Asia C-439/09

Pierre Fabre Dermo-Cosmétique SAS

vastaan

Président de l’Autorité de la concurrence

ja

Ministre de l’Économie, de l’Industrie et de l’Emploi

(Cour d’appel de Paris’n esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

SEUT 101 artiklan 1 ja 3 kohta – Asetuksen (EY) N:o 2790/1999 2–4 artikla – Kilpailu – Kilpailua rajoittava menettelytapa – Valikoiva jakeluverkosto – Kosmetiikkatuotteet ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet – Yleinen ja ehdoton internetmyynnin kielto – Toimittajan valtuutetuille jakelijoille asettama kielto

Tuomion tiivistelmä

1.        Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Valikoiva jakelujärjestelmä – Sopimuslausekkeeseen perustuva velvollisuus myydä tiettyjä kosmetiikkatuotteita ja henkilökohtaisia hygieniatuotteita fyysisessä tilassa ja proviisorin läsnä ollessa – Velvollisuutta ei voida hyväksyä, jos se ei ole perusteltu myytävien tuotteiden ominaispiirteiden johdosta

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

2.        Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Ryhmäpoikkeus – Vertikaaliset sopimukset – Asetus N:o 2790/1999 – Valikoiva jakelusopimus – Sopimuslauseke, jolla tosiasiassa kielletään käyttämästä internetiä sopimustuotteiden myyntikanavana – Ulkopuolelle jääminen

(SEUT 101 artiklan 3 kohta; komission asetuksen N:o 2790/1999 2 artikla ja 4 artiklan c kohta)

1.        SEUT 101 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että valikoivassa jakelujärjestelmässä käytetty sopimuslauseke, jossa edellytetään, että kosmetiikkatuotteiden ja henkilökohtaisten hygieniatuotteiden myynti tapahtuu fyysisessä tilassa ja proviisorin läsnä ollessa, ja josta aiheutuu kielto käyttää internetiä näitä myyntejä varten, merkitsee mainitussa määräyksessä tarkoitettua tarkoitukseen perustuvaa rajoitusta, jos kyseisen sopimuslausekkeen sisällön ja tavoitteen sekä sen taloudellisen ja oikeudellisen asiayhteyden yksittäistapauksittain suoritettavan konkreettisen tutkinnan perusteella ilmenee, ettei tällainen sopimuslauseke ole objektiivisesti perusteltu, kun otetaan huomioon kyseessä olevien tuotteiden ominaispiirteet.

Tällainen sopimuslauseke, jolla käytännössä estetään tuotteiden sellainen myyntitapa, joka ei edellytä asiakkaan fyysistä siirtymistä, nimittäin rajoittaa huomattavasti valtuutetun jakelijan mahdollisuutta myydä sopimustuotteita asiakkaille, jotka sijaitsevat sille sopimuksen mukaan kuuluvan alueen tai sen toiminta-alueen ulkopuolella. Tällä lausekkeella voidaan täten rajoittaa kilpailua kyseisellä alalla.

On kuitenkin olemassa oikeutettuja tarpeita, jotka oikeuttavat hintakilpailun vähentämisen muihin tekijöihin kuin hintaan perustuvan kilpailun hyväksi, eli esimerkiksi sellaisen erikoistuneen kaupan säilyttäminen, joka kykenee tarjoamaan erityispalveluja korkealaatuisten ja teknisesti kehittyneiden tuotteiden yhteydessä. Valikoivat jakelujärjestelmät, joilla pyritään oikeutettuun päämäärään, millä edistetään kilpailua muiden tekijöiden kuin hintojen osalta, ovat näin ollen SEUT 101 artiklan 1 kohdan kanssa sopusoinnussa oleva kilpailutekijä. Tällaisen verkoston perustaminen ei kuulu SEUT 101 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon piiriin, jos jälleenmyyjät valitaan objektiivisin laadullisin perustein, jotka on vahvistettu siten, että ne koskevat samalla tavalla kaikkia potentiaalisia jälleenmyyjiä, ja joita sovelletaan syrjimättä, ja jos kyseessä olevan tuotteen ominaispiirteet edellyttävät tällaista jakeluverkostoa tuotteen laadun ylläpitämiseksi ja sen asianmukaisen käytön varmistamiseksi sekä jos asetetuilla kriteereillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen.

Siltä osin kuin kyse on erityisesti kosmetiikkatuotteiden ja henkilökohtaisten hygieniatuotteiden myynnistä, näiden tuotteiden arvokkuutta koskevan mielikuvan säilyttämistavoite ei voi olla hyväksyttävä tavoite kilpailun rajoittamiseksi, eikä sillä täten voida perustella sitä, että sopimuslauseke, jolla on tällainen tavoite, ei kuulu SEUT 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(ks. 38, 40, 41, 46 ja 47 kohta sekä tuomiolauselma)

2.        SEUT 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin annetun asetuksen N:o 2790/1999 4 artiklan c alakohtaa on tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 2 artiklassa säädettyä ryhmäpoikkeusta ei sovelleta valikoivaan jakelusopimukseen, jossa määrätään sopimuslausekkeesta, jolla tosiasiassa kielletään käyttämästä internetiä sopimustuotteiden myyntitapana. Tällaiseen sopimukseen voidaan sitä vastoin yksittäistapauksessa soveltaa SEUT 101 artiklan 3 kohdassa määrättyä poikkeusta, jos mainitussa määräyksessä asetetut edellytykset täyttyvät.

Asetuksen N:o 2790/1999 4 artiklan c alakohdasta ilmenee, ettei poikkeusta sovelleta vertikaalisiin sopimuksiin, joilla suoraan tai välillisesti, yksinään tai yhdistettyinä muihin osapuolten määräysvallassa oleviin tekijöihin, pyritään rajoittamaan samalla jälleenkaupan portaalla toimivien valikoivan jakelujärjestelmän jäsenten aktiivista tai passiivista myyntiä loppukäyttäjille, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta kieltää järjestelmän jäsentä toimimasta valtuuttamattomassa liikkeessä. Nyt kyseessä olevalla sopimuslausekkeella on kuitenkin ainakin tarkoitus rajoittaa passiivista myyntiä loppukäyttäjille, jotka haluaisivat tehdä ostoksia internetissä ja jotka sijaitsevat valikoivan jakelujärjestelmän kyseisen jäsenen fyysisen toiminta-alueen ulkopuolella. Lisäksi on niin, että kun kyseisen asetuksen 4 artiklan c alakohdassa mainitaan ”liike”, siinä viitataan ainoastaan myyntipisteisiin, joissa harjoitetaan myyntiä suoraan asiakkaille. Näin ollen sopimuslauseketta, jolla tosiasiassa kielletään käyttämästä internetiä myyntitapana, ei voida pitää lausekkeena, jolla kielletään kyseisen valikoivan jakelujärjestelmän jäseniä toimimasta kyseisen asetuksen 4 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa valtuuttamattomassa liikkeessä.

(ks. 53, 54, 56, 58 ja 59 kohta sekä tuomiolauselma)