UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
16 päivänä syyskuuta 2015 (*)
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Asetus (EY) N:o 883/2004 – 7 artikla – Vanhuusetuus – Jouluraha – Asuinpaikkaa koskeva sääntö
Asiassa C‑361/13,
jossa on kyse SEUT 258 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 26.6.2013,
Euroopan komissio, asiamiehinään A. Tokár, D. Martin ja F. Schatz, prosessiosoite Luxemburgissa,
kantajana,
vastaan
Slovakian tasavalta, asiamiehenään B. Ricziová,
vastaajana,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Tizzano sekä tuomarit S. Rodin, A. Borg Barthet, E. Levits (esittelevä tuomari) ja M. Berger,
julkisasiamies: E. Sharpston,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että Slovakian tasavalta ei ole noudattanut SEUT 45 ja SEUT 48 artiklan sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (EUVL L 166, s. 1, oikaisu EUVL L 200, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 16.9.2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 988/2009 (EUVL L 284, s. 43; jäljempänä asetus N:o 883/2004), 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se epää muussa jäsenvaltiossa kuin Slovakian tasavallassa asuvilta eläkkeensaajilta joulurahan, josta säädetään joulurahan myöntämisestä tietyille eläkkeensaajille ja tiettyjen lakien täydentämisestä annetussa laissa nro 592/2006, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna (jäljempänä laki nro 592/2006).
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
2 Asetuksen N:o 883/2004 johdanto-osan 16 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Yhteisön sisällä ei ole periaatteessa perusteltua asettaa sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia riippuvaisiksi asianomaisen henkilön asuinpaikasta. Erityistapauksissa asuinpaikka kuitenkin voitaisiin ottaa huomioon, varsinkin kun on kyse erityisetuuksista, joilla on yhteys asianomaisen henkilön taloudelliseen ja sosiaaliseen ympäristöön.”
3 Asetuksen johdanto-osan 37 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti todennut, sosiaaliturvaetuuksien maastavietävyyden periaatteesta poikkeavia säännöksiä on tulkittava ahtaasti. Tämä tarkoittaa, että niitä voidaan soveltaa ainoastaan etuuksiin, jotka täyttävät määritetyt edellytykset. Tästä seuraa, että tämän asetuksen III osaston 9 lukua voidaan soveltaa ainoastaan etuuksiin, jotka ovat sekä erityisiä että maksuihin perustumattomia ja jotka on mainittu tämän asetuksen liitteessä X.”
4 Asetuksen N:o 883/2004 1 artiklan w alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
– –
w) ’eläkkeellä’ – – eläkkeiden lisäksi myös niiden sijasta maksettavia kertasuoritteisia etuuksia ja maksujen palauttamisen muodossa annettavia rahasuorituksia sekä, jollei III osaston säännöksistä muuta johdu, nykyarvoon muuntavia korotuksia tai lisäavustuksia”.
5 Asetuksen 3 artiklassa, jonka otsikkona on ”Asiallinen soveltamisala”, säädetään seuraavaa:
”1. Tätä asetusta sovelletaan kaikkeen seuraavia sosiaaliturvan aloja koskevaan lainsäädäntöön:
– –
d) vanhuusetuudet;
– –
2. Jollei liitteen XI säännöksistä muuta johdu, tätä asetusta sovelletaan yleisiin ja erityisiin sosiaaliturvajärjestelmiin riippumatta siitä, ovatko ne maksuihin perustuvia vai maksuihin perustumattomia, sekä työnantajan tai laivanvarustajan velvoitteita koskeviin järjestelmiin.
3. Tätä asetusta sovelletaan myös maksuihin perustumattomiin erityisiin raha-etuuksiin, joista säädetään 70 artiklassa.
– –
5. Tätä asetusta ei sovelleta
a) lääkinnälliseen ja sosiaalihuoltoon – –
– –”
6 Asetuksen N:o 883/2004 7 artiklassa, jonka otsikko on ”Asuinpaikkaa koskevien sääntöjen jättäminen huomiotta”, säädetään seuraavaa:
”Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön taikka tämän asetuksen nojalla maksettavia rahaetuuksia ei saa pienentää, muuttaa, keskeyttää, peruuttaa tai tuomita menetettäviksi sen vuoksi, että etuudensaaja asuu tai hänen perheenjäsenensä asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa etuuksien myöntämisestä vastuussa oleva laitos sijaitsee.”
Slovakian oikeus
7 Lain nro 592/2006 1 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1) Jollei tässä laissa toisin säädetä, erityisen säännöstön nojalla vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, sosiaalieläkettä, leskeneläkettä tai lapseneläkettä saavat henkilöt, joilla on kalenterivuoden joulukuussa oikeus kyseisen eläkkeen saamiseen ja jotka asuvat Slovakian tasavallan alueella, saavat sosiaalivakuutuksesta valtion sosiaalietuutena maksettavan joulurahan, kunhan kalenterivuoden joulukuussa maksettavan eläkkeen määrä on enintään 60 prosenttia kuukausittaisesta keskipalkasta Slovakian tasavallassa, sellaisena kuin kansallinen tilastotoimisto sen ilmoittaa joulurahan maksamisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta.
2) Erityisen säännöstön nojalla sotilas- ja poliisihenkilöstön ansioeläkettä, sotilas- ja poliisihenkilöstön työkyvyttömyyseläkettä, sotilas- ja poliisihenkilöstön leskeneläkettä tai sotilas- ja poliisihenkilöstön lapseneläkettä saavat henkilöt – joiden eläke luokiteltiin alun perin kuuluvaksi yleisen sosiaaliturvasäännöstön nojalla myönnettäviin vanhuuseläkkeisiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin, osittaisesta työkyvyttömyydestä maksettaviin eläkkeisiin, palvelusvuosien perusteella maksettaviin eläkkeisiin, leskeneläkkeisiin tai lapseneläkkeisiin, joita sovellettiin 30.4.1998 saakka ja joista on tullut sotilas- ja poliisihenkilöstön vakuutuksesta maksettavia etuuksia 1.5.1998 alkaen voimassa olevan säännöstön nojalla tai joita sovellettiin 30.6.2002 saakka ja joista on tullut sotilas- ja poliisihenkilöstön vakuutuksesta maksettavia etuuksia erityisen säännöstön nojalla – ja sotilas- ja poliisihenkilöstön leskeneläkettä tai sotilas- ja poliisihenkilöstön lapseneläkettä, joiden maksaminen jatkuu uudelleenluokiteltua vanhuuseläkettä, uudelleenluokiteltua työkyvyttömyyseläkettä, uudelleenluokiteltua osittaisesta työkyvyttömyydestä maksettavaa eläkettä tai uudelleenluokiteltua palvelusvuosien perusteella maksettavaa eläkettä saaneen henkilön kuoleman jälkeen, saavat henkilöt, joilla on kalenterivuoden joulukuussa oikeus kyseisen eläkkeen saamiseen ja jotka asuvat Slovakian tasavallan alueella, saavat sisäministeriön, oikeusministeriön, tiedustelupalvelun, kansallisen turvallisuusviraston, liikenne-, posti- ja televiestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja sotilaiden sosiaaliturvatoimiston (jäljempänä viranomaiset) sosiaalivakuutusosastolta valtion sosiaalietuutena maksettavan joulurahan, kunhan kalenterivuoden joulukuussa maksettavan eläkkeen määrä ei ylitä 1 momentin mukaisesti laskettavaa määrää.
– –
5) Vanhuuseläkkeen tai työkyvyttömyyseläkkeen saajat, jotka saavat samanaikaisesti sosiaalieläkettä, saavat 1 momentissa tarkoitetun joulurahan vain kerran, kunhan kalenterivuoden joulukuussa maksettavien vanhuuseläkkeen ja sosiaalieläkkeen yhteismäärä tai työkyvyttömyyseläkkeen ja sosiaalieläkkeen yhteismäärä ei ylitä 1 momentin mukaisesti laskettavaa määrää. Edellä 1–3 momentissa tarkoitetun vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, sosiaalieläkkeen, sotilas- ja poliisihenkilöstön ansioeläkkeen tai sotilas- ja poliisihenkilöstön työkyvyttömyyseläkkeen saajat, jotka saavat samanaikaisesti leskeneläkettä, lapseneläkettä, sotilas- ja poliisihenkilöstön leskeneläkettä tai sotilas- ja poliisihenkilöstön lapseneläkettä, saavat joulurahan, kunhan kalenterivuoden joulukuussa maksettavien eläkkeiden yhteismäärä ei ylitä 1 momentin mukaisesti laskettavaa määrää. Jos 1–3 momentissa tarkoitetun eläkkeen saajat saavat eläkettä samanaikaisesti sosiaalivakuutuksesta ja viranomaisilta ja kunhan näiden kalenterivuoden joulukuussa maksettavien eläkkeiden yhteismäärä ei ylitä 1 momentin mukaisesti laskettavaa määrää, jouluraha lisätään määrältään suurimpaan eläkkeeseen.
– –
8) Joulurahan määrä
a) on 66,39 euroa, jos eläkkeen määrä tai eläkkeiden yhteismäärä on pienempi tai yhtä suuri kuin täysi-ikäiselle henkilölle erityisen voimassa olevan säännöstön nojalla maksettava toimeentulominimi – –
b) lasketaan liitteeseen sisältyvän kaavan mukaan, jos eläkkeen määrä tai eläkkeiden yhteismäärä on suurempi kuin täysi-ikäiselle henkilölle erityisen voimassa olevan säännöstön nojalla maksettava toimeentulominimi.”
8 Lain nro 592/2006 liitteeseen sisältyvän kaavan mukaan joulurahan määrä alenee asteittain siltä osin kuin eläkkeen määrä tai eläkkeiden yhteismäärä ylittää täysi-ikäiselle henkilölle maksettavan toimeentulominimin.
Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely
9 Otettuaan useilta slovakialaisilta eläkkeensaajilta vastaan kantelun ja käytyään asiasta kirjeenvaihtoa Slovakian tasavallan kanssa komissio osoitti 28.2.2012 kyseiselle jäsenvaltiolle virallisen huomautuksen, jossa se katsoi, että laissa nro 592/2006 säädettyä joulurahaa on pidettävä asetuksessa N:o 883/2004 tarkoitettuna ”etuutena”. Niinpä sen maksamisen edellytykseksi ei mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti voida asettaa etuuden saajan asuinpaikkaa.
10 Slovakian tasavalta vastasi viralliseen huomautukseen 17.4.2012 päivätyllä kirjeellä, jossa se väitti, että jouluraha on erityinen valtion sosiaalietuus, jolla on asetuksen N:o 883/2004 70 artiklassa tarkoitettujen erityisten maksuihin perustumattomien rahaetuuksien ominaisuudet, joten tällaisen joulurahan myöntämistä koskevilla oikeussäännöillä ei rikota kyseistä asetusta eikä myöskään SEUT 45 ja SEUT 48 artiklaa.
11 Komissio ei ollut vakuuttunut Slovakian tasavallan argumentaatiosta, joten se antoi 22.11.2012 perustellun lausunnon, jossa se kehotti kyseistä jäsenvaltiota toteuttamaan mainitun lausunnon noudattamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa lausunnon vastaanottamisesta. Komissio väitti lausunnossa, että joulurahaa on pidettävä asetuksessa N:o 883/2004 tarkoitettuna ”vanhuusetuutena” eikä tämän asetuksen 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ”erityisenä maksuihin perustumattomana rahaetuutena”, joten Slovakian tasavallan on maksettava tällainen avustus myös niille eläkkeensaajille, jotka eivät asu Slovakian alueella.
12 Slovakian tasavalta vastasi perusteltuun lausuntoon 16.1.2013 päivätyllä kirjeellä, jossa se väitti joulurahan olevan sosiaaliavustus, joka ei kuulu asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalaan.
13 Komissio ei ollut vakuuttunut Slovakian tasavallan argumenteista, joten se päätti nostaa nyt käsiteltävän kanteen.
Kanne
Kanteen ulottuvuus
Asianosaisten lausumat
14 Slovakian tasavalta toteaa niin vastineessaan kuin vastauskirjelmässäänkin ensinnäkin, että siltä osin kuin komission kanne perustuu väitteeseen, jonka mukaan jouluraha on asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ”vanhuusetuus”, se ei voi koskea joulurahan epäämistä niiltä työkyvyttömyyseläkkeen, leskeneläkkeen, lapseneläkkeen tai sosiaalieläkkeen kaltaisten eläkkeiden, jotka kattavat muita vakuutustapahtumia kuin iästä johtuvaa tulonmenetystä koskevan vakuutustapahtuman, saajilta, jotka eivät asu Slovakiassa.
15 Niinpä Slovakian tasavalta katsoo, että kanteessaan komissio arvostelee sitä vain joulurahan epäämisestä niiltä vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen tai sotilas- ja poliisihenkilöstön ansioeläkkeen saajilta, jotka eivät asu Slovakiassa.
16 Komissio ei esitä tästä huomautuksia.
17 Slovakian tasavalta väittää toiseksi, että kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin kyse on SEUT 45 ja SEUT 48 artiklan väitetystä rikkomisesta, koska kannekirjelmä ei sisällä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 120 artiklan c alakohdan mukaisia perusteluja mainittujen artiklojen väitetyn rikkomisen osalta.
18 Komissio toteaa tästä vastauskirjelmässään, että SEUT 45 ja SEUT 48 artikla sekä asetus N:o 883/2004 muodostavat yhden ainoan ja nyt käsiteltävässä asiassa asianmukaisen oikeudellisen kehyksen ja että jättäessään joulurahan maksamatta alueensa ulkopuolella asuville eläkkeensaajille Slovakian tasavalta on rikkonut asetusta N:o 883/2004 ja loukannut SEUT 48 artiklassa vahvistettua etuuksien maastavietävyyden periaatetta ja SEUT 45 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen unionin sisällä.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
19 Ensinnäkin on todettava, että niiden vaikutusten arvioimiseksi, jotka – kun joulurahan saajien piiri otetaan huomioon – ilmenevät komission väitteestä, jonka mukaan jouluraha on vanhuusetuus, jouluraha on luokiteltava asetuksen N:o 883/2004 kannalta ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, kannalta.
20 Tällainen arviointi on asiakysymys, ja se on tehtävä tutkittaessa, onko kanne perusteltu.
21 Toiseksi on muistutettava, että työjärjestyksen 120 artiklan c alakohdasta ja tähän määräykseen liittyvästä oikeuskäytännöstä ilmenee, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde, perusteet ja perustelut, joihin asiassa vedotaan, sekä yhteenveto perusteista ja että näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa. Tästä johtuu, että niiden oleellisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on ilmettävä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä ja että kannekirjelmässä esitetyt vaatimukset on muotoiltava yksiselitteisesti, jottei unionin tuomioistuin lausuisi kanteen ulkopuolelta tai jättäisi lausumatta jostakin perusteesta (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Tšekin tasavalta, C‑343/08, EU:C:2010:14, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio komissio v. Espanja, C‑360/11, EU:C:2013:17, 26 kohta).
22 On todettava, että vaikka komissio mainitsee kannekirjelmässään, että asetuksen N:o 883/2004 7 artiklaa, jota se väittää Slovakian tasavallan rikkoneen, on tulkittava SEUT 48 artiklan valossa, kannekirjelmä ei sisällä perusteluja, jotka olisivat omiaan tukemaan SEUT 45 ja SEUT 48 artiklan väitettyä rikkomista koskevia perusteita.
23 Niinpä SEUT 45 ja SEUT 48 artiklan rikkomista koskevat perusteet on jätettävä tutkimatta ja sitä, onko komission kanne perusteltu, on arvioitava vain asetuksen N:o 883/2004 7 artiklan kannalta.
Asiakysymys
Asianosaisten lausumat
24 Komissio väittää, että jouluraha on asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ”vanhuusetuus”, joten se on maksettava myös niille eläkkeensaajille, jotka eivät asu Slovakiassa. Säätäessään, että vain ne eläkkeensaajat, jotka asuvat tässä jäsenvaltiossa, voivat saada kyseisen rahan, Slovakian tasavalta rikkoo asetuksen N:o 883/2004 7 artiklaa.
25 Komission mielestä jouluraha täyttää unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määritellyt kaksi edellytystä, joiden perusteella erityistä etuutta voidaan pitää asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluvana sosiaaliturvaetuutena.
26 Niinpä komissio katsoo ensinnäkin, että joulurahan myöntäminen etuudensaajille perustuu tiettyyn laissa määriteltyyn asemaan eikä riipu tapauskohtaisesta tarveharkinnasta. Komission mielestä jouluraha nimittäin myönnetään kaikille henkilöille, jotka täyttävät kansallisessa säännöstössä säädetyt edellytykset eli yhtäältä sen, että henkilö on jonkin laissa määritellyn eläkkeen saaja, ja toisaalta sen, että hän saa kalenterivuoden joulukuussa maksettavina eläkkeinä tuloa, jonka määrä on enintään 60 prosenttia kuukausittaisesta keskipalkasta Slovakiassa. Nämä edellytykset ovat komission mukaan luonteeltaan yleisiä ja sitovia eikä niissä anneta Slovakian viranomaisille mahdollisuutta tapauskohtaiseen käsittelyyn eikä myöskään harkintavallan käyttöön.
27 Komissio toteaa toiseksi, että jouluraha liittyy asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vakuutustapahtumaluokkiin. Sen mielestä on konkreettisesti niin, että mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa vanhuusetuudet mainitaan kuuluviksi asetuksen N:o 883/2004 asialliseen soveltamisalaan. Tämä soveltamisala vastaa komission mielestä lain nro 592/2006 soveltamisalaa, jonka mukaan jouluraha myönnetään vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen, työkyvyttömyyseläkkeen, leskeneläkkeen, lapseneläkkeen tai sosiaalieläkkeen saajille.
28 Komission mielestä myöskään se, ettei jouluraha sellaisenaan mahdollistaisi sen saajan perustarpeiden kattamista, ei ole esteenä sen luokittelemiselle ”vanhuusetuudeksi”, koska se myönnetään asetuksen N:o 883/2004 1 artiklan w alakohdassa tarkoitettuna ”eläkkeensaajien tulojen korotuksena”.
29 Komission mukaan joulurahan tarkoituksena on lisätä eläkkeensaajien tuloja, mikä tukee sen luokittelemista kuuluvaksi asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin vanhuusetuuksiin ja etuuksiin, joita säännellään muun muassa kyseisen asetuksen 7 artiklassa.
30 Komission mielestä tässä yhteydessä on merkityksetöntä, ettei joulurahaa rahoiteta samalla tavalla kuin itse eläkettä, sillä tällainen vaatimus on vastoin asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 2 kohtaa, heikentää huomattavasti kyseisen asetuksen tehokasta vaikutusta eikä sitä voida johtaa myöskään tuomiosta Noteboom (C‑101/04, EU:C:2005:51, 27 kohta), koska adverbin ”lisäksi” käyttö ilmoittamaan asianomaisten etuuksien asianmukaisen rahoitustavan merkitsee sitä, ettei kyseinen seikka ollut unionin tuomioistuimen argumentaatiolle välttämätön.
31 Komission mielestä se, että tuomioon Noteboom (C‑101/04, EU:C:2005:51) johtaneessa asiassa oli kyse maksuihin perustuneesta kaikille eläkkeensaajille maksetusta etuudesta, ei vähennä kyseisen tuomion merkityksellisyyttä nyt käsiteltävän asian kannalta. Sillä, että jouluraha maksetaan vain tietylle eläkkeensaajien piirille, olisi merkitystä vain, jos kuuluminen kyseiseen piiriin riippuisi tapauskohtaisesta harkinnasta, mistä ei ole kyse, koska jouluraha maksetaan kaikille laissa säädetyt edellytykset täyttäville henkilöille.
32 Komissio siis väittää, että koska jouluraha on vanhuusetuus, asetuksen N:o 883/2004 7 artikla koskee sitä. Tässä SEUT 48 artiklan valossa tulkittavassa artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan huolehtimaan siitä, ettei kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvia etuuksia ”pienennetä, muuteta, keskeytetä, peruuteta tai tuomita menetettäviksi sen vuoksi, että etuudensaaja asuu tai hänen perheenjäsenensä asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa etuuksien myöntämisestä vastuussa oleva laitos sijaitsee”. Komission mukaan mainitusta artiklasta ilmenee, että kyseisen säännön poikkeuksista on säädettävä mainitussa asetuksessa itsessään. Slovakian tasavalta ei siis voi evätä joulurahaa Slovakian alueen ulkopuolella asuvilta henkilöiltä, koska sille ei anneta tähän mahdollisuutta asetuksessa N:o 883/2004 eikä missään muussakaan unionin oikeuden määräyksessä tai säännöksessä.
33 Lopuksi komissio katsoo, ettei joulurahassa ole kyse asetuksen N:o 883/2004 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ”erityisestä maksuihin perustumattomasta rahaetuudesta”, koska kyse on mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ”etuudesta”.
34 Slovakian tasavalta on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei jouluraha ole asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 3 kohdassa ja 70 artiklassa tarkoitettu ”erityinen maksuihin perustumaton rahaetuus”.
35 Kyseinen jäsenvaltio katsoo kuitenkin toisin kuin komissio, ettei jouluraha kuulu asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalaan, koska se täyttää tarvittavat edellytykset tullakseen luokitelluksi ”sosiaaliavustukseksi”, joka on nimenomaisesti suljettu pois asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalasta.
36 Slovakian tasavallan mukaan nimittäin joulurahan tavoitteena ei ole pelkästään lisätä avustuksensaajien tuloja vaan nimenomaan lieventää pienituloisten avustuksensaajien vaikeaa sosiaalista tilannetta heidän tulojensa määrän mukaan toteutettavalla eriyttämisellä. Jouluraha on erityinen sosiaalietuus, jota ei makseta järjestelmällisesti ja joka rahoitetaan valtion talousarviosta otettavilla varoilla, joten siinä on kyse koko yhteiskunnan solidaarisuuden osoituksesta pienituloisten avustuksensaajien ryhmää kohtaan vähimmäistulon takaamiseksi heille ajanjaksona, jonka aikana he voivat henkilökohtaisesti kokea vähäisten tulojensa takia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteensa raskaaksi.
37 Joulurahan myöntämisessä ja sen määrän laskemisessa otetaan huomioon eläkkeensaajan henkilökohtainen tilanne, koska jouluraha myönnetään vain niille avustuksensaajille, joiden saamien avustusten yhteismäärä on enintään 60 prosenttia kuukausittaisesta keskipalkasta Slovakiassa, ja sen määrä vähenee asteittain siltä osin kuin heidän saamiensa etuuksien yhteismäärä ylittää täysi-ikäiselle luonnolliselle henkilölle kyseisessä jäsenvaltiossa maksettavan toimeentulominimin.
38 Koska jouluraha on luonteeltaan erityinen ja määrältään vähäinen, kunkin eläkkeensaajan yksilöllisen tilanteen ottaminen huomioon yksityiskohtaisemmin, mukaan lukien hänen varallisuutensa ja muiden tulojensa tarkan määrän selvittäminen, merkitsisi suhteetonta hallinnollista rasitusta sosiaalivakuutukselle, josta jouluraha maksetaan.
39 Joulurahan myöntäminen ja määrä eivät riipu eläkkeensaajien työskentelyjaksoista, vakuutettuna olemisesta tai vakuutusmaksuista. Vaikka joulurahan maksuihin perustumattomat rahoitustavat eivät sellaisinaan ole ratkaisevia sen selvittämiseksi, onko kyseessä sosiaaliturvaetuus vai ei, ne vahvistavat tarkasteltuina yhdessä joulurahan tarkoituksen ja myöntämisedellytysten kanssa, että jouluraha on luonteeltaan sosiaaliavustus.
40 Slovakian tasavalta väittää lopuksi, ettei jouluraha täytä kumpaakaan edellytystä voidakseen tulla luokitelluksi asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluvaksi ”sosiaaliturvaetuudeksi”, koska eläkkeensaajilla ei ole mitään lakiin perustuvaa oikeutta joulurahaan eikä tämä liity asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vakuutustapahtumaluokkiin.
41 Tästä viimeksi mainitusta seikasta Slovakian tasavalta toteaa, että jouluraha ei ole asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu ”vanhuusetuus” eikä sellaisenaan myöskään asetuksen 1 artiklan w alakohdassa tarkoitettu ”eläke”. Joulurahan tarkoituksena nimittäin ei jo sen vähäisen määränkään ja erityisyydenkään perusteella ole taata varoja, jotka riittäisivät kattamaan sellaisten henkilöiden toimeentulotarpeet, jotka eläkeiän saavutettuaan ovat lopettaneet työskentelyn.
42 Jouluraha ei myöskään vastaa yhtäkään niistä muista asetuksen N:o 883/2004 1 artiklan w alakohdassa mainituista erityisistä etuuksista, jotka on luokiteltava ”eläkkeiksi”, eikä se vastaa muun muassa lisäavustustakaan, koska joulurahan rahoitus ei perustu maksuihin, siitä vastaa suoraan jäsenvaltio ja se on täysin riippumaton vakuutusmaksujen perimisestä muilta sosiaaliturvatoimiston maksamilta etuuksilta.
43 Joka tapauksessa on niin, ettei kyseessä olevan etuuden maastavietävyyden epääminen ole mielivaltaista vaan se johtuu Slovakiassa vallitsevaan erityiseen tilanteeseen liittyvistä olosuhteista. Nämä olosuhteet heijastuvat joulurahan myöntämisedellytyksiin ja sen määrän laskemiseen niiden parametrien välityksellä, jotka koskevat keskipalkkaa ja toimeentulominimiä Slovakiassa. Tällaisen etuuden maastavietävyys kumoaisi täysin yhteyden, joka etuudella on maan sisäiseen sosiaaliseen tilanteeseen.
Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta
44 Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen yhteydessä komission on näytettävä toteen, että jäsenyysvelvoitteita ei ole noudatettu. Juuri komission on esitettävä unionin tuomioistuimelle ne seikat, jotka ovat välttämättömiä, jotta unionin tuomioistuin voi tutkia, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta, eikä komissio voi tällöin nojautua minkäänlaisiin olettamiin (ks. mm. tuomio komissio v. Alankomaat, 96/81, EU:C:1982:192, 6 kohta; tuomio komissio v. Espanja, C-404/00, EU:C:2003:373, 26 kohta; tuomio komissio v. Italia, C-135/05, EU:C:2007:250, 26 kohta ja tuomio komissio v. Kreikka, C-305/06, EU:C:2008:486, 41 kohta).
45 Sen tutkimiseksi, onko nyt käsiteltävä kanne perusteltu, on selvitettävä, onko joulurahassa kyse asetuksessa N:o 883/2004 tarkoitetusta ”sosiaaliturvaetuudesta”, johon sovelletaan mainitun asetuksen 7 artiklan säännöstä asuinpaikkaa koskevien sääntöjen jättämisestä huomiotta.
46 On palautettava mieleen, että asetuksen N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluvien etuuksien ja sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävien etuuksien välinen ero ei perustu siihen, katsotaanko etuus kansallisessa lainsäädännössä ”sosiaaliturvaetuudeksi” vai ei, vaan se tehdään pääasiallisesti kunkin etuuden tunnusomaisten osatekijöiden, erityisesti sen tarkoituksen ja myöntämisedellytysten, perusteella (tuomio Molenaar, C‑160/96, EU:C:1998:84, 19 kohta).
47 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan etuutta voidaan pitää sosiaaliturvaetuutena, jos sen myöntäminen etuudensaajille perustuu tiettyyn laissa määriteltyyn asemaan tapauskohtaisesta tarveharkinnasta riippumatta ja jos etuus liittyy johonkin asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdassa nimenomaisesti mainittuun vakuutustapahtumaan (ks. mm. tuomio da Silva Martins, C‑388/09, EU:C:2011:439, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
48 Joulurahan myöntämistä koskevista säännöksistä ilmenee ensinnäkin, että jouluraha myönnetään henkilöille, jotka saavat yhtä lain nro 592/2006 1 §:n 1 ja 2 momentissa mainituista eläkkeistä, joilla on kyseessä olevan kalenterivuoden joulukuussa oikeus kyseisen eläkkeen saamiseen, jotka asuvat Slovakiassa ja joiden lakisääteisten eläketulojen määrä on enintään 60 prosenttia kuukausittaisesta keskipalkasta Slovakiassa viiteajanjaksona.
49 Toiseksi lain nro 592/2006 1 §:n 5 momentissa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti henkilöt, jotka saavat useaa kyseisen 1 §:n 1–3 momentissa mainittua eläkettä, voivat saada joulurahaa.
50 Lopuksi lain nro 592/2006 1 §:n 8 momentissa ja lain liitteessä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti joulurahan määrä lasketaan.
51 Tästä seuraa siltä osin kuin kyse on ensimmäisestä edellytyksestä, joka koskee etuuden myöntämistä tapauskohtaisesta tarveharkinnasta riippumatta, että joulurahan myöntämiselle on lain nro 592/2006 1 §:ssä tyhjentävästi mainitut edellytykset eikä toimivaltaisilla viranomaisilla ole myöntämisessä harkintavaltaa.
52 On kyllä niin, että jouluraha myönnetään tai evätään ja sen määrä lasketaan ottamalla huomioon sen saajan eläketulojen määrä. Kyse on kuitenkin sellaisesta objektiivisesta ja laissa määritellystä kriteeristä, jonka perusteella oikeus joulurahaan syntyy, eikä toimivaltainen viranomainen voi ottaa huomioon muita henkilökohtaisia olosuhteita. Joulurahan myöntäminen ei siis riipu sosiaalihuollolle ominaisesta hakijaan kohdistuvasta tapauskohtaisesta tarveharkinnasta (ks. vastaavasti tuomio Hughes, C-78/91, EU:C:1992:331, 17 kohta; tuomio Acciardi, C-66/92, EU:C:1993:341, 15 kohta ja tuomio De Cuyper, C-406/04, EU:C:2006:491, 23 kohta).
53 Jälkimmäisestä edellytyksestä on muistutettava, että komission mukaan jouluraha on luokiteltava asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi ”vanhuusetuudeksi” ja se myönnetään kyseisen asetuksen 1 artiklan w alakohdassa tarkoitettuna ”eläkkeensaajien tulojen korotuksena”.
54 Kuten tämän tuomion 46 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä todetaan, sen selvittämiseksi, voidaanko jouluraha luokitella asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi ”vanhuusetuudeksi”, on siis arvioitava joulurahan tunnusomaisia osatekijöitä ja erityisesti sen tarkoitusta ja myöntämisedellytyksiä.
55 Tässä yhteydessä on huomattava, että asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuille vanhuusetuuksille on tyypillistä ennen kaikkea se, että niillä pyritään turvaamaan sellaisten henkilöiden toimeentulomahdollisuudet, jotka tietyn iän saavutettuaan lopettavat työskentelyn eivätkä enää ole velvollisia olemaan työvoimaviranomaisten käytettävissä (ks. tuomio Valentini, 171/82, EU:C:1983:189, 14 kohta).
56 Lisäksi unionin tuomioistuin on katsonut, että asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi lisäavustuksena maksettavaksi ”vanhuusetuudeksi” voidaan luokitella muun muassa avustus, joka maksetaan yksinomaan vanhuus- ja/tai leskeneläkkeen saajille, joka rahoitetaan samoista lähteistä kuin vanhuus- ja leskeneläkkeet ja joka täydentää vanhuuseläkettä, minkä avulla eläkkeensaajat voivat huolehtia toimeentulostaan ja millä taataan heille sellainen taloudellinen lisä, jonka avulla he mahdollisesti voivat lähteä lomalle (tuomio Noteboom, C‑101/04, EU:C:2005:51, 25–29 kohta).
57 Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että joulurahaa ei makseta yksinomaan vanhuuseläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen tai sotilas- ja poliisihenkilöstön ansioeläkkeen saajille vaan sen saajien piiri sisältää myös henkilöt, jotka saavat muuntyyppisiä eläkkeitä, muiden muassa työkyvyttömyyseläkettä, sosiaalieläkettä, leskeneläkettä tai lapseneläkettä.
58 Komissio ei kuitenkaan ilmoita, miksi sen mielestä – kun näin laajasti määritelty henkilöllinen soveltamisala otetaan huomioon – jouluraha on luokiteltava asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi ”vanhuusetuudeksi”.
59 Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee, että joulurahan tarkoituksena on antaa taloudellinen lisä sellaisille kyseisten eri lakisääteisten eläkkeiden saajille, joiden tulot eivät ylitä laissa määriteltyä rajaa.
60 Siltä osin kuin jouluraha maksetaan ansioeläkkeiden tai ansioeläkkeisiin rinnastettavien eläkkeiden saajille, sen vaikutuksena on täydentää tietyn iän saavuttaneiden henkilöiden toimeentulomahdollisuuksia. Tästä huolimatta ei kuitenkaan voida katsoa, että joulurahan tarkoitus riippuu vain siitä, minkätyyppistä eläkettä sillä on tarkoitus täydentää.
61 Kuten Slovakian tasavalta toteaa, on nimittäin niin yhtäältä, että joulurahana maksettavan taloudellisen lisän tavoitteena on lieventää pienituloisten avustuksensaajien vaikeaa sosiaalista tilannetta ajanjaksona, jonka aikana he voivat henkilökohtaisesti kokea vähäisten tulojensa takia taloudellisen ja sosiaalisen tilanteensa raskaaksi. Toisaalta joulurahan varsinainen tarkoitus ilmenee myös lain nro 592/2006 1 §:n 5 momentin säännöistä, jotka koskevat joulurahan saamista silloin, kun sen saaja saa useampaa eläkettä. Mainitusta säännöksestä ilmenee pääasiallisesti, että useiden lakisääteisten eläkkeiden saajat saavat joulurahan vain kerran ja näin on silloin, kun eläkkeiden yhteismäärä ei ylitä vahvistettua rajaa.
62 Niinpä on katsottava, ettei komissio ole osoittanut, että jouluraha voidaan sen tunnusomaisten osatekijöiden perusteella luokitella asetuksen N:o 883/2004 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuksi ”vanhuusetuudeksi”.
63 Komission kanne on siis hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
64 Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska Slovakian tasavalta on vaatinut komission velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Allekirjoitukset