Kanne 7.5.2007 - ThyssenKrupp Liften Ascenseurs v. komissio

(Asia T-144/07)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantaja: ThyssenKrupp Liften Ascenseurs NV/SA (Bryssel, Belgia) (edustajat: asianajajat V. Turner ja D. Mes)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

riidanalainen päätös on kumottava sikäli kuin se koskee kantajaa

toissijaisesti on alennettava kantajalle yhteisvastuullisesti määrättyä sakkoa

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja riitauttaa komission päätöksen K(2007) 512 lopull. (asia COMP/E-1/38.823 - PO/Elevators and escalators). Kantaja vaatii päätöksen kumoamista sikäli kuin se koskee kantajaa tai kantajalle määrätyn sakon alentamista.

Kanteensa tueksi kantaja väittää ensinnäkin, että komissio ei ollut toimivaltainen soveltamaan EY 81 artiklaa, koska kilpailusääntöjen rikkominen ei ollut vaikuttanut merkittävästi EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Toissijaisesti kantaja katsoo, että komissio ei ollut sellainen yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkostossa annetussa komission tiedonannossa¹ tarkoitettu kilpailuviranomainen, joka soveltuu erityisen hyvin soveltamaan EY 81 artiklaa. Kantajan mukaan komissio loukkasi sillä, että se kuitenkin aloitti kyseessä olevan menettelyn, kantajan perusteltua luottamusta, joka johtuu kyseisen tiedonannon soveltamisesta.

Kolmanneksi komissio loukkasi menettelyn aloittaessaan ja sakon määrätessään ne bis in idem -periaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta, koska Belgian kilpailuviranomainen oli myöntänyt kantajalle sakkoimmuniteetin sen osalta, että tämä oli osallistunut siihen kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka on riidanalaisen päätöksen kohteena.

Komissio on lisäksi katsonut perusteettomasti, että kantaja, ThyssenKrupp Elevators AG ja ThyssenKrupp AG ovat yhteisvastuussa siitä kilpailusääntöjen rikkomisesta, johon kantaja on syyllistynyt.

Kantaja väittää myös, että määrättävää sakkoa vahvistaessaan komissio rikkoi asetuksen 1/2003² 23 artiklaa ja sakkojen laskentaa koskevia suuntaviivoja³ sekä loukkasi yhdenvertaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Komissio ei myöskään noudattanut kyseisessä 23 artiklassa säädettyä sakkojen enimmäismäärää.

Kantaja katsoo edelleen, että komissio rikkoi sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annettua tiedonantoa⁴ ja loukkasi yhdenvertaisuusperiaatetta määrittäessään, miten paljon kantajalle määrättävää sakkoa alennetaan sen yhteistyön perusteella, jota kantaja teki kyseisen tiedonannon mukaisesti.

Lopuksi kantaja väittää, että komissio loukkasi yhdenvertaisuusperiaatetta, suhteellisuusperiaatetta, luottamuksensuojan periaatetta ja hyvän hallinnon periaatetta määrittäessään, miten paljon kantajalle määrättävää sakkoa alennetaan sen yhteistyön perusteella, jota kantaja teki kyseisessä tiedonannossa tarkoitetun yhteistyön lisäksi.

____________

¹ - EYVL 2004, C 101, s. 43.

² - Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16.12.2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003 (EYVL L 1, s. 1).

³ - Komission tiedonanto - Suuntaviivat asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan ja EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennassa (EYVL 1998, C 9, s. 3).

⁴ - Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (EYVL 2002, C 45, s. 3).