Language of document : ECLI:EU:C:2012:752

Asia C‑566/10 P

Italian tasavalta

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Kieliä koskevat järjestelyt – Ilmoitus hallintovirkamiesten ja hallintoavustajien palvelukseen ottamista koskevista avoimista kilpailuista – Julkaiseminen kokonaisuudessaan kolmella virallisella kielellä – Kokeiden kieli – Toisen kielen valinta kolmen virallisen kielen joukosta

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 27.11.2012

1.        Euroopan unioni – Kieliä koskevat järjestelyt – Asetus N:o 1 – Soveltamisala – Toimielinten ja niiden henkilöstön väliset suhteet – Kuuluminen soveltamisalaan erityissäännösten puuttuessa

(Neuvoston asetus N:o 1/2001)

2.        Virkamiehet – Kilpailu – Ilmoitus avoimesta kilpailusta – Julkaisemista kokonaisuudessaan virallisessa lehdessä vain eräillä virallisilla kielillä ei voida hyväksyä – Kieleen perustuva syrjintä – Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen – Muutosten julkaiseminen kaikilla virallisilla kielillä – Vaikutuksettomuus

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artikla; virkamiesten henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohta ja liitteessä III olevan 1 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1 5 artikla)

3.        Virkamiehet – Kilpailu – Avoimen kilpailun kulku – Kielet, joilla osallistutaan kokeisiin – Yhdenvertainen kohtelu – Erityistä kielitaitoa koskeva vaatimus – Perustelut – Yksikön etuun liittyvä perustelu – Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen

(Virkamiesten henkilöstösääntöjen 1 d artikla ja 27 artiklan ensimmäinen kohta)

4.        Virkamiehet – Kanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Avointa kilpailua koskevan ilmoituksen kumoaminen – Valittujen hakijoiden perusteltu luottamus – Kilpailun tuloksia ei ole asetettu kyseenalaiseksi

(SEUT 266 artikla; virkamiesten henkilöstösääntöjen 91 artikla)

1.        Koska ei ole olemassa erityisiä virkamiehiin ja toimihenkilöihin sovellettavia asetuksentasoisia säännöksiä ja koska työjärjestyksissä, joita toimielimet voivat antaa, ei ole tätä koskevia säännöksiä, minkään säädöksen perusteella ei voida päätellä, että toimielinten ja niiden virkamiesten ja toimihenkilöiden väliset suhteet, joihin kilpailuilmoitukset kuuluvat, olisi suljettu täysin Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annetun asetuksen N:o 1 soveltamisalan ulkopuolelle; kyseisen asetuksen 1 artiklassa todetaan nimenomaisesti, mitkä ovat toimielinten työkielet. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä tarkasteltaessa toimielinten ja ulkoisten kilpailujen hakijoiden, jotka eivät lähtökohtaisesti ole virkamiehiä eivätkä toimihenkilöitä, välisiä suhteita.

(ks. 67–69 kohta)

2.        Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, luettuna yhdessä Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä annetun asetuksen N:o 1 5 artiklan kanssa, jonka mukaan Euroopan unionin virallinen lehti julkaistaan virallisilla kielillä, avointen kilpailujen kilpailuilmoitukset pitää julkaista kokonaisuudessaan kaikilla virallisilla kielillä.

Koska näissä säännöksissä ei säädetä poikkeuksesta, muutosten myöhemmin kaikilla virallisilla kielillä tapahtunut julkaiseminen, joka kattaa vain tiivistetyt tiedot, ei korjaa puutetta siitä, että kilpailuilmoituksia ei julkaistu virallisessa lehdessä kaikilla virallisilla kielillä. Vaikka näihin muutoksiin sisältyy kilpailua koskevia tietoja, on joka tapauksessa niin, että jos lähdetään olettamasta, jonka mukaan Euroopan unionin kansalaiset lukevat Euroopan unionin virallista lehteä äidinkielellään ja että tämä kieli on yksi unionin virallisista kielistä, mahdollisen hakijan, jonka äidinkieli ei ole mikään niistä kielistä, joilla kilpailuilmoitukset julkaistiin kokonaisuudessaan, on hankittava kyseinen lehti yhdellä näistä kielistä ja luettava ilmoitus tällä kielellä päättääkseen, aikooko hän hakea kilpailuun. Tällainen hakija on epäedullisessa asemassa sellaiseen hakijaan nähden, jonka äidinkieli on jokin niistä kielistä, jolla kilpailuilmoitukset julkaistiin kokonaisuudessaan, sekä ilmoitusten oikein ymmärtämisen osalta että hakemuksen valmistelua ja lähettämistä koskevan määräajan osalta.

Tämä epäedullinen asema on seurausta kieleen perustuvasta erilaisesta kohtelusta, joka kielletään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohdassa, ja se aiheutuu kyseisistä julkaisemisista. Rajoitettu julkaisukäytäntö ei näet ole suhteellisuusperiaatteen mukainen, ja se merkitsee näin ollen kieleen perustuvaa syrjintää, joka on kielletty henkilöstösääntöjen 1 d artiklassa.

(ks. 71–75 ja 77 kohta)

3.        Unionin avoimeen kilpailuun osallistumiseen tarvittavan toisen kielen valintaa koskeva rajoitus voi olla perusteltu yksikön edun vuoksi. Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan mukaan syrjintäkiellon periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen rajoitukset ovat sallittuja. Yksikön edun on kuitenkin oltava objektiivisesti perusteltu ja vaaditun kielitaidon tason on oltava oikeassa suhteessa yksikön tosiasiallisiin tarpeisiin nähden. Toisen kielen valintaa rajoittavissa säännöissä on lisäksi vahvistettava selkeät, objektiiviset ja ennakoitavissa olevat kriteerit, jotta hakijat saavat riittävän ajoissa tietoonsa kielitaitoa koskevat vaatimukset voidakseen valmistautua kilpailuun mahdollisimman hyvin edellytyksin.

Jotta yleisen edun mukaiseen hyväksyttävään päämäärään voidaan vedota ja se voidaan osoittaa todeksi, kieleen perustuvan erilaisen kohtelun on lisäksi noudatettava suhteellisuusperiaatetta eli tavoitteiden on oltava toteutettavissa sen avulla ja sillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan palvelukseen otettaessa on tarkoitus varmistaa, että toimielin saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä. Koska kyseinen tavoite voidaan turvata parhaiten, kun hakija voi käyttää valintakokeissa omaa äidinkieltään tai toista kieltä, jonka hän katsoo hallitsevansa parhaiten, toimielinten on tältä osin punnittava keskenään kilpailuissa käytettävien kielten määrän rajoittamisen hyväksyttävää tavoitetta ja mahdollisimman pätevien hakijoiden yksilöimisen tavoitetta.

Virkamiesten kielitaito on lisäksi heidän urakehityksensä olennainen osatekijä, ja nimittävällä viranomaisella on käytettävissään erilaisia keinoja valvoa kielitaitoa ja virkamiesten ponnisteluja kielitaidon soveltamiseksi ja mahdollisesti uusien kielten taidon hankkimiseksi. Toimielinten on tältä osin siis punnittava keskenään kilpailuissa käytettävien kielten määrän rajoittamisen hyväksyttävää tavoitetta ja palvelukseen otettujen virkamiesten mahdollisuuksia opiskella toimielimissä yksikön edun edellyttämiä kieliä.

(ks. 87, 88, 90, 91, 93, 94, 96 ja 97 kohta)

4.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 102 ja 103 kohta)