Valitus, jonka Banco Privado Português, SA, selvitystilassa, ja Massa Insolvente do Banco Privado Português, SA, selvitystilassa, ovat tehneet 25.2.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (neljäs jaosto) asiassa T-487/11, Banco Privado Português ja Massa Insolvente do Banco Privado Português v. komissio, 12.12.2014 antamasta tuomiosta
(Asia C-93/15 P)
Oikeudenkäyntikieli: portugali
Asianosaiset
Valittajat: Banco Privado Português, SA, selvitystilassa, ja Massa Insolvente do Banco Privado Português, SA, selvitystilassa (edustajat: asianajajat C. Fernández Vicién, F. Pereira Coutinho, M. Esperança Pina, M. Ferreira Santos ja R. Leandro Vasconcelos)
Muu osapuoli: Euroopan komissio
Vaatimukset
Valittajat vaativat, että nyt käsiteltävänä oleva valitus tutkitaan, se todetaan perustelluksi ja siten
valituksenalainen tuomio kumotaan ja se korvataan tuomiolla, jolla komission päätös kumotaan1 kokonaisuudessaan
siltä varalta, ettei näin päätetä, toissijaisesti, että valituksenalainen tuomio kumotaan ja se korvataan tuomiolla, jolla päätös kumotaan siltä osin kuin siinä todetaan takauksen muodossa annettu valtiontuki ajalta 5.12.2008–5.6.2009 lainvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi
siltä varalta, ettei näin päätetä, toissijaisesti, että valituksenalainen tuomio kumotaan ja se korvataan tuomiolla, jolla päätös kumotaan siltä osin kuin sen 2 ja 4 artiklassa määrätään (väitetyn) valtiontuen takaisin perimisestä
siltä varalta, ettei näin päätetä, toissijaisesti, että valituksenalainen tuomio kumotaan ja se korvataan tuomiolla, jolla päätös kumotaan siltä osin kuin siinä määrätään takaisin perimisestä ajalta 5.12.2008–5.6.2009, ja
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut kummassakin oikeusasteessa.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Valittajat esittävät valituksensa tueksi kuusi valitusperustetta:
Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on yrittänyt paikata komission päätöksen puuttuvia perusteluja omilla perusteluillaan, ja se on tehnyt komission perusteluja tutkiessaan oikeudellisia virheitä, koska se on katsonut ne riittäviksi.
Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa väärin eikä se ole arvioinut tosiseikkoja oikein, koska se on ollut sitä mieltä, että BPP:lle on myönnetty etuus, jolla takauksesta on tullut sisämarkkinoille soveltumaton tuki.
Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että kun komissio ei ole ottanut huomioon SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa määrättyjä edellytyksiä poikkeuksen myöntämiselle, se ei ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä eikä oikeudellista virhettä.
Neljäs valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen pysyttäessään takaisinperintäpäätöksen, sillä se on pysyttänyt päätöksen määrätä sellaisen (väitetyn) tuen takaisin perimisestä, joka ei ollut soveltumaton sisämarkkinoille, koska BPP ei ollut saanut mitään etua, eikä se ole todennut, että riidanalaisessa päätöksessä määrätään tuen takaisin perimisestä prosessuaalisista syistä, ja se on olettanut virheellisesti, että komissio olisi ottanut huomioon tuen määrää laskiessaan sen suuntaviivoissa vahvistetut periaatteet.
Viides valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on loukannut oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita pysyttäessään riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä määrätään (väitetyn) tuen takaisin perimisestä.
Kuudes valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut huomioon sitä, että on loukattu BPP:n oikeutta siihen, että komissio käsittelee sen asian oikeudenmukaisesti, koska nyt kyseessä oleva asia on käsitelty eri tavoin kuin muut samanlaiset tilanteet.
________________________1 Valtiontuesta C 33/09 (ex NN 57/09 ja CP 191/09), jonka Portugali on toteuttanut myöntämällä valtiontakauksen Banco Privado Português, SA:lle, 20.7.2010 tehty komission päätös N:o 2011/346/EU (EUVL L 159, s. 95).