Asia T-348/07
Stichting Al-Aqsa
vastaan
Euroopan unionin neuvosto
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat terrorismin torjumiseksi toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Yhteinen kanta 2001/931/YUTP ja asetus (EY) N:o 2580/2001 – Kumoamiskanne – Vaatimusten mukauttaminen – Tuomioistuinvalvonta – Varojen jäädyttämistä koskevan unionin toimenpiteen täytäntöönpanon edellytykset
Tuomion tiivistelmä
1. Oikeudenkäyntimenettely – Toimi, jolla asian ollessa vireillä kumotaan ja korvataan kanteen kohteena oleva toimi – Pyyntö saada mukauttaa toimen kumoamista koskevia vaatimuksia
(EY 230 artiklan viides kohta)
2. Euroopan unioni – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat terrorismin torjumiseksi toteutetut erityiset rajoittavat toimenpiteet – Yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun henkilön käsite
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 2 kohta)
3. Euroopan unioni – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat terrorismin torjumiseksi toteutetut erityiset rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttämistä koskeva päätös
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 johdanto-osan ensimmäinen perustelukappale ja 1 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohta)
4. Euroopan unioni – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat terrorismin torjumiseksi toteutetut erityiset rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttämistä koskeva päätös
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 6 kohta; neuvoston asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohta)
1. EY 230 artiklan viidennessä kohdassa määrättyä kahden kuukauden määräaikaa voidaan lähtökohtaisesti soveltaa sekä silloin, kun toimea koskeva kumoamiskanne on nostettu kannekirjelmällä, että silloin, kun kumoamiskanne on nostettu vireillä olevan oikeudenkäynnin yhteydessä pyynnöllä saada mukauttaa vaatimuksia sen edeltävän toimen kumoamisesta, joka kumottiin ja korvattiin kyseessä olevalla toimella. Säännöt, jotka koskevat määräaikoja kanteiden nostamiselle, ovat nimittäin ehdottomia, ja tuomioistuimen on sovellettava niitä varmistaakseen, että oikeusvarmuus ja oikeussubjektien yhdenvertaisuus lain edessä toteutuvat, jolloin oikeudenkäytössä vältetään kaikki syrjintä ja mielivaltainen kohtelu.
Poikkeuksena tähän periaatteeseen kyseistä määräaikaa ei voida soveltaa vireillä olevassa oikeudenkäynnissä silloin, kun yhtäältä kyseisellä toimella ja toimella, joka tällä toimella kumottiin ja korvattiin, on asianosaisen osalta sama tavoite, ne perustuvat pääosin samoihin perusteisiin ja niiden sisältö on olennaisesti sama eivätkä ne siten eroa kuin ajallisen soveltamisalan osalta ja kun toisaalta pyyntö saada mukauttaa vaatimuksia ei perustu mihinkään muuhun uuteen perusteeseen, tosiseikkaan tai todisteeseen kuin sen kyseessä olevan toimen antamiseen, jolla kumottiin ja korvattiin tämä edeltävä toimi.
Tällaisessa tapauksessa oikeusvarmuuteen ei nimittäin mitenkään vaikuta se, että pyyntö saada mukauttaa vaatimuksia on esitetty EY 230 artiklan viidennessä kohdassa määrätyn kahden kuukauden pituisen määräajan päättymisen jälkeen, koska oikeudenkäynnin kohde ja tausta, sellaisina kuin ne on vahvistettu alkuperäisessä kanteessa, eivät muutu muilta osin kuin ajallisen ulottuvuuden osalta. Näissä olosuhteissa olisi hyvän oikeudenkäytön ja prosessiekonomian vaatimuksen vastaista velvoittaa kantaja tutkimatta jättämisen uhalla esittämään pyyntönsä saada mukauttaa vaatimuksiaan kahden kuukauden määräajassa.
(ks. 32–35 ja 44 kohta)
2. Ilmaisulla ”henkilö” tarkoitetaan sen tavanomaisessa oikeudellisessa merkityksessä, johon on viitattava, ellei lainsäätäjä ole nimenomaisesti ilmaissut toisin, henkilöä, jolla on oikeustoimikelpoisuus, ja siten sekä luonnollista henkilöä että oikeushenkilöä.
Erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä voidaan siten tarkoittaa sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä, kun taas mainitun yhteisen kannan 1 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetuilla ryhmillä ja yhteisöillä voidaan tarkoittaa kaikkia muunlaisia yhteenliittymiä, joilla on kuitenkin tietynlainen enemmän tai vähemmän järjestäytynyt muoto, vaikkei niillä olisikaan oikeustoimikelpoisuutta.
Tämä tulkinta on vahvistettu yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 5 kohdassa, jonka mukaan neuvosto pyrkii varmistamaan, että liitteessä I lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, ryhmien tai yhteisöjen nimiin liitetään riittävän yksityiskohtaisia tietoja, jotka mahdollistavat määrättyjen henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja ryhmien tunnistamisen.
Se seikka, että yhteisen kannan 2001/931 liitteessä olevassa luettelossa sekä myös tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen N:o 2580/2001 liitteessä olevassa luettelossa mainitaan ainoastaan luonnollisia henkilöitä otsikon ”Henkilöt” alla, kun taas useita oikeushenkilöitä mainitaan otsikon ”Ryhmät ja yhteisöt” alla, on vailla merkitystä tältä osin. Nämä luettelot, jotka on laadittu ainoastaan yhteisen kannan 2001/931 ja asetuksen N:o 2580/2001 täytäntöön panemiseksi luetteloissa luetelluissa yksittäistapauksissa, eivät nimittäin vaikuta mainittuihin toimiin sisältyvään henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen määritelmään. Sama koskee myös mahdollisia sellaisia luokitteluvirheitä henkilöiden ja ryhmien ja yhteisöjen välillä, joita näissä toimissa saattaa olla.
(ks. 57–59 ja 61 kohta)
3. Yhteisön oikeuden säännöksen ulottuvuuden määrittelemiseksi on otettava huomioon samanaikaisesti sen sanamuoto, asiayhteys ja tarkoitus. Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen N:o 2580/2001 sanamuoto, asiayhteys ja tarkoitus (ks. erityisesti yhteisen kannan 2001/931 ensimmäinen 1 perustelukappale) ja kansallisten viranomaisten merkittävä osa asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdassa säädetyssä varojen jäädyttämistä koskevassa menettelyssä, esitutkinnan tai syytteeseenpanon aloittamista koskevan päätöksen on, jotta neuvosto voisi siihen pätevästi vedota, sisällyttävä sellaiseen kansalliseen menettelyyn, jonka tarkoituksena on suoraan ja pääasiallisesti ennaltaehkäisevän tai rangaistuksenomaisen toimenpiteen kohdistaminen asianomaiseen terrorismin torjumisen nimissä ja sillä perusteella, että asianomainen on osallistunut terrorismiin.
Tilanne on tämä sellaisen välitoimista annetun tuomion osalta, jota voidaan sen sisällön, soveltamisalan ja asiayhteyden osalta sekä arvioituna yhdessä sellaisen kansallisen lainsäädännön kanssa, jossa määrätään seuraamuksista terrorismin alalla, pitää yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdassa sekä asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisen viranomaisen päätöksenä. Tällaisen päätöksen voidaan yhdessä mainitun lainsäädännön kanssa katsoa täyttävän yhteisen kannan mainitun 1 artiklan 4 kohdan edellytykset, ja päätöksellä voidaan siten lähtökohtaisesti perustella sellaisenaan asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan nojalla toteutettu kantajan varojen jäädyttämistä koskeva toimenpide.
(ks. 96, 97, 101 ja 105 kohta)
4. Kun neuvosto aikoo tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen N:o 2580/2001 nojalla toteuttaa varojen jäädyttämistä koskevan toimenpiteen tai edellytetyn tarkistuksen jälkeen pitää tällaisen toimenpiteen voimassa sellaisen kansallisen päätöksen perusteella, joka koskee terroritekoa koskevan esitutkinnan tai syytteeseenpanon aloittamista, neuvosto ei voi olla ottamatta huomioon tällaisen esitutkinnan tai syytteeseenpanon myöhempiä vaiheita. On mahdollista, että poliisin tai turvallisuuspoliisin suorittama tutkinta päätetään riittävän näytön saamatta jäämisen perusteella, ilman että se johtaa tuomioistuinkäsittelyyn, tai että tuomioistuimen suorittama tutkinta päätetään samoista syistä tai, vielä, että syyttämispäätös johtaa syytteestä luopumiseen tai siitä vapauttamiseen. Olisi mahdotonta hyväksyä sitä, ettei neuvosto ota huomioon tällaisia seikkoja, jotka ovat osa sellaisia olennaisia tietoja, jotka on otettava huomioon tilanteen arvioinnissa. Muu ratkaisu merkitsisi sitä, että neuvostolle ja jäsenvaltioille annettaisiin kohtuuton valta jäädyttää rajattomasti tietyn henkilön varoja kaiken tuomioistuinvalvonnan ulkopuolella ja mahdollisesti noudatettavien oikeudellisten menettelyjen lopputuloksesta riippumatta.
Samoja päätelmiä on sovellettava silloin, kun kansallinen hallinnollinen toimenpide varojen jäädyttämisestä tai järjestön toteamisesta terroristiksi poistetaan sen antajan toimesta tai kumotaan oikeuden päätöksellä.
Neuvosto ylittää harkintavaltansa rajat, kun se säilyttää henkilön toistaiseksi asetuksen N:o 2580/2001 liitteessä olevassa luettelossa erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 6 kohdan ja asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan nojalla säännöllisin väliajoin suoritettavan hänen tilanteensa tarkistamisen yhteydessä ainoastaan sillä perusteella, ettei välitoimista päättävän tuomarin tekemää päätöstä kyseenalaistettu kansallisessa oikeusjärjestyksessä välitoimia koskevassa muutoksenhakuasteessa tai pääasiaa käsittelevässä oikeusasteessa, vaikka hallintopäätös, jonka täytäntöönpanon lykkäystä tältä tuomarilta oli haettu, oli kumottu sen tekijän toimesta.
(ks. 164, 168, 169 ja 180 kohta)