Valitus, jonka August Storck KG on tehnyt 27.7.2016 asiassa T-806/14, August Storck v. EUIPO, 10.5.2016 annetusta unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta

(Asia C-417/16)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: August Storck KG (edustajat: I. Rohr ja P. Goldenbaum, Rechtsanwältinnen)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-806/14 10.5.2016 antaman tuomion

kumoaa valituslautakunnan asiassa R0644/2014-5 tekemän päätöksen, tai vaihtoehtoisesti palauttaa sen tarvittaessa unionin yleiseen tuomioistuimeen

velvoittaa EUIPO:n vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoittaa sen korvaamaan valittajalle unionin tuomioistuimessa, unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

I    Ensimmäinen valitusperuste: Asetuksen N:o 207/2009¹ 7 artiklan 1 kohdan rikkominen – virheellisten arviointiperusteiden soveltaminen

Unionin yleinen tuomioistuin edellyttää virheellisesti, että ollakseen erottamiskykyinen tavaramerkin on poikettava merkittävästi alan yleisestä käytännöstä tai tavoista. Se soveltaa itse tavaran muodosta ilman sanaosaa tai graafista osaa muodostuvien kolmiulotteisten tavaramerkkien erottamiskykyä koskevaa arviointiperustetta, joka on tiukempi kuin tavallisia tavaramerkkejä koskeva arviointiperuste. Tätä tiukempaa arviointiperustetta ei olisi pitänyt soveltaa, koska rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki on kaksiulotteinen tavaramerkki, joka sisältää graafisen osan.

Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt virheen, kun se on perustanut päätelmänsä asiassa Storck v. SMHV, C-25/05 P, annettuun tuomioon (EU:C:2006:422). Kyseinen asia ei mitenkään ole rinnastettavissa nyt käsiteltävään asiaan, koska se koskee (pakattua) tavaraa, jossa ei ole mitään graafista osaa tai sanaosaa.

Se, että sovelletaan tiukempia sääntöjä kuin sana- ja kuviomerkkeihin sovellettavia sääntöjä, ei ole perusteltua myöskään siksi, että rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin kattavuus on suppeampi kuin pelkän graafisen elementin rekisteröinnin kattavuus olisi. Soveltaessaan tiukempia sääntöjä unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, jonka mukaan (vain) tavaramerkkejä, joilta puuttuu erottamiskyky, ei voida rekisteröidä.

II    Toinen valitusperuste: Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkominen – Spesialiteettiperiaatteen noudattamatta jättäminen

Unionin yleinen tuomioistuin on luokitellut kyseessä olevat tavarat kohtuuttoman laajassa merkityksessä edullisiksi päivittäiskulutustavaroiksi, joiden hankkimista ei edellä pitkä miettimisaika. Tämä on johtanut unionin yleisen tuomioistuimen virheelliseen päätelmään, jonka mukaan kohdeyleisön tarkkaavaisuuden taso on alhainen erityisesti pakkauksen ominaispiirteiden osalta.

Unionin yleisen tuomioistuimen olisi ennemminkin pitänyt arvioida tiettyjen erityisten tuotteiden (makeiset, suklaa ja suklaatuotteet, leivonnaiset ja jäätelöt) osalta se, mikä kuluttajien tarkkaavaisuuden taso on ja kuinka tärkeä rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin pakkauksen kaltainen erityinen pakkaus tässä tapauksessa on. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole tutkinut näille tuotteille erityisen tyypillistä ostotilannetta.

Jättäessään huomiotta kyseessä olevien tavaroiden erityispiirteet, unionin yleinen tuomioistuin ei ole noudattanut spesialiteettiperiaatetta. Jos unionin yleinen tuomioistuin olisi toiminut oikein, se olisi ottanut huomion sen, että kyseessä olevien tavaroiden kuluttajat ovat erittäin tarkkaavaisia pakkauksen värien, muodon ja suunnittelun osalta. Kyseisten tavaroiden kuluttajilla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia tunnistaa tavaroiden alkuperää rekisteröitäväksi haetun tavaramerkin kattaman pelkän viivojen, värien ja muotojen yhdistelmän perusteella.

____________

¹ Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).