Valitus, jonka Euroopan unionin neuvosto on tehnyt 19.12.2014 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu kuudes jaosto) yhdistetyissä asioissa T-208/11 ja T-508/11, Liberation Tigers of Tamil Eelam (LTTE) v. Euroopan unionin neuvosto, 16.10.2014 antamasta tuomiosta

(Asia C-599/14 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: B. Driessen, E. Finnegan ja G. Etienne)

Muut osapuolet: Liberation Tigers of Tamil Eelam (LTTE), Alankomaiden kuningaskunta, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa valituksenalaisen tuomion

ratkaisee lopullisesti tämän valituksen kohteena olevat kysymykset ja hylkää kanteet ja

velvoittaa yhdistettyjen asioiden T-208/11 ja T-508/11 kantajan korvaamaan neuvostolle kyseisestä asiasta ja tästä valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi valituksenalaisessa tuomiossa LTTE:ta koskevan luokittelun syistä, jotka liittyivät puhtaasti luokittelumenettelyyn. Neuvosto katsoo, että unionin yleinen tuomioistuin toimi virheellisesti seuraavasti:

Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että neuvoston on osoitettava perusteluissaan, että kolmannen valtion luokittelevan viranomaisen toimintaan liittyy riittävät takeet. Vaikka neuvosto hyväksyy sen, että kolmannen valtion toimivaltaisen viranomaisen toiminnan on tapahduttava sellaisen lainsäädännön ja sellaisen käytännön puitteissa, joissa kunnioitetaan niiden perusoikeuksia, joihin toiminta vaikuttaa, neuvosto toteaa, että unionin yleinen tuomioistuin tekee oikeudellisen virheen, kun se vaatii tämän informaation sisällyttämistä perusteluihin.

Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen arvioidessaan sitä, että neuvosto käytti julkista tietoa. Unionin yleinen tuomioistuin teki myös väärin, kun se ei hyväksynyt sitä, että neuvosto käytti julkista lähdemateriaalia. Unionin yleinen tuomioistuin tekee edelleen virheen, kun se päättelee, että neuvoston olisi pitänyt pyytää toimivaltaista viranomaista tutkimaan lehdistöstä peräisin oleva aineisto, johon perusteluissa viitattiin. Unionin yleinen tuomioistuin päättelee lopulta virheellisesti, että sen, ettei se hyväksy neuvoston nojautumista julkiseen materiaaliin, pitää johtaa riidanalaisen päätöksen kumoamiseen.

Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se ei päätellyt, että luokittelu voitaisiin pysyttää 2001 UK Proscription Orderin perusteella. Sen lisäksi, että unionin yleisen tuomioistuimen tulkinta ei perustu lakiin, tästä tulkinnasta seuraa, että yhteisö voisi estää luokittelunsa yhteisen kannan 2001/931 nojalla siten, että se kieltäytyisi riitauttamasta luokitteluaan tai kieltämistään siinä jäsenvaltiossa, josta yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdan nojalla tehty päätös on peräisin. Unionin yleisen tuomioistuimen päättely ei myöskään ole yhteensopiva asiassa Kadi II annetun tuomion kanssa.