittyvää harkintavallan väärinkäyttöä
94 Kantaja väittää, että viidennen arvioijan kiistanalainen arviointi, joka on hänen mukaansa vaikuttanut SH5-paneelin lopulliseen valintaan, on osoitus harkintavallan väärinkäytöstä.
95 Kantaja riitauttaa pääasiallisesti mainitun arvioijan kantajan tutkimusehdotuksesta ja henkilökohtaisesta kokemuksesta tekemän arvioinnin ja päättelee tästä, että SH5-paneelin päätös on lainvastainen, koska se on antanut liikaa painoarvoa viidennelle arvioinnille, joka kantajan mukaan perustuu virheellisiin tosiseikkoihin.
96 Kantajan mukaan arviointi, joka ei vastaa tosiseikkoja, tarkoittaa harkintavallan väärinkäyttöä.
97 Kantaja väittää vastauskirjelmässään lisäksi, että tuen epäävään päätökseen liittyy harkintavallan väärinkäyttö, koska se on tehty muun päämäärän kuin kantajan tutkimusehdotuksen tieteellisen huippuosaamisen arvioinnin saavuttamiseksi.
98 Kantaja väittää tämän väitteen tueksi pääasiallisesti, että viidennen arvioijan arviointi, jolla ei ole mitään tieteellistä perustaa, osoittaa, että eettinen arviointiperuste on asetettu huippuosaamista koskevan arviointiperusteen edelle ja että tutkimusvilppiä koskeva menettely on vaikuttanut kantajan tutkimusehdotuksen arviointiin. Hän korostaa tässä yhteydessä häntä vastaan tehdyn tutkimusvilppiä koskevan valituksen, joka hylättiin myöhemmin, ja viidennen arvioijan arvioinnin yhteneväisyyttä sekä sitä, että eettisen komitean kaksi jäsentä olivat läsnä hänen SH5-paneelin kanssa käymässään keskustelussa. Kantaja toteaa lisäksi, että SH5-paneelin jäsenen itsepintaisuus ja hänen ankaran kuulusteleva äänensävynsä ovat osoituksena tästä vaikutuksesta.
99 Kantaja toteaa lopuksi, että hänen hankkeensa huippuosaamisen tunnustaminen vuonna 2014 osoittaa, että hänen vuonna 2015 parannettua hankettaan ei olisi pitänyt hylätä.
100 ERCEA riitauttaa kyseisen argumentaation.
101 Kantaja arvostelee toisen kanneperusteensa yhteydessä ERCEAa pääasiallisesti siitä, että se on käyttänyt väärin harkintavaltaansa, mikä johtuu kantajan mukaan siitä, että SH5-paneelin päätöstä tehtäessä viidennen arvioijan arvioinnille on annettu liikaa merkitystä, siitä, että SH5-paneelin arviointi on selvästi virheellinen, koska mainitun arvioijan suorittama arviointi perustuu virheellisiin tosiseikkoihin, siitä, että on otettu huomioon eettisiä seikkoja eikä pelkästään tieteellisiä seikkoja, sekä siitä, että ERC:n sääntöjä on rikottu.
102 Kantaja riitauttaa myös viidennen arvioijan arvioinnin, joka koskee kantajan tutkimusehdotusta ja hänen kykyään valvoa hankkeen teknisiä näkökohtia, ja väittää, että mainittu arviointi perustuu virheellisiin tosiseikkoihin.
103 Ensinnäkin on todettava, että – kuten nyt annettavan tuomion 73–78 kohdasta käy ilmi – viidennen arvioijan arvioinnin huomioon ottaminen niinkin huomattavassa määrin kuin nyt on tapahtunut ei ole omiaan osoittamaan sellaisenaan ja koska ei ole näytetty, että kyseessä on harkintavallan väärinkäyttö, tosiseikkoja koskeva virhe, ilmeinen arviointivirhe tai ERC:n sääntöjen rikkominen, että tuen epäävään päätökseen liittyy lainvastaisuus.
104 Toiseksi SH5-paneeli totesi tuen epäävän päätöksen perusteluissa, että kun otettiin huomioon tutkimusehdotuksen kunnianhimoinen tavoite, joka perustui papyruksissa olevan tekstin selvittämisessä käytettäväksi suunniteltuun kuvausteknologiaan, päätutkijan SH5-paneelin kanssa käymän keskustelun kuluessa oli tullut esiin epäilyjä hänen kyvystään hallita hankkeen tekniset ja rahoitukselliset näkökohdat.
105 Ensinnäkin on todettava, että SH5-paneelin päätöksen perusteluissa ei mainita viidennen arvioijan korostamia tiettyjä tosiseikkoja, jotka kantaja on riitauttanut. Näin on erityisesti sen huomautuksen osalta, jonka mukaan yliopistotutkijat, jotka eivät toimi mainitun ehdotuksen yhteydessä, ovat jo soveltaneet röntgensädetomografiaa vaihekontrastimikroskoopilla, sen huomautuksen osalta, jonka mukaan käsikirjoituksia ei ole mahdollista kuljettaa Italiasta Ranskaan, ja sen väitteen osalta, jonka mukaan kyseisten tekstien rekonstruoimiseen tätä teknologiaa käyttämällä kuluisi vuosikymmeniä.
106 Lisäksi viidennen arvioijan arviointikertomus on vain yksi seikka SH5-paneelin huomioon ottamien muiden seikkojen joukossa.
107 Näin ollen näiden tosiseikkojen riitauttaminen ei ole omiaan osoittamaan, että SH5-paneelin arviointiin liittyy ilmeinen arviointivirhe.
108 Toiseksi kantaja väittää, että viidennen arvioijan näkemys, jonka mukaan kantajalla ei ole riittävästi kokemusta röntgensädetomografian soveltamisesta vaihekontrastimikroskoopilla Herculanumin papyruksiin voidakseen täysin hallita tutkimusehdotuksen teknologisen osan, on virheellinen, koska se, että kantaja ja hänen tutkimusryhmänsä ovat julkaisseet yhdessä tieteellisen artikkelin, on osoitus siitä, että hän hallitsee ehdotuksen tämän osan, ja että hänen tutkimusryhmällään on kyky hallinnoida ja valvoa tutkimusehdotuksen teknologista osaa.
109 Sen arviointi, hallitseeko kantaja tutkimusehdotuksen teknologisen puolen, missä määrin hänen on hallittava se samoin kuin se, mikä merkitys teknologisille näkökohdille on annettava, kuuluvat SH5-paneelin tieteellisen arvioinnin piiriin.
110 Tässä yhteydessä yhteisen tieteellisen artikkelin julkaiseminen ja se seikka, että tutkimusryhmään kuului tämän teknologian asiantuntijoita, eivät ole omiaan osoittamaan, että SH5-paneeli on tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
111 Kuten näet käy ilmi nyt annettavan tuomion 104 kohdasta, SH5-paneeli ei ole ilmaissut epäilyksiä tutkimusryhmän jäsenten tieteellisestä pätevyydestä vaan ainoastaan kantajan kyvystä hallita päätutkijana hankkeen teknologinen osa.
112 Kantaja myöntää nyt käsiteltävässä asiassa kieltäytyneensä vastaamasta kysymykseen, joka koski projektissa käytettäväksi suunnitellun, röntgensädetomografian soveltamiseen vaihekontrastimikroskoopilla tarkoitetun kannettavan laboratoriopöydän osia, koska tämä ei kuulunut hänen erikoisalaansa. Hän väittää myös, että teknologiset yksityiskohdat ovat toissijaisia hankkeen yhteydessä ja että niistä huolehtivat joka tapauksessa tutkimusryhmän muut jäsenet.
113 Mikään kantajan esittämistä seikoista yksin tai yhdessä muiden seikkojen kanssa ei ole myöskään omiaan osoittamaan, että SH5-paneeli olisi tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
114 Kolmanneksi on todettava, että koska asiantuntijapaneelit tekevät itsenäisen päätöksen kunkin ehdotuspyynnön yhteydessä, kantajan hankkeen hyväksyminen vuonna 2014 ei takaa myöhemmän vastaavanlaisen hankkeen hyväksymistä.
115 Näissä olosuhteissa SH5-paneeli ei ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että oli epäselvää, hallitsiko kantaja tutkimusehdotuksen teknologisen osan.
116 Kantaja väittää neljänneksi, että häntä vastaan samaan aikaan tehdyllä tutkimusvilppiä koskevalla valituksella, joka hylättiin myöhemmin, on ollut vaikutusta tuen epäävään päätökseen, ja että SH5-paneeli otti eettisen arviointiperusteen huomioon huippuosaamista koskevan arviointiperusteen sijaan, minkä kantaja päättelee viidennen arvioijan arvioinnista, siitä, että eettisen komitean kaksi jäsentä olivat läsnä kantajan SH5-paneelin kanssa käymässä keskustelussa, ja siitä, että hänen mukaansa paneelin erään asiantuntijan äänensävy oli ankaran kuulusteleva, ja siitä, mitä hän pitää itsepintaisuutena.
117 Tässä yhteydessä on todettava, että – kuten nyt annettavan tuomion 73–78 kohdasta käy ilmi – viidennen arvioijan arviointi on vain yksi seikka muiden SH5-paneelin huomioon ottamien seikkojen joukossa.
118 Toisin kuin kantaja väittää, nyt käsiteltävässä asiassa tuen epäävän päätöksen perusteluista ei sitä paitsi käy ilmi, että SH5-paneeli olisi toistanut ehdoitta viidennen arvioijan arvioinnin.
119 Väitteestä, jonka mukaan kantajaa vastaan aloitettu tutkimusvilppiä koskeva menettely, joka myöhemmin hylättiin, on vaikuttanut SH5-paneelin tekemään tuen epäävän päätöksen, on todettava, että kantaja ei ole esittänyt todisteita, jotka voisivat osoittaa tällainen vaikutuksen.
120 Ensinnäkään kantajaa vastaan aloitetun tutkimusvilppiä koskevan menettelyn vaikutusta ei voida yksinkertaisesti päätellä viidennen arvioijan esittämän kritiikin ja kantajaa vastaan tämän menettelyn kuluessa esitettyjen väitteiden väitetystä vastaavuudesta. Sitä ei voida päätellä myöskään mainitun arvioijan äänensävystä, jonka väitetään olleen ankaran kuulusteleva kantajan kanssa käydyssä keskustelussa.
121 Yhtäältä näet on niin, että viidennen arvioijan arviointi on vain yksi seikka muiden SH5-paneelin huomioon ottamien seikkojen joukossa, ja toisaalta tuen epäävän päätöksen perusteluista ei käy ilmi, että SH5-paneeli olisi perustanut päätöksensä väitteisiin, jotka koskivat muiden tutkijoiden töiden käyttöä.
122 Toiseksi on niin, että vaikka katsottaisiinkin, että väite, jonka mukaan kantajan kanssa pidetyssä keskustelussa oli paikalla eettisen komitean jäseniä, pitäisi paikkansa, se ei ole omiaan osoittamaan sellaisenaan ja muiden todisteiden puuttuessa, että SH5-paneeli olisi valinnut ehdotukset muun kuin tieteellistä huippuosaamista koskevan arviointiperusteen perusteella. ERCEA sitä paitsi kiistää nyt käsiteltävässä asiassa väitteen, jonka mukaan kantajan kanssa pidetyssä keskustelussa oli paikalla eettisen komitean jäseniä. Kantaja ei ole esittänyt mitään tätä koskevia todisteita.
123 Kolmanneksi se seikka, että SH5-paneelin puheenjohtajalle ilmoitettiin kantajaa vastaan aloitetusta tutkimusvilppiä koskevasta menettelystä, ei ole muiden todisteiden puuttuessa myöskään omiaan osoittamaan, että kyseisellä menettelyllä olisi ollut vaikutusta SH5-paneeliin.
124 Kantaja ei siten ole näyttänyt, että SH5-paneeli olisi tehnyt tosiseikkoja koskevan aineellisen virheen tai ilmeisen arviointivirheen tehdessään tuen epäävän päätöksen.
125 Lisäksi on niin, että objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen – jotka voivat osoittaa, että sovelletuilla arviointiperusteilla, kantajan ehdotuksen arvioinnilla sekä kantajan kanssa käydyllä keskustelulla pyrittiin muihin päämääriin kuin hänen ehdotuksensa tieteellisen laadun arviointiin – puuttuessa kantajan esittämät seikat eivät ole myöskään omiaan tarkoittamaan, että kyseessä on harkintavallan väärinkäyttö.
126 Kantaja ei siten ole kyennyt näyttämään, että tuen epäävään päätökseen liittyisi lainvastaisuus.
127 Näin ollen 26.2.2016 tehtyyn päätökseen ei liity väitettyjä lainvastaisuuksia siltä osin kuin siinä todetaan, että ERC:n sääntöjä oli noudatettu.
128 Toinen kanneperuste ei siis ole perusteltu.
Kolmas kanneperuste, joka koskee tutkimusehdotusten arviointia koskevien ERCEA:n sääntöjen rikkomisesta seuraavaa harkintavallan väärinkäyttöä
129 Kantaja väittää aluksi pääasiallisesti, ettei hänen tutkimusehdotustaan ole arvioitu tieteellistä huippuosaamista koskevan arviointiperusteen perusteella, ja riitauttaa arvioinnin, joka koskee hänen ehdotuksensa ansioita, sitä, missä määrin hän hallitsee SH5-paneelin edellyttämät teknologiset näkökohdat, ja hänen ansioluetteloaan.
130 Kantaja väittää, että SH5-paneeli on tutkinut ehdotuksen pinnallisesti ja perustanut näkemyksensä tosiseikkoihin, jotka eivät pitäneet paikkaansa.
131 Lisäksi kantaja väittää, että SH5-paneeli ei ole arvioinut asianmukaisesti hänen tutkimusehdotuksensa innovatiivisuutta ja että mainittu paneeli ei voinut perustaa arviointiaan siihen, miten päätutkija tunsi jonkin toissijaisen teknisen seikan.
132 Lopuksi kantaja väittää, että se, että viiden erittäin positiivisen arvioinnin perusteella on päädytty yhteen ainoaan negatiiviseen arvioon, on vastoin kaikkea ansioihin ja kontradiktoriseen menettelyyn perustuvaa logiikkaa.
133 ERCEA riitauttaa kyseisen argumentaation.
134 Kantaja riitauttaa kolmannen kanneperusteen yhteydessä pääasiallisesti tieteellisen arvioinnin, joka koskee hänen tutkimusehdotustaan, sitä, missä määrin hän hallitsee SH5-paneelin edellyttämät teknologiset näkökohdat – erityisesti kantajan mukaan merkitykseltään toissijaisen teknisen kysymyksen huomioon ottamisen – sekä hänen ansioluetteloaan. Kantaja väittää lisäksi, että SH5-paneeli on suorittanut pinnallisia tutkimuksia ja perustanut näkemyksensä tosiseikkoihin, joiden väitetään olevan paikkansapitämättömiä, ja toteaa, että se, että viiden positiivisen arvioinnin perusteella on päädytty negatiiviseen arvioon, on ERC:n sääntöjen vastaista ja tarkoittaa harkintavallan väärinkäyttöä.
135 Tässä yhteydessä on todettava, että – kuten kahden ensimmäisen kanneperusteen tarkastelusta käy ilmi – kantajan väitteet, jotka koskevat hänen tutkimusehdotuksensa tieteellistä arviointia, ja sitä, missä määrin hän hallitsee SH5-paneelin edellyttämät teknologiset näkökohdat – erityisesti kantajan mukaan merkitykseltään toissijaisen teknisen kysymyksen huomioon ottamisen – sekä väitteet, jotka koskevat tosiseikkoja koskevaa aineellista virhettä ja kaikkien yksittäisten arviointien tuloksen ja tuen epäävän päätöksen väitettyä eroavuutta, eivät ole omiaan tarkoittamaan, että kyseessä on tosiseikkoja koskeva virhe, ilmeinen arviointivirhe, harkintavallan väärinkäyttö tai ERC:n sääntöjen rikkominen.
136 Kantaja ei siis ole kyennyt näyttämään, että tuen epäävään päätökseen liittyisi lainvastaisuus.
137 Näin ollen 26.2.2016 tehtyyn päätökseen ei liittynyt väitettyjä lainvastaisuuksia, kun siinä todettiin, että ERC:n sääntöjä oli noudatettu.
138 Kolmas kanneperuste ei siis ole perusteltu.
139 Edellä esitetystä seuraa, että ensimmäiseen ja toiseen vaatimukseen sisältyvät, tuen epäävän päätöksen ja 26.2.2016 tehdyn päätöksen kumoamista koskevat vaatimukset on hylättävä.
140 Kantaja tukeutuu tuen epäävän päätöksen ja 26.2.2016 tehdyn päätöksen väitettyyn lainvastaisuuteen saadakseen kumotuksi kaikki kanteen kohteena olevia toimia aikaisemmat ja myöhemmät niihin liittyvät toimet, mukaan lukien luettelon hyväksytyistä hankkeista, ja saadakseen unionin yleisen tuomioistuimen määräämään, että ERCEA:n on hyväksyttävä kantajan tutkimusehdotus mukaan rahoitettuihin hankkeisiin.
141 Koska tuen epäävää päätöstä ja 26.2.2016 tehtyä päätöstä koskevat kanneperusteet on hylätty, kaikkien kanteen kohteena olevia toimia aikaisempien ja myöhempien niihin liittyvien toimien kumoamista koskeva vaatimus, hyväksyttyjä hankkeita koskevan luettelon kumoamista koskeva vaatimus ja vaatimus siitä, että unionin yleinen tuomioistuin määrää, että ERCEA:n on hyväksyttävä kantajan tutkimusehdotus mukaan rahoitettuihin hankkeisiin, on myös hylättävä.
Asiakirjojen toimittamista koskevat vaatimukset
142 Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta määräämään, että asiassa on toimitettava ensinnäkin SH5-paneelin hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden paremmuusjärjestyksestä laadittu asiakirja, toiseksi lopulliset arviot, yksittäiset arvioinnit ja SH5-paneelin hyväksymiä ja rahoittamia hankkeita koskevat huomautukset, kolmanneksi kantajan tutkimusehdotuksesta tehty tutkimusvilppiä koskeva valitus, neljänneksi kantajan tutkimusehdotuksen arvioineen anonyymin viidennen arvioijan nimi ja viidenneksi SH5-paneelin kantajan kanssa 12.11.2015 järjestettyä keskustelua koskeva nauhoitus.
143 Oikeuskäytännön mukaan on niin, että jotta unionin yleinen tuomioistuin voisi ratkaista, onko tiettyjen asiakirjojen määrääminen esitettäväksi tarpeen asian käsittelyn moitteettoman kulun kannalta, pyynnön esittävän asianosaisen on yksilöitävä pyydetyt asiakirjat ja esitettävä unionin yleiselle tuomioistuimelle ainakin vähimmäismäärä selvitystä siitä, että asiakirjat ovat asian käsittelyn kannalta tarpeellisia (tuomio 17.12.1998, Baustahlgewebe v. komissio, C‑185/95 P, EU:C:1998:608, 93 kohta ja tuomio 8.10.2008, Sogelma v. EAR, T‑411/06, EU:T:2008:419, 152 kohta).
144 Ennen kaikkea on niin, että SH5-paneelin hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden paremmuusjärjestyksestä laaditusta asiakirjasta samoin kuin lopullisista arvioista, yksittäisistä arvioinneista ja näitä hankkeita koskevista huomautuksista olisi hyötyä vain, jos kantajan tutkimusehdotuksen ja mainittujen hankkeiden välinen vertailu olisi omiaan osoittamaan ilmeisen arviointivirheen tai sen, että SH5-paneeli on rikkonut ERC:n sääntöjä.
145 Tämä vertailu kuuluu kuitenkin tutkimusehdotusten tieteellisen arvioinnin piiriin.
146 Koska mitään näyttöä ei ole esitetty hakijan tutkimusehdotusta koskevasta arviointivirheestä, mainittu vertailu ei ole sellaisenaan omiaan osoittamaan ilmeistä arviointivirhettä tai ERC:n sääntöjen rikkomista.
147 Näin ollen hyväksyttyjen hankkeiden paremmuusjärjestyksestä laaditusta asiakirjasta, lopullisista arvioista, yksittäisistä arvioinneista ja näitä hankkeita koskevista huomautuksista ei ole hyötyä nyt käytävässä oikeudenkäynnissä.
148 Tämän jälkeen on todettava, että – kuten nyt annettavan tuomion 87–90 ja 121–123 kohdasta käy ilmi – kantajan tutkimusehdotusta vastaan tehdystä tutkimusvilppiä koskevasta valituksesta ei ole hyötyä nyt käytävässä oikeudenkäynnissä, koska se ei ole muiden todisteiden ja näytön, jotka koskevat sitä, että kyseinen valitus olisi vaikuttanut SH5-paneelin kantajan tutkimusehdotusta koskevaan arviointiin, puuttuessa omiaan osoittamaan, että kyseessä on harkintavallan väärinkäyttö, ilmeinen arviointivirhe tai ERC:n sääntöjen rikkominen.
149 Sama pätee myös anonyymin viidennen arvioijan nimeen.
150 Lopuksi on todettava, että koska asianosaiset eivät ole riitauttaneet kantajan kanssa järjestetyn keskustelun sisältöä eikä se ole omiaan osoittamaan harkintavallan väärinkäyttöä, ilmeistä arviointivirhettä tai ERC:n sääntöjen rikkomista, sitä koskevasta nauhoituksesta ei ole hyötyä nyt käytävässä oikeudenkäynnissä.
151 Näin ollen ei ole määrättävä, että nämä asiakirjat on toimitettava.
152 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
153 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan ERCEA:n oikeudenkäyntikulut viimeksi mainitun vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Graziano Ranocchia velvoitetaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.
Julistettiin Luxemburgissa 5 päivänä helmikuuta 2018.
Allekirjoitukset