Valitus, jonka Pilkington Group Ltd, Pilkington Automotive Ltd, Pilkington Automotive Deutschland GmbH, Pilkington Holding GmbH, Pilkington Italia SpA ovat tehneet 27.2.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-72/09, Pilkington Group Limited ym. v. komissio, 17.12.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-101/15 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: Pilkington Group Ltd, Pilkington Automotive Ltd, Pilkington Automotive Deutschland GmbH, Pilkington Holding GmbH, Pilkington Italia SpA (edustajat: solicitorit S. Wisking ja K. Fountoukakos-Kyriakakos)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittajat vaativat unionin tuomioistuinta

kumoamaan asiassa T-72/09 annetun tuomion siltä osin kuin siinä hylätään päätöksen 2 artiklan c kohdasta nostettu kanne

alentamaan päätöksen 2 artiklan c kohdassa valittajille määrätyn sakon määrää

velvoittamaan komission korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittajat väittävät, että tuomio on kumottava seuraavilla perusteilla:

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi komission vuonna 2006 sakkojen laskennasta antamien suuntaviivojen¹ 13 kohtaa siten, että komissiolla oli oikeus ottaa huomioon merkityksellistä myynnin arvoa määrittäessään myynti, joka oli toteutettu sellaisten sopimusten perusteella, jotka oli tehty ennen rikkomisajanjaksoa ja joita ei ollut neuvoteltu uudelleen rikkomisajanjaksolla. Koska rikkominen ei voinut vaikuttaa tällaiseen myyntiin, ei ollut oikeudellisesti oikein ottaa niitä huomioon sakon perusmäärää määritettäessä.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se tulkitsi asetuksen N:o 1/2003² 23 artiklan 2 kohdan a alakohtaa siten, että sakon lopullinen määrä ei ylittänyt lakisääteistä 10 prosentin enimmäismäärää. Asianmukainen vaihtokurssi laskettaessa 10 prosentin enimmäismäärää ei ole päätöksen tekovuotta edeltävän rahoitusvuoden keskimääräinen EKP:n vaihtokurssi vaan päätöksen tekopäivänä sovellettava EKP:n vaihtokurssi.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se sovelsi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta virheellisesti eikä käyttänyt täyttä harkintavaltaansa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä intensiteetillä.

____________

____________

¹ Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat, EUVL C 210, s. 2.

² Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa (joista on tullut SEUT 101 ja SEUT 102 artikla) vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, EYVL L 1, s. 1).