EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

19 päivänä kesäkuuta 2013

Asia F‑81/11

BY

vastaan

Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA)

EASA:n henkilöstö – Väliaikainen toimihenkilö – Tutkittavaksi ottaminen – Kanteen nostamisen määräaika – Epäedullinen arviointikertomus – Asemapaikan siirto – Työpaikkakiusaaminen – Harkintavallan väärinkäyttö

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa BY vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan lentoturvallisuusviraston (jäljempänä EASA tai virasto) pääjohtajan 17.12.2010 tekemän päätöksen siirtää kantaja muuhun kuin johtotehtävään yksikön edun vuoksi.

Ratkaisu:      Kanne hylätään.      BY vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan lentoturvallisuusviraston oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Kantajan asianajajan postitse toimitettuun kannekirjelmän alkuperäiskappaleeseen mutta ei telekopilla lähetettyyn versioon merkitsemä leima "oikeaksi todistettu jäljennös" – Sääntöjenvastaisuus, joka ei ole peruste tutkimatta jättämiselle

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 34 artiklan 1 ja 6 kohta)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Kannekirjelmän alkuperäiskappaleen oikeaksi todistettujen jäljennösten riittämättömän määrän toimittaminen – Sääntöjenvastaisuus, joka ei ole peruste tutkimatta jättämiselle

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 34 artiklan 1 kohta ja 94 artiklan a alakohta)

3.      Henkilöstökanne – Kanneperusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite – Yksikön edun mukainen päätös – Harkintavallan väärinkäyttöä ei ole

1.      Se, että kantajan asianajaja on merkinnyt kannekirjelmän alkuperäiskappaleen kansilehdelle leiman "oikeaksi todistettu jäljennös" ja että hän on tämän asiakirjan viimeisellä sivulla olevan omakätisen allekirjoituksensa viereen merkinnyt asianajotoimistonsa leiman, ei merkitse sitä, että kyseinen kappale ei olisi telekopiolla lähetetyn kannekirjelmän alkuperäiskappale, samoin kuin leiman "alkuperäinen" merkitseminen alkuperäiskappaleeseen ei veisi siltä tätä ominaisuutta, vaikka sitä muutettaisiin näin leiman merkitsemisellä. Sitä, että asianajaja merkitsee leiman ”oikeaksi todistettu jäljennös” kannekirjelmän alkuperäiskappaleeseen, on pidettävä pelkkänä kirjoitusvirheenä, joka ei johda kanteen tutkimatta jättämiseen.

(ks. 37 kohta)

2.      Se, että kannekirjelmän jäljennöksiä on alkuperäiskappaleen ohella lukumääräisesti vähemmän kuin oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, jotka on toimitettava alkuperäiskappaleen mukana virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 34 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytetyllä tavalla, ei ole peruste kanteen tutkimatta jättämiselle. Muunlainen johtopäätös olisi kohtuuttoman ankara, kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate ja kantajan oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon, mikäli oikeusvarmuuden periaatetta ei ole loukattu. Tältä osin seuraamuksena sille, että kyseistä 34 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ei ole noudatettu, voi tarvittaessa olla saman työjärjestyksen 94 artiklan a alakohdan soveltaminen.

(ks. 38 kohta)

3.      Harkintavallan väärinkäytön käsitteellä, josta menettelyn väärinkäyttö on yksi ilmaus, on täsmällinen soveltamisala ja se liittyy siihen, että hallintoviranomainen käyttää valtuuksiaan muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on sille myönnetty. Päätöstä tehtäessä harkintavaltaa on käytetty väärin ainoastaan, jos objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen perusteella on selvää, että päätös on tehty muiden kuin esitettyjen päämäärien saavuttamiseksi.

Kun siirtopäätöstä ei ole katsottu yksikön edun vastaiseksi, kyse ei voi olla harkintavallan väärinkäytöstä. Erityisesti se, että virkamiehen esimies on laatinut tämän virkamiehen arviointikertomuksen, vaikka tämä esimies oli nimenomaisesti kyseisen virkamiehen tekemän työpaikkakiusaamista koskevan kantelun kohteena, ei sellaisenaan ole omiaan kyseenalaistamaan tämän esimiehen puolueettomuutta ilman muita seikkoja.

(ks. 69, 70 ja 72 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 176/82, Nebe v. komissio, 14.7.1983, 25 kohta ja asia C‑121/01 P, O’Hannrachain v. parlamentti, 5.6.2003, 46 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑59/91 ja T‑79/91, Eppe v. komissio, 10.7.1992, 57 kohta; asia T‑118/95, Anacoreta Correia v. komissio, 11.6.1996, 25 kohta; asia T‑131/97, Gómez de Enterría y Sanchez v. parlamentti, 17.11.1998, 62 kohta; yhdistetyt asiat T‑112/96 ja T‑115/96, Séché v. komissio, 6.7.1999, 139 kohta ja asia T‑389/02, Sandini v. yhteisöjen tuomioistuin, 14.10.2004, 123 kohta