LAUSUNTO 1/09

SEUT 218 artiklan 11 kohdan nojalla annettu lausunto

SEUT 218 artiklan 11 kohdan nojalla annettu lausunto – Sopimusluonnos – Yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustaminen – Eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuin – Sopimusluonnoksen yhteensopivuus perussopimusten kanssa

Lausunnon tiivistelmä

1.        Kansainväliset sopimukset – Sopimus yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamisesta – Unionin tuomioistuimen ennalta antama lausunto – Lausuntopyyntö, joka on esitetty neuvottelujen alustavassa vaiheessa tai ennen niiden käynnistämistä – Lausunto, jota neuvosto on pyytänyt parlamenttia kuulematta – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytykset

(SEUT 218 artiklan 11 kohta)

2.        Kansainväliset sopimukset – Sopimus yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamisesta – Eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustaminen – Yhteensopivuus perussopimuksen määräysten kanssa

(SEUT 262 ja SEUT 344 artikla)

3.        Kansainväliset sopimukset – Sopimus yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamisesta – Eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustaminen – Tällaisen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta käsitellä yksityisten nostamat kanteet sekä tulkita ja soveltaa unionin oikeutta yhteisöpatentin alalla – Yhteensoveltumattomuus unionin toimielin- ja tuomioistuinjärjestelmän kanssa

(SEU 4 artiklan 3 kohta ja SEU 19 artiklan 1 kohta; SEUT 258– SEUT 260 ja SEUT 267 artikla)

1.        SEUT 218 artiklan 11 kohdan mukaan parlamentti, neuvosto, komissio tai jäsenvaltio voi hankkia unionin tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa perussopimusten määräysten kanssa. Kyseisen määräyksen tarkoituksena on ehkäistä vaikeuksia, jotka voisivat aiheutua oikeudenkäynneistä, jotka koskisivat unionia sitovien kansainvälisten sopimusten yhteensoveltuvuutta perussopimusten kanssa. On nimittäin niin, että tuomioistuimen päätöksestä, jossa mahdollisesti todetaan unionia sitovan kansainvälisen sopimuksen tekemisen jälkeen, että tällainen sopimus on joko sisältönsä tai sopimuksen tekemisessä käytetyn menettelytavan vuoksi yhteensopimaton perussopimusten määräysten kanssa, aiheutuisi paitsi unionin sisällä myös kansainvälisissä suhteissa vakavia vaikeuksia ja päätöksestä voisi aiheutua vahinkoa kaikille osapuolille, joita asia koskee, kolmannet valtiot mukaan lukien.

Se, että kansainvälinen sopimus voidaan tehdä vasta parlamentin kuulemisen tai jopa hyväksynnän jälkeen ja että siihen liittyvät mahdolliset unionin lainsäädäntötoimet on annettava mainitun toimielimen osallistumista edellyttävässä lainsäädäntömenettelyssä, ei vaikuta mahdollisuuteen, joka neuvostolla on SEUT 218 artiklan 11 kohdan nojalla, pyytää lausuntoa unionin tuomioistuimelta.

Lisäksi kyseiseen artiklaan perustuva mahdollisuus esittää lausuntopyyntö ei edellytä, että toimielimet, joita asia koskee, ovat ensin päässeet keskenään lopulliseen yhteisymmärrykseen. On nimittäin niin, että neuvostolle, parlamentille, komissiolle ja jäsenvaltioille annettua oikeutta pyytää lausuntoa unionin tuomioistuimelta voidaan käyttää erillisesti ilman minkäänlaista yhteistoimintaa ja joutumatta odottamaan asiaan liittyvän lainsäädäntömenettelyn lopputulosta. Parlamentti joka tapauksessa säilyttää oikeuden siihen, että se itse esittää lausuntopyynnön.

Lisäksi unionin tuomioistuimelle voidaan esittää lausuntopyyntö ennen kansainvälisten neuvottelujen aloittamista silloin, kun suunnitellun sopimuksen kohde on tiedossa, vaikka kyseessä olevien tekstien muotoilulle olisikin vielä useita mahdollisia vaihtoehtoja ja vaikka siitä olisikin vielä mielipide-eroja, jos unionin tuomioistuin voi sille toimitettujen asiakirjojen perusteella arvioida riittävän varmasti neuvoston esittämää kysymystä. Lausuntopyynnön tutkittavaksi ottamista ei voida vastustaa sillä perusteella, ettei neuvosto ole vielä tehnyt päätöstä kansainvälisten neuvottelujen käynnistämisestä.

(ks. 47, 48, 53, 55 ja 56 kohta)

2.        SEUT 262 artikla ei voi olla eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustamisen esteenä. Vaikka onkin totta, että tämän artiklan nojalla unionin tuomioistuimelle voidaan antaa toimivaltaa, jota on tarkoitus antaa mainitulle tuomioistuimelle, kyseisessä artiklassa määrätty menettely ei ole ainoa mahdollinen yhdistetyn patenttituomioistuimen perustamiseksi. SEUT 262 artiklassa nimittäin määrätään mahdollisuudesta ulottaa unionin tuomioistuinten toimivalta koskemaan riitoja, jotka liittyvät sellaisten unionin säädösten soveltamiseen, joilla luodaan eurooppalaisia immateriaalioikeuslajeja. SEUT 262 artiklassa ei siis määrätä unionin tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta kyseessä olevalla alalla, eikä siinä oteta ennalta kantaa sellaisen tuomioistuinjärjestelmän valintaan, joka voidaan perustaa immateriaalioikeuksia koskevia yksityisten välisiä riitoja varten.

Eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustaminen ei voi olla vastoin myöskään SEUT 344 artiklaa, koska tässä artiklassa vain kielletään jäsenvaltioita ratkaisemasta perussopimusten tulkintaa tai soveltamista koskevia riitoja muulla kuin perussopimuksissa määrätyllä tavalla. Yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamista koskevan sopimusluonnoksen mukaan eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimelle annettava toimivalta koskisi kuitenkin vain pelkkiä yksityisten välisiä patenttiriitoja.

(ks. 61–63 kohta)

3.        Yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamista koskevassa sopimusluonnoksessa suunnitellun kansainvälisen tuomioistuimen, joka on tällä hetkellä nimetty eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimeksi, on tarkoitus tulkita ja soveltaa paitsi kyseisen sopimuksen määräyksiä myös tulevaa yhteisöpatentista annettavaa asetusta sekä muita unionin oikeuden toimia, erityisesti asetuksia ja direktiivejä, joiden kanssa mainittua asetusta olisi tarvittaessa luettava yhdessä, nimittäin säännöksiä muista immateriaalioikeusjärjestelmistä sekä EUT-sopimuksen sääntöjä sisämarkkinoista ja kilpailuoikeudesta. Mainittu tuomioistuin voi samoin joutua ratkaisemaan siinä vireillä olevan oikeusriidan unionin oikeudessa taattujen perusoikeuksien ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden kannalta tai jopa tutkimaan unionin toimen pätevyyden.

Vaikka onkin totta, ettei unionin tuomioistuimella ole toimivaltaa ratkaista yksityisten välisiä kanteita patenttien alalla, koska tämä toimivalta kuuluu jäsenvaltioiden tuomioistuimille, jäsenvaltiot eivät voi antaa toimivaltaa tällaisten riitojen ratkaisuun kansainvälisellä sopimuksella perustettavalle tuomioistuimelle siten, että toimivallan siirrolla estettäisiin kansallisia tuomioistuimia toteuttamasta unionin oikeusjärjestyksen ”yleisinä” tuomioistuimina unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskevaa tehtäväänsä ja siten estettäisiin niitä käyttämästä niille SEUT 267 artiklassa annettua mahdollisuutta tai noudattamasta niille asetettua velvollisuutta esittää ennakkoratkaisupyyntö kyseessä olevalla alalla. Mainitussa artiklassa määrätyn järjestelmän, joka on olennainen perussopimuksilla luodun oikeuden unioniluonteen säilyttämisessä, tarkoituksena on varmistaa kaikissa olosuhteissa, että unionin oikeudella on sama vaikutus kaikissa jäsenvaltioissa, joten siinä perustetaan unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten välille suora yhteistyö, jossa viimeksi mainitut osallistuvat kiinteästi unionin oikeuden asianmukaiseen soveltamiseen ja yhdenmukaiseen tulkintaan sekä unionin oikeusjärjestyksessä yksityisille annettujen oikeuksien suojaamiseen.

Sopimusluonnoksessa määrätään ennakkoratkaisumekanismista, jonka mukaan vain eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimella on kyseisen sopimuksen soveltamisalalla mahdollisuus esittää ennakkoratkaisupyyntö, eikä siinä anneta tällaista mahdollisuutta kansallisille tuomioistuimille. Lisäksi sellainen eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen ratkaisu, jossa rikottaisiin unionin oikeutta, ei voisi olla jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn kohteena eikä se voisi myöskään aiheuttaa yhdelle tai usealle jäsenvaltiolle minkäänlaista vahingonkorvausvastuuta niiden syyksi luettavasta unionin oikeuden rikkomisesta.

On siis katsottava, että se, että suunnitellussa sopimuksessa myönnetään kansainväliselle tuomioistuimelle, joka ei kuulu unionin toimielin- ja tuomioistuinjärjestelmään, yksinomainen toimivalta käsitellä merkittävä määrä yhteisöpatenttiin liittyviä yksityisten nostamia kanteita ja yksinomainen toimivalta tulkita ja soveltaa unionin oikeutta tällä alalla, estäisi jäsenvaltioiden tuomioistuimia käyttämästä toimivaltaansa tulkita ja soveltaa unionin oikeutta ja unionin tuomioistuinta käyttämästä omaa toimivaltaansa antaa ennakkoratkaisuja kyseisten tuomioistuinten esittämistä kysymyksistä, joten mainitun toimivallan myöntäminen vääristäisi perussopimuksissa unionin toimielimille ja jäsenvaltioille annettua toimivaltaa, joka on olennaista unionin oikeuden luonteen säilyttämisessä.

(ks. 71, 78, 80, 81, 83, 84, 86, 88 ja 89 kohta)