Language of document : ECLI:EU:F:2011:41

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

13 päivänä huhtikuuta 2011

Asia F‑105/09

Séverine Scheefer

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Määräaikaisen työsopimuksen uusiminen – Määräaikaisen työsopimuksen uudelleenluokittelu toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi – Muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäinen kohta

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Séverine Scheefer vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 12.2.2009 tehdyn parlamentin päätöksen, jolla vahvistettiin, että hänen väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksensa päättyisi 31.3.2009, ja 12.10.2009 tehdyn päätöksen, jolla hänen valituksensa hylättiin; kantaja vaatii myös korvausta vahingosta, jonka hän väittää kärsineensä parlamentin toiminnan takia.

Ratkaisu: Päätös, joka sisältyy 12.2.2009 päivättyyn kirjeeseen, jolla parlamentin pääsihteeri ilmoitti kantajalle yhtäältä, ettei ollut voitu löytää mitään oikeudellisesti hyväksyttävää ratkaisua, joka olisi mahdollistanut sen, että kantaja olisi voinut jatkaa työskentelyä Luxemburgin (Luxemburg) työterveysyksikössä, ja toisaalta, että kantajan väliaikaisen toimihenkilön tointa koskeva työsopimus päättyy 31.3.2009, kumotaan. Parlamentti velvoitetaan maksamaan kantajalle erotus sen määrän, jota tämä olisi voinut vaatia palkkana, jos hän olisi jatkanut tehtävissään parlamentin palveluksessa, ja sen määrän välillä, joka muodostuu palkasta, palkkioista, työttömyyskorvauksista ja kaikista muista korvauksista, joita hän on 1.4.2009 lukien tosiasiallisesti saanut sen palkan sijasta, jota hän sai väliaikaisena toimihenkilönä. Kanne hylätään muilta osin. Parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Kohde – Väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen luokitteleminen uudelleen – Tutkimatta jättäminen

(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Alkamisajankohta – väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen allekirjoittamispäivä

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

3.      Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70

(Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot; neuvoston direktiivi 1999/70)

4.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a kohdan soveltamisalaan kuuluvat väliaikaiset toimihenkilöt – Sopimuksen uusiminen toistaiseksi voimassa olevaksi ensimmäisen määräaikaisen uusimisen jälkeen – Määräaikaisen sopimuksen luokitteleminen uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohta ja 8 artiklan ensimmäinen alakohta; neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevassa 5 lausekkeessa olevan 1 kohdan c alakohta sekä 2 kohdan b alakohta)

5.      Virkamiehet – Kanne – Täysi harkintavalta – Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu raha-asioita koskevien riitojen käsite

(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot)

6.      Virkamiehet – Kanne – Kumoamistuomion vaikutukset

(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)

1.      Vaikka toimen oikeudellinen luokittelu kuuluu yksinomaan unionin tuomioistuimille eikä riipu asianosaisten tahdosta, unionin tuomioistuimet voivat kumota vain asianomaiselle vastaisia toimia eikä toimen toteuttajan sen osalta käyttämää virheellistä luokittelua sellaisenaan. Vaatimukset, joilla pyritään siihen, että virkamiestuomioistuin luokittelee tuomion tuomiolauselmassa väliaikaisen toimihenkilön työsopimuksen uudelleen, on näin ollen jätettävä tutkimatta.

(ks. 24 ja 25 kohta)

2.      Siltä osin kuin kyse on asianomaiselle vastaisen toimen tekoajankohdan määrittämisestä eli sen vahvistamisesta, mistä päivämäärästä valituksen tekemistä koskeva määräaika on laskettava, on huomautettava, että sopimuksen vaikutukset ja siten sen kyky olla asianomaiselle väliaikaiselle toimihenkilölle vastainen alkavat sen allekirjoittamisesta, joten sopimuksen allekirjoittamista on pääsääntöisesti pidettävä ajankohtana, josta lasketaan määräaika, jonka kuluessa valitus on tehtävä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(ks. 48 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑137/99 ja T‑18/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 11.7.2002, 56 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑65/07, Aayhan ym. v. parlamentti, 30.4.2009, 43 kohta

3.      Se, ettei direktiivi sellaisenaan sido unionin toimielimiä, ei voi sulkea pois sitä, että toimielinten on otettava se välillisesti huomioon suhteissaan virkamiehiinsä ja toimihenkilöihinsä. Näin ollen kun on kyse määräaikaisesta työstä annetusta direktiivistä 1999/70 ja sen liitteenä olevasta puitesopimuksesta, toimielinten on niitä sitovan lojaalisuusvelvollisuuden mukaisesti työnantajina tulkittava ja sovellettava palvelussuhteen ehtojen säännöksiä mahdollisimman pitkälle puitesopimuksen sanamuodon ja tavoitteen valossa.

(ks. 54 kohta)

4.      Määräaikaisesta työstä annetun direktiivin 1999/70 liitteenä olevassa puitesopimuksessa asetetaan työpaikan pysyvyys keskeiseksi tavoitteeksi Euroopan unionin työsuhteissa. Erityisesti 5 lausekkeen 1 kohdan c alakohdassa määrätään vahvistamaan määräaikaisten työsopimusten tai työsuhteiden uudistamisten enimmäislukumäärä. Saman lausekkeen 2 kohdan b alakohdassa määrätään, että määräaikaisia työsopimuksia voidaan tarvittaessa pitää toistaiseksi voimassa olevina.

Näin ollen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan sen jälkeen, kun 2 artiklan a alakohdan mukaisen väliaikaisen toimihenkilön työsopimusta on ensimmäisen kerran jatkettu määräaikaisesti, palvelussuhde voidaan uusia toistaiseksi, mistä seuraa, että tällaisen uudelleenluokittelun on katsottava tapahtuvan ilman eri toimenpiteitä. Toimielinten osalta tätä säännöstä on tulkittava tavalla, joka takaa sille laajan ulottuvuuden, ja sovellettava ehdottomasti, koska sillä nimenomaan pyritään rajoittamaan väliaikaisen toimihenkilön tointa koskevien peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemistä määräämällä, että tehtyä kolmatta määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Lisäksi toimielimen sisäiset säännöt ovat vähemmän velvoittavia kuin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot, eivätkä ne voi estää muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen kohdan vaikutusten syntymistä.

(ks. 54–56 ja 60 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: em. asia Aayhan v. parlamentti, 119 ja 120 kohta

5.      Vaatimus, että toimielin maksaa toimihenkilölle rahasumman, johon tämä katsoo olevansa oikeutettu muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti, sisältyy henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun käsitteeseen ”raha-asioita koskevat riidat” ja eroaa toimihenkilöiden toimielimiä vastaan nostamista vastuuta koskevista kanteista, joissa vaaditaan vahingonkorvausta. Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdan nojalla virkamiestuomioistuimella on näissä riita-asioissa täysi harkintavalta, jonka perusteella sen tehtävänä on antaa niihin kokonaisvaltainen ratkaisu ja lausua siten kaikista toimihenkilön oikeuksista ja velvollisuuksista niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa kyseessä olevalle toimielimelle toimitetaan tuomion tietty osa pantavaksi täytäntöön virkamiestuomioistuimen valvonnan alaisena ja sen vahvistamin täsmällisin edellytyksin.

(ks. 68 kohta)

Viittaukset::

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑135/06 P, Weißenfels v. parlamentti, 18.12.2007, 65, 67 ja 68 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑49/08, Giannini v. komissio, 2.7.2009, 39–42 kohta

6.      Unionin tuomioistuinten kumottua toimen tämä poistuu oikeusjärjestyksestä taannehtivasti. Kun kumottu toimi on jo pantu täytäntöön, sen vaikutusten häviäminen edellyttää, että oikeudellinen tilanne, jossa kantaja oli ennen toimen toteuttamista, palautetaan.

(ks. 69 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/05, Landgren v. ETF, 26.10.2006, 92 kohta