Asia C-358/14

Puolan tasavalta

vastaan

Euroopan parlamentti

ja

Euroopan unionin neuvosto

Kumoamiskanne – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Direktiivi 2014/40/EU – 2 artiklan 25 alakohta, 6 artiklan 2 kohdan b alakohta, 7 artiklan 1–5 kohta, 7 kohdan ensimmäinen virke ja 12–14 kohta sekä 13 artiklan 1 kohdan c alakohta – Pätevyys – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku – Mentolia sisältävät tupakkatuotteet – Oikeusperusta – SEUT 114 artikla – Suhteellisuusperiaate – Toissijaisuusperiaate

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 4.5.2016

1.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – SEUT 114 artikla – Soveltamisala – Tiettyjen tuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto kuuluu SEUT 114 artiklan soveltamisalaan

(SEUT 114 artikla)

2.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Direktiivi 2014/40 – Toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa ainesosien sääntelemiseksi – Sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu

(SEU 5 artiklan 4 kohta; SEUT 114 artiklan 3 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40 7 artikla)

3.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Direktiivi 2014/40 – Toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa ainesosien sääntelemiseksi – Sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku – Yhteensoveltuvuus SEUT 114 artiklan kanssa

(SEUT 114 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40 johdanto-osan 15 perustelukappale, 2 artiklan 25 alakohta ja 7 artikla)

4.        Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeasuhteisuus – Ulottuvuus – Unionin lainsäätäjän harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(SEU 5 artiklan 4 kohta)

5.        Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Toissijaisuusperiaate – Ulottuvuus – Unionin toimivaltaa ei voida rajoittaa sellaisen jäsenvaltion tilanteen perusteella, jonka tilanne on muiden jäsenvaltioiden tilannetta edistyneempi

(SEU 5 artiklan 3 kohta)

6.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tupakkatuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti – Direktiivi 2014/40 – Toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa ainesosien sääntelemiseksi – Sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku – Toissijaisuusperiaatetta ei ole loukattu

(SEU 5 artiklan 3 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40 1 ja 7 artikla)

7.        Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Perusteluvelvollisuuden noudattamisen arviointi asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella – Jäsenvaltio, joka on osallistunut lainsäädäntömenettelyyn – Tehoton kanneperuste

(SEUT 296 artikla)

1.        Silloin, kun on olemassa kaupan esteitä tai on todennäköistä, että tällaisia esteitä ilmenee tulevaisuudessa, sen takia, että jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tai toteuttamassa saman tuotteen tai tuoteryhmän osalta toisistaan eriäviä toimenpiteitä, jotka ovat omiaan varmistamaan erilaisen suojelun tason ja estämään näin ollen asianomaisen tuotteen tai asianomaisten tuotteiden vapaan liikkuvuuden unionissa, SEUT 114 artiklassa annetaan unionin lainsäätäjälle toimivalta toimia siten, että se toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet noudattaen yhtäältä kyseisen artiklan 3 kohtaa ja toisaalta oikeusperiaatteita, jotka mainitaan EUT-sopimuksessa tai jotka on johdettu oikeuskäytännöstä, muun muassa suhteellisuusperiaatetta.

Tältä osin perussopimuksen laatijat ovat halunneet SEUT 114 artiklassa käytetyllä ilmauksella ”toimenpiteet – – lähentämiseksi” antaa unionin lainsäätäjälle yhdenmukaistettavan alan yleisen kontekstin ja erityisten olosuhteiden mukaan harkintavaltaa sen suhteen, mikä on tarkoituksenmukaisin lähentämistekniikka halutun tuloksen saavuttamiseksi erityisesti niillä aloilla, joihin liittyy monitahoisia teknisiä erityispiirteitä. Olosuhteiden mukaan kyseiset toimenpiteet voivat merkitä sitä, että kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan sallimaan asianomaisen tuotteen tai asianomaisten tuotteiden kaupan pitäminen, että tällaiselle sallimisvelvollisuudelle asetetaan tiettyjä edellytyksiä tai jopa että yhden tuotteen tai tiettyjen tuotteiden kaupan pitäminen kielletään väliaikaisesti tai lopullisesti.

(ks. 36–38 kohta)

2.        Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 2014/40 7 artiklaan sisältyvä sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku, kuten mentoli, ei ole ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa.

Kyseisellä kiellolla voidaan näet helpottaa tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, ja se myös soveltuu varsinkin nuorten terveyden suojelun korkean tason varmistamiseen. Tietyt maku- ja aromiaineet ovat nuorten mielestä erityisen houkuttelevia, ja niillä helpotetaan tupakan käytön aloittamista. Tältä osin on niin, että koska unionin lainsäätäjä saattoi pätevästi saattaa kaikki tunnusomaiset maut saman oikeudellisen järjestelmän alaisuuteen, koska niiden objektiiviset ominaisuudet ovat pääosin samankaltaiset kuin muiden sellaisten tupakkatuotteiden ominaisuudet, joissa on jokin tunnusomainen maku, siltä osin kuin niiden maulla peitetään tai lievennetään tupakansavun kitkeryyttä, sitä, että kyseisellä kiellolla voidaan saavuttaa ihmisten terveyden suojelua koskeva tavoite, ei voida kyseenalaistaa yksinomaan tietyn makuaineen osalta.

Lisäksi on todettava, että unionin lainsäätäjä on huolehtinut siitä, että mentolin käyttöä tunnusomaisena makuna koskevan kiellon epäedullisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia on lievennetty. Unionin lainsäätäjä on näet punninnut yhtäältä mainitun kiellon taloudellisia seurauksia ja toisaalta vaatimusta varmistaa SEUT 114 artiklan 3 kohdan mukaisesti terveyden suojelun korkea taso sellaisen tuotteen osalta, joka on ominaisuuksiltaan syöpää aiheuttava, perimää muuttava ja lisääntymiselle vaarallinen. Tältä osin pelkästään sillä, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyllä unionin toimella voisi olla enemmän vaikutuksia yhteen jäsenvaltioon kuin toisiin jäsenvaltioihin, ei voida loukata suhteellisuusperiaatetta, kun sen soveltamisedellytykset ovat täyttyneet. Direktiivi 2014/40 vaikuttaa näet kaikkiin jäsenvaltioihin ja edellyttää, että asiaan liittyvien eri etujen välinen tasapaino varmistetaan, kun otetaan huomioon kyseisellä direktiivillä tavoitellut päämäärät. Näin ollen sen, että tällaista tasapainoa ei ole haettu ottamalla huomioon yhden ainoan jäsenvaltion erityinen tilanne vaan kaikkien unionin jäsenvaltioiden tilanne, ei voida katsoa olevan suhteellisuusperiaatteen vastaista.

(ks. 50, 81, 82, 84, 99, 102 ja 103 kohta)

3.        Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 2014/40 7 artiklaan sisältyvä sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku riippumatta siitä, onko kyse mentolista tai jostakin muusta mausta, on voitu pätevästi antaa SEUT 114 artiklan nojalla.

Yhtäältä näet direktiivin 2014/40 johdanto-osan 15 perustelukappaleesta ilmenee, että samaa direktiiviä annettaessa jäsenvaltioiden säännöstöjen välillä oli olemassa merkittäviä eroavuuksia, koska joissakin jäsenvaltioissa on laadittu erilaisia luetteloja sallituista tai kielletyistä maku- ja aromiaineista, kun taas toisissa ei ole annettu tältä osin erityistä säännöstöä. Samoin vaikuttaa todennäköiseltä, että jos unionin tasolla ei olisi toteutettu toimenpiteitä, kansallisella tasolla olisi pantu täytäntöön erilaisia tupakkatuotteisiin, joissa on jokin tunnusomainen maku, mukaan lukien mentoli, sovellettavia järjestelmiä. Toisaalta koska tupakkatuotteiden markkinat muodostavat markkinat, joista jäsenvaltioiden välisellä kaupalla on suhteellisen merkittävä osuus, kansallisia sääntöjä, jotka koskevat edellytyksiä, jotka kyseisten tuotteiden on täytettävä, ja erityisesti edellytyksiä, jotka liittyvät kyseisten tuotteiden koostumukseen, voidaan siis lähtökohtaisesti pitää tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksina, jos unionin tasolla ei ole toteutettu yhdenmukaistamista. Eroavuuksien poistamisella kansallisten säännöstöjen väliltä tupakkatuotteiden koostumuksen osalta tai kyseisten säännöstöjen eriytymisen ehkäisemisellä esimerkiksi kieltämällä tietyt lisäaineet unionin tasolla pyritään siis helpottamaan asianomaisten tuotteiden sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Mikään ei myöskään osoita, että unionin lainsäätäjä ei ole noudattanut sille SEUT 114 artiklassa annettua harkintavaltaa sen suhteen, mikä on tarkoituksenmukaisin lähentämistekniikka halutun tuloksen saavuttamiseksi, ottamalla direktiivin 2014/40 7 artiklan 2–5 kohdassa käyttöön menetelmiä, joiden tarkoituksena on sellaisten tupakkatuotteiden määrittäminen, joissa on kyseisen direktiivin 2 artiklan 25 alakohdassa tarkoitettu tunnusomainen maku. Kyseisiin dynaamisiin menetelmiin liittyy sitä vastoin etuja siihen verrattuna, että laaditaan sellaisia luetteloja kielletyistä tai sallituista maku- ja aromiaineista, jotka voivat vanhentua nopeasti valmistajien liiketoimintastrategioiden jatkuvasti kehittyessä tai jotka voidaan helposti kiertää.

(ks. 57, 58, 62, 64, 66, 68 ja 69 kohta)

4.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 78, 79 ja 97 kohta)

5.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 111, 114 ja 119 kohta)

6.        Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 2014/40 7 artiklaan sisältyvä sellaisten tupakkatuotteiden markkinoille saattamista koskeva kielto, joissa on jokin tunnusomainen maku, kuten mentoli, ei ole ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa.

Vaikka näet oletettaisiin, että toinen direktiivillä 2014/40 tavoitelluista kahdesta tavoitteesta eli terveyden suojelun korkean tason varmistaminen voitaisiin saavuttaa paremmin jäsenvaltioiden tasolla, mainittuun tavoitteeseen pyrkiminen tällä tasolla olisi kuitenkin omiaan vahvistamaan tai jopa saamaan aikaan tilanteita, joissa tietyt jäsenvaltiot sallivat tiettyjä tunnusomaisia makuja sisältävien tupakkatuotteiden markkinoille saattamisen kun taas muut jäsenvaltiot kieltävät sen, mikä olisi siten täysin vastoin saman direktiivin ensisijaista tavoitetta eli tavoitetta parantaa tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa. Direktiivin 2014/40 kahden tavoitteen keskinäisestä riippuvuudesta seuraa, että unionin lainsäätäjä saattoi legitiimisti katsoa, että sen toimintaan oli kuuluttava tupakkatuotteiden, joissa on jokin tunnusomainen maku, markkinoille saattamista unionissa koskevan järjestelmän käyttöön ottaminen ja että tämän keskinäisen riippuvuuden vuoksi nämä kaksi tavoitetta voitiin toteuttaa paremmin unionin tasolla.

(ks. 116–118 kohta)

7.        Ks. tuomion teksti.

(ks. 122 ja 125 kohta)