EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)
7 päivänä maaliskuuta 2012
Asia F–31/11
BI
vastaan
Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus
Henkilöstö – Kanteen nostamisen määräaika – Valituksen hylkäämisessä käytetty kieli
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa BI vaatii virkamiestuomioistuinta yhtäältä kumoamaan 14.4.2010 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) johtaja päätti hänen irtisanomisestaan, ja toisaalta velvoittamaan Cedefopin korvaamaan aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen, jota kantaja väittää kärsineensä.
Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Kantaja vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Tiedoksianto – Käsite – Valituksen hylkäävä päätös, joka annettiin virkamiehelle tiedoksi kielellä, jota hän ei hallitse, mutta jota kyseisessä valituksessa oli käytetty – Kuuluminen käsitteen soveltamisalaan
(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 3 kohta)
2. Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Liittyminen oikeusjärjestyksen perusteisiin – Oikeuden vanhentuminen – Anteeksi annettavan erehdyksen käsite
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
1. Vaikka henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa ei ratkaista kysymystä siitä, mitä kieliä toimielinten on käytettävä henkilöstölleen osoittamissaan päätöksissä, hallinnon on, kun se osoittaa virkamiehelle tai toimihenkilölle yksittäistapausta koskevan päätöksen, laadittava tämä päätös huolenpitovelvollisuutensa mukaisesti kielellä, jota virkamies tai toimihenkilö hallitsee perusteellisesti.
Hallinnollisen valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen tiedoksi antaminen kielellä, joka ei ole asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön äidinkieli eikä kieli, jolla hallinnollinen valitus laadittiin, on sääntöjenmukaista sillä edellytyksellä, että asianomainen voi saada siitä asianmukaisesti tiedon. Jos tämän päätöksen vastaanottaja kuitenkin katsoo, ettei hän kykene ymmärtämään päätöstä, hänen tehtävänään on vaatia toimielimen toimivaltaista viranomaista toimittamaan hänelle käännös joko hallinnollisen valituksen kielellä tai hänen äidinkielellään. Jos tällainen vaatimus esitetään viipymättä, kanteen nostamisen määräaika alkaa kulua vasta päivämäärästä, jona tämä käännös annetaan tiedoksi asianomaiselle virkamiehelle tai toimihenkilölle.
Kun virkamies tai toimihenkilö sitä vastoin vapaaehtoisesti päättää tehdä valituksen kielellä, joka ei ole hänen äidinkielensä, tämä valinta merkitsee, että asianomainen henkilö hyväksyy, että toimielin käyttää sitä vastauksessaan.
Joka tapauksessa on hyväksytty, että hallinto voi valita sisäisissä tiedotuksissa käyttämänsä kielet, jos tämä valinta perustuu objektiivisille toteamuksille. Kuitenkin se, että hallinto käyttää valittajan valitsemaa kieltä päätöksessä, jonka se laatii vastauksena valitukseen, perustuu objektiivisille toteamuksille, jotka koskevat nimenomaan valittajan itsensä tekemään kielivalintaan. Näin ollen sitä, että asianomainen toimielin käyttää valituksessa käytettyä kieltä, ei voida luonnehtia mielivaltaiseksi.
(ks. 19–22 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑197/98, Rudolph v. komissio, 23.3.2000, 44 ja 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia T‑118/99, Bonaiti Brighina v. komissio, 7.2.2001, 15 ja 17 kohta
Virkamiestuomioistuin: asia F‑63/07, Patsarika v. Cedefop, 3.3.2009, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia F‑7/07, Angioi v. komissio, 29.6.2011, 91 ja 106 kohta
2. Unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä katsotaan, että valitusta ja kannetta koskevien määräaikojen noudattamatta jättäminen ei välttämättä johda kanteen tutkimatta jättämiseen tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi silloin, kun tämä noudattamatta jättäminen johtuu virkamiehen anteeksiannettavasta erehdyksestä. Anteeksiannettavan erehdyksen käsite voi kuitenkin koskea ainoastaan poikkeuksellisia olosuhteita, muun muassa tilanteita, joissa toimielin olisi menetellyt tavalla, joka on yksinään tai merkittävässä määrin omiaan aiheuttamaan ymmärrettäviä sekaannuksia vilpittömässä mielessä olevalle oikeussubjektille, joka on osoittanut noudattaneensa kaikkea sitä huolellisuutta, jota edellytetään tavanomaista harkitsevuutta noudattavalta henkilöltä.
Kantajan asianajajan, joka on itse laatinut asiakkaansa nimissä ja hänen suostumuksellaan kannekirjelmän jollakin tietyllä kielellä, ja joka on tämän jälkeen vastaanottanut valituksen hylkäämistä koskevan päätöksen tällä samalla kielellä, on niiden tietojen ja huolellisuuden vuoksi, joita ammattimaiselta lakimieheltä on oikeus edellyttää, oltava tietoinen siitä, että kanteen nostamisen määräajat ovat ehdottomia eivätkä asianosaiset voi päättää niistä vapaasti, ja että nämä määräajat alkavat siitä päivästä, jona valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen asianomaisen valitsemalla kielellä laadittu alkuperäinen versio annettiin tiedoksi, eivätkä siitä myöhemmästä päivästä, jona kantaja vastaanotti valituksen hylkäämispäätöksestä muulle kielelle tehdyn käännöksen.
(ks. 29 ja 32 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑73/10, Coedo Suárez v. neuvosto, 5.7.2011, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen