EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

19 päivänä kesäkuuta 2014

Asia F‑24/12

BN

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Virkamiehet – Kumoamiskanne – Palkkaluokan AD 14 virkamies, joka hoitaa yksikönpäällikön virkaa – Pääjohtajasta esitetty työpaikkakiusaamista koskeva väite – Siirto – Kieltäytyminen hyväksymästä nimitystä toisella pääosastolla neuvonantajan virkaan, johon liittyy yksikönpäällikön korotuksen menetys – Päätös toiseen neuvonantajan virkaan siirtämisestä väliaikaisesti – Yksikön etu – Palkkaluokan ja viran vastaavuutta koskeva sääntö – Vahingonkorvauskanne – Vahinko, joka on aiheutunut toiminnasta, joka ei ole luonteeltaan päätöksentekoa

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa BN vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 16.1.2012 tehdyn Euroopan parlamentin puhemiehen päätöksen, jolla hänet siirrettiin parlamentin henkilöstön pääosaston yksikönpäällikön virasta saman pääosaston resurssiosaston neuvonantajan virkaan 1.1.2012 lukien, ja määräämään henkilöstön pääosaston pääjohtajan toteuttamasta työpaikkakiusaamisesta ja huonosta hallinnosta aiheutuneeksi väitetystä vahingosta korvausta, jonka kohtuulliseksi suuruudeksi on arvioitu 50 000 euroa.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan kokonaisuudessaan, ja se velvoitetaan korvaamaan BN:lle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus –Ulottuvuus – Tiukempi velvollisuus tapauksessa, jossa virkamiehen terveydelle voi aiheutua vaaraa – Rajat

(Henkilöstösääntöjen 24 artikla)

2.      Virkamiehet – Siirtäminen toisiin tehtäviin – Uudelleensijoittaminen – Erotteluperuste – Yhteiset edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 4 artikla, 7 artiklan 1 kohta ja 29 artikla)

3.      Virkamiehet – Yksikköjen organisointi – Henkilöstön asemapaikkojen määrääminen – Uudelleensijoittaminen – Palkkaluokan ja viran vastaavuutta koskevan säännön noudattaminen – Ulottuvuus

(Henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohta)

4.      Virkamiehet – Palkkaus – Yksikönpäällikön, johtajan tai pääjohtajan tehtäviin liittyvä palkankorotus – Myöntämisedellytykset

(Henkilöstösääntöjen 44 artiklan 2 kohta)

5.      Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut – Korvausvelvollisuus – Kohtuusvaatimusten huomioon ottaminen – Asian voittaneen osapuolen velvoittaminen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen – Välitoimimenettelystä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohta ja 88 artikla)

1.      Hallinnolle huolenpitovelvollisuudesta seuraavat velvollisuudet ovat huomattavasti tiukempia, kun kyse on virkamiehen tilanteesta, jossa hänen fyysiselle tai psyykkiselle terveydelleen voi aiheutua vaaraa. Tällaisessa tilanteessa hallinnon on tarkasteltava virkamiehen vaatimuksia erityisen avoimin mielin. Yleisesti on toimielimen terveydenhoitoyksikön tehtävänä, erityisesti tilanteessa, jossa joko virkamies itse tai hallinto on kiinnittänyt sen huomiota hallinnollisesta päätöksestä aiheutuviin mahdollisiin kielteisiin seurauksiin sen henkilön terveydelle, jolle päätös on osoitettu, tarkistaa esitettyjen riskien todellisuus ja laajuus ja ilmoittaa nimittävälle viranomaiselle tutkimuksensa tulokset.

Toimielimen avustamisvelvollisuus ja huolenpitovelvollisuus henkilöstöään kohtaan eivät kuitenkaan edellytä, että hallinto jättäisi noudattamatta omia sisäisiä sääntöjään.

(ks. 34, 35 ja 44 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Esders v. komissio (F‑62/10, EU:F:2011:141, 80 ja 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

2.      Henkilöstösääntöjen järjestelmästä ilmenee, että kyseessä voi olla varsinainen siirto vain silloin, jos virkamies siirretään avoinna olevaan virkaan. Tästä seuraa, että kaikkiin varsinaisiin siirtoihin sovelletaan henkilöstösääntöjen 4 ja 29 artiklassa vahvistettuja muotovaatimuksia. Näitä muotovaatimuksia ei sitä vastoin sovelleta silloin, kun kyseessä on virkamiehen uudelleensijoittaminen, koska tällainen siirto ei johda viran vapautumiseen.

Uudelleensijoittamisesta tehtäviin päätöksiin sovelletaan kuitenkin samalla tavoin kuin siirtoihin asianomaisten virkamiesten laillisten oikeuksien ja intressien suojelemisen osalta henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan sääntöjä erityisesti siinä mielessä, että virkamiehet voidaan sijoittaa uudelleen vain yksikön edun vuoksi ja virkojen vastaavuuden mukaisesti.

(ks. 46–48 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Clotuche v. komissio (T‑339/03, EU:T:2007:36, 31 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio de Albuquerque v. komissio (F‑55/06, EU:F:2007:15, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

3.      Silloin kun virkamiehelle uskottuja tehtäviä muutetaan tämän uudelleensijoittamisen yhteydessä, henkilöstösääntöjen 7 artiklassa nimenomaan lausuttu palkkaluokan ja viran vastaavuuden sääntö merkitsee virkamiehen nykyisten tehtävien ja palkkaluokan vertailua eikä hänen nykyisten ja aikaisempien tehtäviensä vertailua. Näin ollen palkkaluokan ja viran vastaavuuden sääntö ei estä sitä, että päätöksellä annetaan uusia tehtäviä, jotka – vaikka ne eroavat aikaisemmin hoidetuista tehtävistä ja asianomainen virkamies mieltää niiden merkitsevän hänen valtuuksiensa vähentämistä – ovat kuitenkin hänen palkkaluokkaansa vastaavan viran mukaisia. Näin ollen virkamiehen valtuuksien todellisella vähentämisellä rikotaan palkkaluokan ja viran vastaavuuden sääntöä vain, jos uudet tehtävät ovat kokonaisuudessaan selvästi hänen palkkaluokkaansa ja virkaansa vastaavia tehtäviä vähempiarvoisia, kun otetaan huomioon niiden luonne, merkitys ja määrä. Siten siirrettäessä virkamies yksikönpäällikön virasta neuvonantajan virkaan siten, että hän säilyttää saman AD 14 -palkkaluokan, noudatetaan palkkaluokan ja viran vastaavuutta, koska – kuten henkilöstösääntöjen liitteessä I olevassa A kohdassa esitetystä virkatyyppien taulukosta ilmenee, palkkaluokka AD 14 vastaa hallintovirkamiestä, joka hoitaa esimerkiksi johtajan, yksikönpäällikön tai neuvonantajan tehtäviä.

(ks. 57–59 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Bermejo Garde v. ETSK (F‑41/10, EU:F:2012:135, 162 ja 163 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑530/12 P)

4.      Kun virkamies nimitetään yksikönpäälliköksi, johtajaksi tai pääjohtajaksi samassa palkkaluokassa, hän saa nimityspäivästään lukien yhden ikälisän tässä palkkaluokassa henkilöstösääntöjen 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä säännös osoittaa, että palkankorotus maksetaan virkamiehelle hallinnointitehtävien hoitamisesta ja että se liittyy tällaisten tehtävien hoitamiseen. Jos virkamies lakkaa hoitamasta tällaisia tehtäviä hoitaakseen muita tehtäviä, joihin ei kuulu hallinnollista vastuuta, oikeus palkankorotukseen lakkaa.

(ks. 72 kohta)

5.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 88 artiklan mukaan asianosainen, myös asian voittanut asianosainen, voidaan velvoittaa korvaamaan oikeudenkäyntikulut osittain tai kokonaan, jos se katsotaan perustelluksi kyseisen osapuolen menettelyn takia, ottaen huomioon myös tämän menettely ennen asian vireilletuloa.

Koska kantaja on halunnut keskustella toimielimensä pääsihteerin kanssa ja kääntynyt suoraan nimittävänä viranomaisena toimivan toimielimen puhemiehen puoleen pyytääkseen tätä toteuttamaan hänen osaltaan kiireellisiä toimenpiteitä, ilman että kumpikaan näistä olisi ottanut häntä vastaan, mikä on voinut saada hänet tuntemaan, että hänen toimielimensä, jolle hän oli omistautunut, olisi hylännyt hänet, on katsottava, että toimielimen, joka on voittanut asian, on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien, ja että toimielin on velvoitettava korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, välitoimimenettelystä aiheutuneet kulut mukaan lukien.

(ks. 98 ja 100 kohta)