Kanne 12.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-526/16)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Owsiany-Hornung ja C. Zadra)
Vastaaja: Puolan tasavalta
Vaatimukset
Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/921 2 artiklan 1 kohdan eikä 4 artiklan 2 eikä 3 kohdan eikä kyseisen direktiivin liitteen II ja III mukaisia velvoitteitaan, koska se on vapauttanut hankkeet, joissa etsitään tai selvitetään mineraaliesiintymiä kairausten avulla – lukuun ottamatta kairauksia niin kutsutuilla aroilla alueilla eli vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla, ja suojelualueilla kuten kansallispuistossa, luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa ja Natura 2000-suojelualueilla ja kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, joissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevaa arviointimenettelyä sovelletaan kairaukseen 1 000 metrin syvyydestä lukien – 5 000 metrin syvyyteen saakka ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevasta arviointimenettelystä, ja asettanut muille kairauksille kuin kairauksille vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla, ja mainituilla suojelualueilla sekä kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, mainitusta menettelystä vapauttavan raja-arvon, jossa ei huomioida kaikkia kyseisen direktiivin liitteessä III asettuja olennaisia arviointiperusteita.
Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio väittää, että Puolan tasavalta on rikkonut direktiivin 2011/91 2 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä kyseisen direktiivin liitettä II ja III.
Direktiivin 2011/92 2 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että ”ennen luvan myöntämistä hankkeet, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, alistetaan lupamenettelyyn ja että niiden vaikutukset arvioidaan.”
Direktiivin 2011/92 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot määrittävät tapauskohtaisesti selvittämällä tai asettamiensa raja-arvojen tai valintaperusteiden avulla (nk. Screenings-menettelyllä), onko kyseisen direktiivin liitteessä II tarkoitettujen hankkeiden ympäristövaikutukset arvioitava.
Direktiivin 2011/92 4 artiklan 3 kohdan mukaan Screeningiä varten asetettavia raja-arvoja tai valintaperusteita vahvistettaessa on otettava huomioon ”liitteessä III vahvistetut kyseistä hanketta koskevat olennaiset arviointiperusteet.”
Kairaukset mineraaliesiintymien selvittämiseksi ja etsimiseksi kuuluvat direktiivin 2011/92 liitteen II alaan, koska niissä on kyse mainitun liitteen 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista syväkairauksista.
Nämä ovat komission mukaan hankkeita, joiden osalta kokonaisarvioinnin perusteella ei voida sanoa, ettei niillä ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön.
Jäsenvaltioilla on komission mukaan velvollisuus soveltaa Screening-menettelyä kyseisiin hankkeisiin käyttämällä direktiivin 2011/92 liitteessä III asetettuja olennaisia valintaperusteita.
Kansalliset säädökset ja määräykset, joilla direktiivi 2011/92 on pantu täytäntöön Puolan oikeusjärjestyksessä, vapauttavat komission mukaan kuitenkin mineraaliesiintymien etsimistä tai selvittämistä kairaamalla koskevat hankkeet Screening-menettelystä 5 000 metrin syvyyteen saakka (lukuun ottamatta kairauksia niin kutsutuilla aroilla alueilla eli vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla ja suojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa ja Natura 2000-suojelualueilla sekä kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, joissa Screening-menettelyä sovelletaan kairauksiin 1 000 metrin syvyydestä lukien).
Tästä ilmenee lähinnä, että suurin osa mineraaliesiintymien etsimistä tai selvittämistä koskevista sellaisista kairauksista, jotka tapahtuvat ”arkojen alueiden” ulkopuolella, suljetaan Screening-menettelyn ulkopuolelle.
Mainittu poissulkeminen ilman, että kaikki direktiivin 2011/92 liitteessä III asetetut olennaiset kriteerit on otettu huomioon, on komission mukaan direktiivin 2011/92 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 ja 3 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteiden II ja III kanssa, vastaista.
____________1 EUVL L 26, s. 1.