Language of document : ECLI:EU:F:2010:23

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

15 päivänä huhtikuuta 2010

Asia F-104/08

Angel Angelidis

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Virkamiehet – Avoin virka – Sellaisen tuomion täytäntöönpano, jolla nimityspäätös on kumottu – Uusi ilmoitus avoimesta virasta – Perusteltu luottamus – Virkamiesten urakehitysmahdollisuuksia koskeva periaate – Yhdenvertainen kohtelu – Hyvän hallinnon periaate – Huolenpitovelvollisuus – Ilmeinen arviointivirhe – Harkintavallan väärinkäyttö

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Angel Angelidis vaatii yhtäältä, että parlamentin sisäasioiden pääosaston talousarvioasioiden osaston johtajan virkaan liittyvä avointa virkaa koskeva ilmoitus nro 12564 sekä päätökset, joilla tähän virkaan nimitettiin V. ja joilla kantajan hakemus siihen hylättiin, ja päätökset, joilla kantajan valitukset kyseisistä päätöksistä hylättiin, kumotaan, ja toisaalta, että parlamentti velvoitetaan suorittamaan korvausta vahingosta, jota oli väitetysti aiheutunut edellä mainituista riidanalaisista toimenpiteistä, sekä lopuksi, että kantaja joka tapauksessa määrätään ad personam johtajan palkkaluokkaan.

Ratkaisu: Parlamentti velvoitetaan suorittamaan kantajalle 1 000 euroa. Kanne hylätään muilta osin. Parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja yhdestä kolmasosasta kantajan oikeudenkäyntikuluja. Kantaja vastaa kahdesta kolmasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Valituksen hylkäämispäätöksestä nostettu kanne – Tutkittavaksi ottaminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Täytäntöönpanotoimien toteuttamisvelvollisuuden laajuus

(EY 233 artikla)

3.      Virkamiehet – Kanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Nimeämispäätöksen kumoaminen – Hallinnon velvoitteet

(EY 233 artikla; henkilöstösääntöjen 91 artikla)

4.      Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Kriteerit – Yksikön etu – Hallinnon harkintavalta

5.      Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Kohde – Hakijoiden ansioiden vertailu

(Henkilöstösääntöjen 29 artikla)

6.      Virkamiehet – Kanne – Perusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite

1.      Valituksen hylkäämisestä tehtyä päätöstä vastaan virallisesti esitetyt kumoamisvaatimukset merkitsevät sitä, että toimi, jota valitus koskee, saatetaan virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi, kun tällaisilla vaatimuksilla ei sellaisenaan ole itsenäistä sisältöä.

(ks. 18 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 293/87, Vainker v. parlamentti, 17.1.1989 (Kok., s. 23, 8 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑309/03, Camós Grau v. komissio, 6.4.2006 (Kok., s. II‑1173, 43 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑85/08, Notarnicola v. tilintarkastustuomioistuin, 9.7.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑263 ja II‑A‑1‑1429, 14 kohta)

2.     Kun unionin tuomioistuimet kumoavat toimielimen toimen, viimeksi mainitun on EY 233 artiklan mukaan toteutettava tuomion täytäntöönpanon edellyttämät asianmukaiset toimenpiteet. Noudattaakseen kumoamistuomiota ja pannakseen sen kaikilta osin täytäntöön toimielimen, jonka toteuttama toimenpide on kumottu, on noudatettava paitsi tuomion tuomiolauselmaa myös siihen johtaneita perusteluita, jotka ovat tuomiolauselman välttämätön tuki, siltä osin kuin perustelut ovat välttämättömät tuomiolauselman täsmällisen tarkoituksen määrittämiseksi. Näissä perusteluissa nimittäin yksilöidään täsmällisesti se toimenpiteen kohta, joka on katsottu lainvastaiseksi, ja niistä käyvät ilmi ne tuomiolauselmassa todetun lainvastaisuuden täsmälliset syyt, jotka asianomaisen toimielimen on otettava huomioon korvatessaan kumotun toimenpiteen toisella toimenpiteellä. Kun tarkastellaan unionin tuomioistuinten antaman kumoamistuomion vaikutuksia, on myös huomautettava, että tuomio vaikuttaa takautuvasti ja sen johdosta kumottu toimenpide siis poistetaan takautuvasti oikeudellisesta järjestelmästä. Vastaajana olevan toimielimen on EY 233 artiklan mukaisesti toteutettava todettujen lainvastaisuuksien vaikutusten poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mikä merkitsee tilanteessa, jossa toimenpide on jo pantu täytäntöön, kantajan palauttamista siihen oikeudelliseen tilanteeseen, jossa hän oli ennen kyseistä toimenpidettä.

(ks. 35 ja 36 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑8/99 P, Gómez de Enterría y Sanchez v. parlamentti, 13.7.2000 (Kok., s. I‑6031, 19 ja 20 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑47/97, Plug v. komissio, 27.6.2000 (Kok. H., s. I‑A‑119 ja II‑527, 58 kohta); asia T‑119/99, Hoyer v. komissio, 5.12.2002 (Kok. H., s. I‑A‑239 ja II‑1185, 35 kohta); asia T‑324/02, McAuley v. neuvosto, 17.12.2003 (Kok. H., s. I‑A‑337 ja II‑1657, 56 kohta) ja asia T‑254/04, Pappas v. alueiden komitea, 29.6.2005 (Kok. H., s. I‑A‑177 ja II‑787, 36 ja 37 kohta)

3. Unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole hallintoviranomaisen sijaan määrittää niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita nimittävän viranomaisen on tarvittaessa toteutettava. Nimittävän viranomaisen on sille EY 233 artiklan nojalla annettua harkintavaltaa käyttäessään tehtävä valinta erilaisten mahdollisten toimenpiteiden välillä yksikön etujen ja kantajalle aiheutuneen vahingon korjaamistarpeen yhteensovittamiseksi. Kyseisen viranomaisen ei tarvitse jatkaa henkilöstösääntöjen 29 artiklan mukaisesti aloittamaansa palvelukseenottomenettelyä. Kyseistä periaatetta sovelletaan myös tilanteessa, jossa unionin tuomioistuimet ovat osittain kumonneet palvelukseenottomenettelyn. Tästä seuraa, että tällainen kumoamistuomio ei voi missään tapauksessa vaikuttaa nimittävän viranomaisen harkintavaltaan, jonka perusteella se voi saadakseen lisää valinnanvaraa peruuttaa yksikön edun mukaisesti alkuperäisen ilmoituksen avoimesta virasta ja vastaavasti aloittaa uuden menettelyn kyseisen viran täyttämiseksi.

(ks. 41 ja 42 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑38/89, Hochbaum v. komissio, 14.2.1990 (Kok., s. II‑43, 15 kohta); asia T‑84/91, Meskens v. parlamentti, 8.10.1992 (Kok., s. II‑2335, 78 kohta); asia T‑41/95, Moat v. komissio, 21.6.1996 (Kok. H., s. I‑A‑319 ja II‑939, 38 ja 39 kohta); em. asia Pappas v. alueiden komitea, 44 kohta ja yhdistetyt asiat T‑432/03 ja T‑95/05, Dehon v. parlamentti, 17.10.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑209 ja II‑A‑2‑1077, 49 kohta)

4. Nimittävällä viranomaisella on laaja harkintavalta arvioidessaan yksikön etua ja erityisesti määrittäessään täytettävän viran erityisvaatimukset. Unionin tuomioistuinten valvonnan on rajoituttava sen selvittämiseen, onko kyseinen viranomainen pysytellyt sellaisissa rajoissa, joita ei voida arvostella, ja onko se pidättäynyt käyttämästä harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti.

(ks. 58 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑237/95, Carbajo Ferrero v. parlamentti, 12.6.1997 (Kok. H., s. I‑A‑141 ja II‑429, 99 kohta)

5. Avointa virkaa koskevan ilmoituksen tarkoituksena on yhtäältä antaa asianomaisille mahdollisimman tarkkaa tietoa edellytyksistä, joita täytettävän viran hoitamiselle on asetettu, ja toisaalta vahvistaa se oikeudellinen kehys, jonka puitteissa nimittävä viranomainen aikoo vertailla hakijoiden ansioita ja jonka se asettaa itse itselleen. Kyseinen viranomainen poikkeaisi tästä kehyksestä ja lisäksi loukkaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jos sen pitäisi hyväksyä hakemus, joka on jätetty avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vahvistetun määräajan päättymisen jälkeen ja jonka viivästymistä ei voida perustella ennalta-arvaamattomalla tapahtumalla tai ylivoimaisella esteellä.

(ks. 78 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑30/04, Sena v. EASA, 4.5.2005 (Kok. H., s. I‑A‑113 ja II‑519, 52 kohta)

6. Päätöstä tehtäessä harkintavaltaa on käytetty väärin, jos objektiivisten, asiaankuuluvien ja yhtäpitävien seikkojen perusteella on selvää, että päätös on tehty muiden kuin kyseessä olevan säännöstön tavoitteiden saavuttamiseksi.

(ks. 89 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 52/86, Banner v. parlamentti, 25.2.1987 (Kok., s. 979, 6 kohta) ja asia 135/87, Vlachou v. tilintarkastustuomioistuin, 8.6.1988 (Kok., s. 2901, 27 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑33/08, V v. komissio, 21.10.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑403 ja II‑A‑1‑2159, 250 kohta)