Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 28.2.2018 – X BV v. Staatssecretaris van Financiën
(asia C-160/18)
Oikeudenkäyntikieli: hollanti
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Hoge Raad der Nederlanden
Pääasian asianosaiset
Valittaja: X BV
Vastapuoli: Staatssecretaris van Financiën
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko asetuksen (EY) N:o 1484/951 3 artiklan 2, 4 ja 5 kohtaa, luettuina yhdessä asetuksen (EY) N:o 1234/20072 141 artiklan kanssa, tulkittava siten, että niissä säädetyn tarkastusmekanismin, myös kun kyseessä on jälkitarkastus, tarkoituksena on pelkästään varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset voivat hyvissä ajoin saada tietoonsa peräkkäisiin liiketoimiin liittyvät tosiseikat tai olosuhteet, jotka saattavat antaa aiheen epäillä ilmoitettujen cif-tuontihintojen todenmukaisuutta ja voivat muodostaa syyn tarkempien tutkimusten suorittamiseen?
Vai onko päinvastainen kanta oikea, ja onko asetuksen N:o 1484/95 3 artiklan 2, 4 ja 5 kohdassa selostettua tarkastusmekanismia, myös kun kyseessä on jälktarkastus, tulkittava siten, että tuojan yhteisön markkinoilla toteuttamat jälleenmyynnit lähetykselle ilmoitettua cif-tuontihintaa alempaan hintaan, johon on lisätty tuonnin yhteydessä perittävien tullien määrä, eivät täytä yhteisön markkinoilla vaadittuja (myynti)edellytyksiä, joten jo tästä syystä lisätullit on maksettava? Onko viimeksi esitettyyn kysymykseen annettavan vastauksen kannalta eroa sillä, ovatko edellä tarkoitetut tuojan toteuttamat jälleenmyynnit tapahtuneet sovellettavaa edustavaa hintaa alempaan hintaan? Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, että edustava hinta laskettiin 11.9.2009 edeltävänä ajankohtana eri tavalla kuin kyseisen päivämäärän jälkeen? Onko näihin kysymyksiin annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, ovatko Euroopan unionissa olevat asiakkaat tuojaan sidoksissa olevia yrityksiä?
Mikäli ensimmäisessä kohdassa esitettyihin kysymyksiin annetuista vastauksista seuraa, että tappiollinen jälleenmyynti riittää perusteeksi sille, että ilmoitettu cif-tuontihinta voidaan hylätä, miten maksettavien lisätullien määrä on tällöin määritettävä? Onko lisätullien perusta vahvistettava yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/923 29–31 artiklassa tullausarvon määrittämiseksi säädettyjen menetelmien mukaisesti? Vai onko lisätullien perusta vahvistettava yksinomaan sovellettavan edustavan hinnan perusteella? Estääkö asetuksen (EY) N:o 1234/2007 141 artiklan 3 kohta käyttämästä 11.9.2009 edeltävänä ajanjaksona kyseisenä ajankohtana vahvistettua edustavaa hintaa?
Mikäli ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen annettavista vastauksista seuraa, että lisätullien perimisen kannalta on ratkaisevaa, että tuodut tavarat on jälleenmyyty tappiollisesti yhteisön markkinoilla, ja jos perittävien lisätullien määrää laskettaessa niiden perustaksi on otettava edustava hinta, ovatko asetuksen (EY) N:o 1484/95 3 artiklan 2, 4 ja 5 kohta tällöin yhteensopivia asetuksen (EY) N:o 1234/2007 141 artiklan kanssa, kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen 13.12.2001 antama tuomio Kloosterboer Rotterdam B.V., C-317/99, EU:C:2001:681?
____________
1 Siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edustavien hintojen vahvistamisesta sekä asetuksen N:o 163/67/ETY kumoamisesta 28.6.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 1484/95 (EYVL 1995, L 145, s. 47).
2 Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22.10.2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL 2007, L 299, s. 1).
3 EYVL 1992, L 302, s. 1.