Asia C-128/11

UsedSoft GmbH

vastaan

Oracle International Corp.

(Bundesgerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja – Internetistä ladattuja tietokoneohjelmia koskevien käytettyjen lisenssien myyminen – Direktiivi 2009/24/EY – 4 artiklan 2 kohta ja 5 artiklan 1 kohta – Levitysoikeuden raukeaminen – Tietokoneohjelman laillisesti hankkineen henkilön käsite

Tuomion tiivistelmä

1.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2009/24 – Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja – Yksinoikeudet – Tietokoneohjelman kappaleen levitysoikeuden raukeaminen – Edellytykset – Kappaleen tekijänoikeuden haltija sallii kappaleen lataamisen ja myöntää sen käyttöoikeuden

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohta)

2.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivi 2009/24 – Tietokoneohjelmien oikeudellinen suoja – Yksinoikeuksia koskevat poikkeukset – Tietokoneohjelman laillisesti hankkinut henkilö käyttää sitä aiotun tarkoituksen mukaisesti – Ohjelman laillisesti hankkinut henkilö – Käsite – Ensimmäisen hankkijan tekijänoikeuden haltijan internetsivulta alun perin lataaman tietokoneohjelman kappaleen myöhempi hankkija kuuluu käsitteen piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohta ja 5 artiklan 1 kohta)

1.        Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että tietokoneohjelman kappaleen levitysoikeus raukeaa, jos tekijänoikeuden haltija, joka on sallinut – jopa ilmaiseksi – tämän kappaleen lataamisen internetistä tallennusalustalle, on myöntänyt myös kyseisen kappaleen käyttöoikeuden rajoittamattomaksi ajaksi sellaista vastiketta vastaan, jolla se voi saada omistamansa teoksen kappaleen taloudellista arvoa vastaavan korvauksen.

Tietokoneohjelman kappaleen lataaminen ja siihen liittyvän käyttöoikeuslisenssiä koskevan sopimuksen tekeminen muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. Tietokoneohjelman kappaleen lataaminen ei nimittäin ole hyödyllistä, jollei sen haltija voi käyttää tätä kappaletta. Näitä kahta toimenpidettä on näin ollen tutkittava kokonaisuutena, kun niitä luonnehditaan oikeudellisesti.

Kyseessä oleviin liiketoimiin sisältyy kyseessä olevan tietokoneohjelman kappaleen omistusoikeuden siirtyminen, koska sen, että tekijänoikeuden haltija saattaa tietokoneohjelmansa kappaleen saataville ja tekee siihen liittyvän käyttöoikeuslisenssiä koskevan sopimuksen, tarkoituksena on kyseisen kappaleen saattaminen asiakkaidensa käytettäväksi pysyvästi sellaista vastiketta vastaan, jolla tekijänoikeuden haltija voi saada omistamansa teoksen kappaleen taloudellista arvoa vastaavan korvauksen. Tässä yhteydessä merkitystä ei ole sillä, onko kyseisen oikeuden haltija saattanut tietokoneohjelman kappaleen asiakkaan saataville oikeudenhaltijan internetsivulta toteutettavan lataamisen vai CD-ROMin tai DVD:n kaltaisen aineellisen alustan avulla.

(ks. 44–47 ja 72 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.        Tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 2009/24 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa käyttöoikeuslisenssi, jonka tekijänoikeuden haltija oli alun perin myöntänyt ensimmäiselle ostajalle rajoittamattomaksi ajaksi sellaista vastiketta vastaan, jolla tekijänoikeuden haltija voi saada teoksensa kyseisen kappaleen taloudellista arvoa vastaavan korvauksen, jälleenmyydään, mikä merkitsee tekijänoikeuden haltijan internetsivulta ladatun tietokoneohjelman kappaleen jälleenmyyntiä, kyseisen lisenssin toinen ostaja sekä kaikki myöhemmät ostajat voivat vedota tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa säädettyyn levitysoikeuden raukeamiseen, ja niitä voidaan näin ollen pitää kyseisen direktiivin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina tietokoneohjelman laillisesti hankkineina henkilöinä, joilla on viimeksi mainitun säännöksen mukainen toisintamisoikeus.

(ks. 88 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)