Language of document :

Kanne 24.12.2008 - Dole Food ja Dole Germany v. komissio

(Asia T-588/08)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Dole Food Company, Inc. (Wilmington, Yhdysvallat) ja Dole Germany OHG (Hampuri, Saksa) (edustaja: asianajaja J.-F. Bellis)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

kanteen kohteena oleva päätös on kumottava

kantajille määrätty sakko on kumottava tai sen määrää on alennettava

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat vaativat kanteessaan EY 230 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan EY 81 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevasta menettelystä (asia COMP/39.188 - Banaanit) 15.10.2008 tehdyn komission päätöksen K(2008) 5955, jossa kantajien katsottiin osallistuneen yhdenmukaistettuun menettelytapaan, joka koski viitehintojen yhteensovittamista sellaisten banaanien osalta, joita tuotiin kahdeksaan yhteisön pohjoisosassa sijaitsevaan jäsenvaltioon. Kantajat vaativat myös niille määrätyn sakon kumoamista tai sen määrän alentamista.

Kantajat vetoavat vaatimustensa tueksi kahteen perusteeseen.

Ensinnäkin kantajat väittävät, että komissio teki virheen katsoessaan, että kyseinen toiminta merkitsi EY 81 artiklassa tarkoitettua toimintaa, jonka tarkoituksena oli kilpailun rajoittaminen. Kantajat väittävät, että kyse oli itse asiassa yksinomaan siitä, että banaanien maahantuojat olivat satunnaisesti kahdenvälisessä yhteydessä vaihtaakseen ajatuksia yleisistä markkinahuhuista, eivätkä muodostaneet osaa laajemmasta hintojen vahvistamista tai markkinoiden jakamista harjoittaneesta kartellista, ja ettei kyseisen toiminnan tarkoituksena näin ollen ollut kilpailun rajoittaminen. Yhteydenpito tapahtui ennen kuin viitehinnat vahvistettiin, eli paljon ennen kuin tosiasiallisista hinnoista neuvoteltiin asiakkaiden kanssa. Kantajat toteavat lisäksi, ettei kyseinen yhteydenpito merkinnyt eikä voi merkitä kilpailun rajoittamista banaanimarkkinoilla, koska viitehinnat eivät ole tosiasiallisesti sovellettavia hintoja eivätkä ne toimi perusteena neuvoteltaessa vihreisiin banaaneihin tosiasiallisesti sovellettavista hinnoista.

Toiseksi kantajat väittävät, ettei niille määrätty sakko ole oikeutettu, koska sakon perusmäärä perustuu sellaisten tavaroiden myynnin arvoon, johon väitetty rikkominen ei liity. Kantajat väittävät lisäksi, että sakko oli myös suhteeton sen takia, että sen perusmäärä määritettiin sen virheellisen olettamuksen perusteella, että yritysten toiminta liittyi hintojen vahvistamiseen.

____________