Yhdistetyt asiat C‑539/10 P ja C‑550/10 P
Stichting Al-Aqsa
vastaan
Euroopan unionin neuvosto
ja
Alankomaiden kuningaskunta
vastaan
Stichting Al-Aqsa
Muutoksenhaku – Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Terrorismin torjuminen – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Yhteinen kanta 2001/931/YUTP – 1 artiklan 4 ja 6 kohta – Asetus (EY) N:o 2580/2001 – 2 artiklan 3 kohta – Järjestön sisällyttäminen terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luetteloon ja sen säilyttäminen kyseisessä luettelossa – Edellytykset – Toimivaltaisen viranomaisen tekemä päätös – Kansallisen toimenpiteen kumoaminen – Kumoamiskanne – Valituksen tutkittavaksi ottaminen – Omaisuudensuoja – Suhteellisuusperiaate – EY 253 artikla – Perusteluvelvollisuus
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.11.2012
1. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Vaatimukset, jotka koskevat perusteluiden muuttamista – Tutkimatta jättäminen
(Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 113 artiklan 1 kohta)
2. Oikeudenkäyntimenettely – Oikeusvoima – Ulottuvuus
3. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat erityiset rajoittavat toimenpiteet terrorismin torjumiseksi – Varojen jäädyttämistä koskeva päätös – Toimivaltainen viranomainen
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohta; neuvoston asetus N:o 2580/2001)
4. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat erityiset rajoittavat toimenpiteet terrorismin torjumiseksi – Varojen jäädyttämistä koskeva päätös – Varojen jäädyttämistä koskevan kansallisen päätöksen kumoaminen – Se, että tällä ei ole vaikutusta unionin asetuksessa säädettyyn varojen jäädyttämiseen
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 ja 6 kohta)
5. Euroopan unionin oikeus – Välitön oikeusvaikutus – Jäsenvaltioiden velvollisuudet
6. Muutoksenhaku – Vastavalitus – Kohde – Valituksenalaisen tuomion kumoaminen osittain tai kokonaan sellaisella perusteella, jota ei ole esitetty valituksessa
(Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 117 artiklan 2 kohta)
7. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat erityiset rajoittavat toimenpiteet terrorismin torjumiseksi – Terroritekoihin sekaantuneen järjestön varojen jäädyttäminen – Omaisuudensuojan rajoittaminen – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu
(Neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 2580/2001 5 ja 6 artikla)
8. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Suhteellisuusperiaate – Toimenpiteen oikeasuhteisuus – Arviointiperusteet
9. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Päätös tiettyjen terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen varojen jäädyttämisestä
(EY 253 artikla; neuvoston yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohta; neuvoston asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 1 ja 3 kohta)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 43–45 kohta)
2. Oikeusvoima ulottuu ainoastaan tuomion perusteluihin, jotka ovat tuomion tuomiolauselman tarpeellinen tuki ja joita ei tämän takia voida tuomiolauselmasta erottaa.
(ks. 49 kohta)
3. Erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdassa mahdollistetaan se, että neuvosto voi perustaa ratkaisunsa päätökseen, joka on tehty tutkinnan, joka koskee asianomaisen henkilön osallistumista terrorismin rahoittamiseen, seurauksena ja jossa toteutetaan varojen jäädyttämisen kaltaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
Kyseisen yhteisen kannan ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen N:o 2580/2001 johdanto-osien perustelukappaleista nimittäin seuraa, että niiden keskeisenä tavoitteena on taistella kansainvälistä terrorismia vastaan katkaisemalla siltä rahoitus jäädyttämällä sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen varat ja taloudelliset resurssit, joiden epäillään osallistuvan kansainväliseen terrorismiin liittyvään toimintaan. Kyseisillä toimilla ei siis pyritä täydentämään ja tukemaan kansallisia rikosoikeudenkäyntejä vaan ehkäisemään uusien terroritekojen toteuttamista.
Lisäksi viittauksesta toimivaltaisen viranomaisen tekemään kansalliseen päätökseen ja yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdassa olevista maininnoista ”tarkkojen tietojen” ja ”luotettavien ja uskottavien todisteiden tai näytön” seuraa, että kyseisen 1 artiklan 4 kohdan tavoitteena on suojella asianomaisia henkilöitä varmistamalla, että heidät sisällytetään terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luetteloon ainoastaan riittävän vankan tosiseikaston perusteella, ja että kyseisellä yhteisellä kannalla pyritään saavuttamaan kyseinen tavoite siten, että siinä edellytetään kansallisen viranomaisen tekemää päätöstä. Asianomaisten henkilöiden suojelua ei vaaranneta, jos kansallisen viranomaisen tekemä päätös ei sisälly menettelyyn, jonka tarkoituksena on rangaistuksien määrääminen, vaan menettelyyn, jonka kohteena ovat ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Kyseinen suojelu on taattu myös silloin, kun kansallisen viranomaisen tekemällä päätöksellä ei aloiteta tutkintaa vaan tehdään tutkinnasta johtopäätökset ja kohdistetaan asianomaiseen henkilöön ennaltaehkäisevä toimenpide, jossa ei ole kyse rangaistukseen tuomitsemisesta. Kyseistä päätelmää tukee se seikka, että terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luetteloon sisällyttäminen voi perustua myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston asettamaan pakotteeseen. Koska tällaiset pakotteet eivät yleensä ole luonteeltaan rikosoikeudellisia, kansallisessa päätöksessä määrätyn kaltainen varojen jäädyttäminen on nimittäin aivan rinnastettavissa kyseisen turvallisuusneuvoston asettamaan pakotteeseen.
(ks. 67, 68, 70–73 ja 104 kohta)
4. Erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdassa viitataan kansallisen viranomaisen tekemään päätökseen ja edellytetään, että on olemassa tarkkoja tietoja tai sellaisia asiaan liittyviä seikkoja, jotka osoittavat, että tällainen päätös on tehty. Kyseisestä sanamuodosta ja yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 6 kohdan sanamuodosta ei ilmene, että tämän lisäksi aikaisemmin tehdyn päätöksen on välttämättä oltava yhä voimassa tai että sillä on välttämättä oltava yhä oikeusvaikutuksia silloin, kun neuvosto päättää säilyttää henkilön kyseisen yhteisen kannan liitteessä olevassa luettelossa. Lisäksi on otettava huomioon luotettavien ja uskottavien todisteiden tai näytön perusteella tehtyä kansallista päätöstä koskevan viittauksen tehtävä eli sen varmistaminen, että neuvoston päätös tehdään riittävien tietojen perusteella, mikä mahdollistaa sen, että neuvosto voi katsoa, että on olemassa vaara siitä, että asianomainen henkilö jatkaa terrorismiin osallistumista, jos ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ei toteuteta. Tässä tilanteessa ratkaiseva kysymys tutkittaessa sitä, onko henkilö säilytettävä kyseisessä luettelossa, on se, onko tosiasiallinen tilanne muuttunut sen jälkeen, kun kyseisen henkilön nimi on sisällytetty kyseiseen luetteloon, tai edellisen tarkistamisen jälkeen siten, ettei sen perusteella enää voida tehdä samaa päätelmää asianomaisen henkilön sekaantumisesta terrorismiin.
Koska varojen jäädyttämistä koskevan kansallisen päätöksen kumoaminen ei ole lainkaan perustunut siihen, että esiin on tullut uusia tosiseikkoja tai todisteita, joiden mukaan varojen jäädyttämisen kohteena oleva henkilö ei enää osallistu terrorismin rahoittamiseen, tai siihen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat muuttaneet tällaista sekaantumista koskevaa arviointiaan, vaan kumoamista on perusteltu ainoastaan tavoitteella välttää kansallisen varojen jäädyttämistä koskevan toimenpiteen ja unionin tasolla toteutetun varojen jäädyttämistä koskevan toimenpiteen välinen päällekkäisyys, kyseinen kumoaminen ei riitä siihen, että henkilön säilyttäminen kyseisessä luettelossa olisi ristiriidassa yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 ja 6 kohdan kanssa.
(ks. 79–84 ja 89 kohta)
5. Jäsenvaltiot eivät saa toteuttaa toimea, jolla yksityisiltä salattaisiin se, että oikeussääntö on osa yhteisön oikeutta, ja se, mitä vaikutuksia oikeussäännöllä on.
(ks. 87 kohta)
6. Ks. tuomion teksti.
(ks. 94 kohta)
7. Omaisuudensuoja ei ole unionin oikeudessa absoluuttinen. Näin ollen siihen perustuvan oikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa, kunhan rajoitukset tosiasiassa palvelevat yleisen edun mukaisia unionin tavoitteita eikä niillä puututa näihin oikeuksiin tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä ja jolla loukattaisiin näin suojattujen oikeuksien keskeistä sisältöä. Kun otetaan huomioon yleisen edun mukainen päämäärä, joka on kansainväliselle yhteisölle niin perustavanlaatuinen kuin on taistelu kaikkia keinoja käyttäen, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti, kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvia, terroriteoista aiheutuvia uhkia vastaan, sellaisten henkilöiden varojen, rahoituksen lähteiden ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen, joiden on katsottu tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetussa asetuksessa N:o 2580/2001 ja erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyssä yhteisessä kannassa 2001/931 säädettyjen sääntöjen mukaisesti osallistuvan terrorismin rahoittamiseen, ei sellaisenaan ole epäasianmukainen.
Siitä, onko järjestön säilyttäminen terroritekoihin sekaantuneiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa oikeasuhteista, on todettava, että asetuksen N:o 2580/2001 5 ja 6 artiklassa säädetään yhtäältä mahdollisuudesta sallia jäädytettyjen varojen käyttäminen perustarpeiden tyydyttämiseksi tai tiettyjen sitoumusten täyttämiseksi ja toisaalta mahdollisuudesta myöntää erityisiä valtuutuksia varojen, muiden rahoituslähteiden tai muiden taloudellisten resurssien vapauttamiseen. Lisäksi kyseinen säilyttäminen tarkistetaan säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että ne henkilöt ja yhteisöt, jotka eivät enää täytä riidanalaisessa luettelossa olemisen kriteerejä, poistetaan kyseisestä luettelosta.
(ks. 121, 123, 127 ja 129 kohta)
8. Ks. tuomion teksti.
(ks. 122 kohta)
9. EY 253 artiklaa, jossa määrätään, että unionin toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet on perusteltava, ei voida tulkita siten, että siinä edellytetään, että neuvosto vastaa yksityiskohtaisesti henkilön esittämiin huomautuksiin, kun se kuulee kyseistä henkilöä ennen sitä koskevan päätöksen tekemistä. Koska kyseiselle henkilölle tiedoksi annetuissa perusteluissa esitetään ne yksilökohtaiset ja erityiset syyt, joiden perusteella neuvosto oli päätynyt katsomaan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi hyväksytyn yhteisen kannan 2001/931 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti kansallisen viranomaisen luotettavina pitämien tietojen pohjalta, että kyseinen henkilö osallistui terrorismin rahoittamiseen, viimeksi mainittu pystyy ymmärtämään, mistä sitä arvostellaan.
Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) 1 kohdan c alakohdasta ja tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen N:o 2580/2001 2 artiklan 1 ja 3 kohdasta ilmenee, että pääsääntönä on terroritekoihin osallistuvien henkilöiden varojen jäädyttäminen. Näin ollen neuvostoa ei voida arvostella siitä, ettei se ole esittänyt muita syitä, joiden perusteella se on voinut päätyä katsomaan, että kyseiseen henkilöön oli tosiasiallisesti kohdistettava varojen jäädyttämistä koskeva toimenpide.
(ks. 141, 142 ja 144 kohta)