Language of document : ECLI:EU:C:2011:100

Asia C-236/09

Association belge des Consommateurs Test-Achats ASBL ym.

vastaan

Conseil des ministres

(Cour constitutionnellen esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Perusoikeudet – Syrjinnän torjunta – Miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu – Tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta – Vakuutusmaksut ja -etuudet – Vakuutusmatemaattiset tekijät – Sukupuolen käyttäminen tekijänä arvioitaessa vakuutusriskejä – Yksityiset henkivakuutussopimukset – Direktiivi 2004/113/EY – 5 artiklan 2 kohta – Poikkeus, jota ei ole rajoitettu ajallisesti – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 21 ja 23 artikla – Pätemättömyys

Tuomion tiivistelmä

Unionin oikeus – Periaatteet – Yhdenvertainen kohtelu – Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla – Direktiivi 2004/113 – Vakuutusmatemaattiset tekijät

(Neuvoston direktiivin 2004/113 5 artiklan 2 kohta)

Miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun neuvoston direktiivin 2004/113 5 artiklan 2 kohta on pätemätön 21.12.2012 lukien.

On riidatonta, että direktiivin 2004/113 tavoite vakuutuspalvelujen alalla on – kuten sen 5 artiklan 1 kohdasta käy ilmi – se, että molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat. Direktiivin johdanto-osan 18 perustelukappaleessa todetaan nimenomaisesti, että jotta miesten ja naisten välinen tasa-arvoinen kohtelu voitaisiin taata, sukupuolen käyttäminen vakuutusmatemaattisena tekijänä ei saisi johtaa eroihin yksilöiden maksuissa ja etuuksissa. Direktiivin johdanto-osan 19 perustelukappaleessa kutsutaan ”vapautukseksi” jäsenvaltioille annettua mahdollisuutta olla soveltamatta sääntöä, jonka mukaan molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat. Direktiivi 2004/113 perustuu siis olettamaan, jonka mukaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklassa vahvistettua miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatetta sovellettaessa naisten ja miesten tilanteet ovat toisiinsa rinnastettavissa heidän hankkimiensa vakuutusten vakuutusmaksujen ja etuuksien suhteen.

Direktiivin 2004/113 5 artiklan 2 kohta, jonka nojalla asianomaiset jäsenvaltiot voivat pitää ilman ajallista rajoitusta voimassa poikkeuksen säännöstä, jonka mukaan molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat, on vastoin direktiivillä 2004/113 tavoiteltavaa miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun päämäärää, eikä se ole yhteensopiva Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan kanssa. Näin ollen kyseistä säännöstä on pidettävä pätemättömänä asianmukaisen siirtymäajan päätyttyä.

(ks. 30 ja 32–34 kohta sekä tuomiolauselma)