Valitus, jonka European Citizens' Initiative One of Us on tehnyt 26.6.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu toinen jaosto) asiassa T-561/14, European Citizens' Initiative One of Us ym. v. Euroopan komissio, 23.4.2018 antamasta tuomiosta

(Asia C-418/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: European Citizens' Initiative One of Us (edustajat: Solicitor P. Diamond, Barrister, R. Kiska)

Muut osapuolet: Puolan tasavalta, Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-561/14 23.4.2018 antama tuomio on kumottava;

28.5.2014 annettu komission tiedonanto COM(2014) 355 final on kumottava;

komissio on velvoitettava korvaamaan molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin sovelsi SEU 11 artiklan 4 kohdan valossa virheellisesti SEU 117 artiklaa, SEUT 24 artiklaa ja asetusta 211/2011¹ ; komission tekemien arvioiden on oltava yhdenmukaisia eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisussa ei otettu huomioon kyseisen asetuksen lainsäädännöllistä tarkoitusta, ja sillä tehtiin tästä kuollut kirjain.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen jättäessään toteamatta, ettei komission tiedonannossa COM(2014) 355 final² annettu kansalaisaloitetta koskevia oikeudellisia ja poliittisia päätelmiä erillisinä siten kuin asetuksessa (EU) N:o 211/2011 edellytetään.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin ei tarkastellut komission tiedonantoa COM(2014) 355 final vaadituin tavoin perusteellisesti. Unionin yleinen tuomioistuin suoritti suppean valvonnan, joka koski ilmeistä arviointivirhettä.

Neljänneksi jos unionin yleisen tuomioistuimen soveltama valvonta oli tasoltaan asianmukainen oikeudellinen testi (mikä kiistetään), se jätti joka tapauksessa toteamatta, että komission tiedonannossa COM(2014) 355 final esitetyt syyt täyttivät ilmeiseen arviointivirheeseen liittyvälle testille asetetut edellytykset. Komissio ei muun muassa soveltanut asianmukaisesti asiassa C-34/10, Oliver Brüstle v. Greenpeace e.V annettua tuomiota. Se jätti ottamatta huomioon ”kolmoisluokitusjärjestelmän”, joka ei tarjoa mitään eettisiä takeita, vaikutukset (vaan itse asiassa sillä tarjotaan kannusteita jäsenvaltioille, jotta nämä alentaisivat omia eettisiä takeitaan tutkimusmäärärahoja saadakseen). Edelleen komissio oli selvästi väärässä todetessaan, että raskaudenkeskeytyksen saaminen on ICPD Programme of Action in 1994:stä ja UN Millennium Development Goals`ista johtuva kansainvälinen velvollisuus. Vielä se erehtyi epäloogisessa toteamuksessaan, jonka mukaan abortteja edistävien ja niitä tekevien järjestöjen rahoittamisella kehitysmaissa olisi myönteisiä vaikutuksia äitien terveyteen, toisin kuin kyseisten maiden työntekijä- ja tarvikepulasta kärsivien terveydenhoitojärjestelmien rahoituksen lisäämisellä.

Viidenneksi unionin yleinen tuomioistuin teki virheen erehtyessään kansalaisaloitteen luonteesta, toisin sanoen kun se luonnehti sen siten, että sen tarkoituksena oli esittää kolme eikä vain yhtä erityistä lakiehdotusta ihmisalkion arvon suojaamiseksi. Näin unionin yleinen tuomioistuin ei arvioinut näitä kysymyksiä asianmukaisesti mainitussa asiassa.

____________

¹ Kansalaisaloitteesta 16.2.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011 (EUVL 2011, L 65, s. 1).

² Eurooppalaista kansalaisaloitetta ”One of us” koskeva komission tiedonanto.