VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
28 päivänä kesäkuuta 2011
Asia F‑55/10
AS
vastaan
Euroopan komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Hakemuksen hylkääminen – Oikeussuojan tarve – Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva virkamies – Hakemuksen hylkäämistä koskeva päätös ja nimityspäätös eivät ole jakamattomia – Eron tekeminen sellaisten samaan tehtäväryhmään kuuluvien virkamiesten välillä, jotka ovat samassa palkkaluokassa ja jotka etenevät urillaan eri tavalla – Palkkaluokan ja viran vastaavuus
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa AS vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan muun muassa 30.9.2009 tehdyn komission päätöksen, jolla hylättiin hänen kirjastoavustajan virkaan esittämänsä hakemus, ja velvoittamaan komission maksamaan hänelle yhteensä 30 000 euroa korvauksena aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä, joita AS katsoo kärsineensä.
Ratkaisu: Komission 30.9.2009 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan hakemus virkaan, kumotaan. Komissio velvoitetaan maksamaan kantajalle 3 000 euroa. Kanteen vaatimukset hylätään muilta osin. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kolme neljäsosaa kantajan oikeudenkäyntikuluista. Kantaja vastaa yhdestä neljäsosasta omia oikeudenkäyntikulujaan.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Oikeussuojan tarve – Kanne päätöksestä, jolla hylätään hakemus avoimeen virkaan
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
2. Virkamiehet – Kanne – Oikeussuojan tarve – Hakemuksen hylkäämisestä tehty päätös
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
3. Perusoikeudet – Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen – Lääkärin vaitiolovelvollisuuden ulottuvuus
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla)
4. Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset
(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)
5. Oikeudenkäyntimenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset
(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta ja 43 artiklan 1 kohta)
6. Virkamiehet – Ilmoitus avoimesta virasta – Tehtäväryhmän AST virka, johon sovelletaan rajoituksia – Hakemusten tarkastelu – Tehtäväryhmän AST sellaisten hakijoiden lainvastainen poissulkeminen, joihin ei sovelleta rajoituksia
(Henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohta ja 7 artiklan 1 kohta; liitteessä XIII oleva 10 artikla)
7. Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Riidanalaisen toimen kumoaminen, jolla ei taata asianmukaista korvausta henkisestä kärsimyksestä – Taloudellisen korvauksen myöntäminen
(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)
1. Sellaisen virkamiehen tilanne, joka on siirretty viran puolesta eläkkeelle työkyvyttömyyslautakunnan toteaman pysyvän, täydelliseksi katsotun työkyvyttömyyden takia, on tilanne, joka voi peruuntua. Koska virkamies, jota on kohdannut tällainen työkyvyttömyys, saattaa vastaisuudessa palata tehtäviinsä, ellei toisin osoiteta, hän säilyttää näin ollen intressin vaatia sellaisen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen hakemuksensa avoimena olleeseen toimeen.
(ks. 29 kohta)
Viittaukset:
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑526/08 P, komissio v. Strack, 9.12.2010, 73 ja 74 kohta
2. Tapauksessa, jossa virkamies on nostanut kanteen henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan nojalla ja jossa hakemuksen hylkäämispäätös on erottamaton osa tätä hakemusta vastaavaa nimittämispäätöstä, asianomaisen henkilön intressiä näiden päätösten kumoamiseen on arvioitava kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti.
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että mainitut päätökset olisivat jakamattomia ja että kantaja olisi tutkittavaksi jättämisen uhalla velvollinen vaatimaan samanaikaisesti kummankin päätöksen kumoamista. Kantajalla on nimittäin oikeus vaatia vain sen päätöksen kumoamista, jolla hänen hakemuksensa hylättiin.
Lisäksi on suhteellisuusperiaatteen mukaista, että virkamiehellä, joka haluaa suojella kolmansien oikeuksia, on mahdollisuus vaatia vain oman hakemuksensa hylkäämispäätöksen kumoamista ilman, että hänen olisi kanteensa tutkittavaksi jättämisen uhalla vaadittava muiden virkamiesten nimittämispäätösten kumoamista.
(ks. 30–33 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑17/07 P, Neirinck v. komissio, 28.2.2008
Unionin yleinen tuomioistuin: em. asia komissio v. Strack, 45 kohta
3. Lääkärin vaitiolovelvollisuus kattaa muun muassa tiedot, jotka terveydenhoitohenkilöstö on saanut tietoonsa tehtäviensä hoitamisen yhteydessä ja jotka hoidettavana ollut potilas on sille antanut. Oikeus lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen suojaamiseen, joka on yksityisyyden suojan kunnioittamisen osatekijä, on unionin oikeusjärjestyksessä suojattu perusoikeus. Näitä kahta oikeutta voidaan rajoittaa edellyttäen, että ne tosiasiassa palvelevat unionin asettamia yleisen edun mukaisia tavoitteita ja ettei niillä puututa perusoikeuksiin tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä ja jolla loukattaisiin täten taattujen oikeuksien keskeistä sisältöä.
Tältä osin ja viitaten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaan, viranomaisen puuttuminen yksityisyyden suojan kunnioittamiseen, johon kuuluu oikeus pitää salassa terveydentilaa koskevat tiedot, voi olla perusteltua jos ”laki sen sallii” jos sillä pyritään johonkin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen kuten ”taloudellinen hyvinvointi” ja ”terveyden suojaaminen”, ja jos se on ”välttämätöntä” näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asia ei ole täten kun toimielin käyttää virkamiehen nostaman kanteen yhteydessä asianomaisen virkamiehen potilastietoihin kuuluvia tietoja vain esittääkseen perustellakseen lisää väitettään, jonka mukaan virkamiehellä ei ollut oikeussuojan tarvetta.
(ks. 41 ja 42 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑176/94, K v. komissio, 13.7.1995, 34–46 kohta
4. Vaikka unionin tuomioistuimet eivät voi viran puolesta esittää perustetta, johon asianosaiset eivät ole vedonneet, paitsi jos ne koskevat yleistä järjestystä, niiden on kuitenkin tulkittava kantajan perusteita niiden asiasisällön pikemminkin kuin niiden oikeudellisen luonnehdinnan kannalta, edellyttäen kuitenkin, että nämä perusteet käyvät riittävän selvästi ilmi kanteesta. Terminologisista seikoista riippumatta perusteiden on kuitenkin oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja virkamiestuomioistuin ratkaista asian tarvittaessa ilman muita tietoja.
(ks. 50 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 19/60, 21/60, 2/61 ja 3/61; Fives Lille Cail ym. v. korkea viranomainen, 15.12.1961 ja asia C‑78/03 P, komissio v. Aktionsgemeinschaft Recht und Eigentum, 13.12.2005, 45 kohta
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑145/98, ADT Projekt v. komissio, 24.2.2000, 66 kohta
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑577/08, Proges v. komissio, 26.3.2010, 21 kohta
5. Jos kantaja vetoaa valituksessaan ja kanteessaan sisäistä laillisuutta koskevaan perusteeseen, uusi sisäistä laillisuutta, kuten henkilöstösääntöjen rikkomista, koskeva peruste, johon on ensimmäisen kerran vedottu virkamiestuomioistuimessa, otetaan tutkittavaksi. Tältä osin sillä, että uusi peruste perustuu täsmälliselle oikeudelliselle päättelylle, joka eroaa olennaisesti ensimmäisestä perusteesta, ei ole vaikutusta.
(ks. 51–53 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑45/07, Mandt v. parlamentti, 1.7.2010, 108–123 kohta
6. Kun henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että nimittävä viranomainen määrää kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä, siinä estetään nimittävää viranomaista epäämästä tiettyjen virkamiesten pääsyn palkkaluokkia AST 1–AST 7 vastaavaan virkaan vain sillä perusteella, että näissä viroissa on tarkoitus saavuttaa palkkaluokka AST 11. Tämän artiklan ja henkilöstösääntöjen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimittäin vain toimielimet voivat määrätä tietyn tehtäväryhmän sisällä palkkaluokkien ja tehtävien vastaavuudesta.
Tältä osin se seikka, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 10 artiklan siirtymäsäännöksissä asetetaan tietyille, entisiin ura-alueisiin C ja D kuuluneille virkamiehille urakehitystä koskevia rajoituksia, ei mahdollista, että toimielin voi vain tämän seikan johdosta ja vain sen perusteella varata heille tiettyjä virkoja ja tämän seurauksena evätä muilta, saman palkkaluokan virkamiehiltä pääsyn näihin virkoihin.
Se, että toimielin pitää voimassa periaatteellisen erottelun saman palkkaluokan ja samaan tehtäväryhmään kuuluvien virkamiesten välillä tiettyihin virkoihin pääsyä varten, on ristiriidassa henkilöstösääntöjen uudistamisen sen tavoitteen, joka on, että aikaisemmat ura-alueet B, C ja D yhdistettiin yhdeksi ainoaksi tehtäväryhmäksi AST. Täten nimittävä viranomainen ei voi laillisesti tarkastella erikseen saman palkkaluokan virkamiesten ansioita sen mukaan, että he kuuluivat vanhojen henkilöstösääntöjen voimassaolon aikana eri ura-alueisiin, koska lainsäätäjä on halunnut yhdistää ne yhdeksi ainoaksi tehtäväryhmäksi.
(ks. 58 ja 63–65 kohta)
Viittaukset:
Unionin tuomioistuin: asia C‑496/08 P, Angé Serrano ym. v. parlamentti, 4.3.2010, 106 kohta
7. Virkamiehelle virkavirheestä, joka on omiaan aiheuttamaan hallinnon vastuun syntymisen, aiheutunut henkinen kärsimys muodostaa oikeuden vahingonkorvaukseen, kun riitautetun lainvastaisen toimen kumoaminen ei sellaisenaan ole riittävä korvaus tästä vahingosta.
Asian laita on täten kun toimielin, joka kieltäytyessään lainvastaisesti tarkastelemasta virkamiehen hakemusta avoimeen virkaan, vaikka asianomainen virkamies oli useiden vuosien ajan toiminut kyseisen tyyppisissä tehtävissä, on aiheuttanut virkamiehelle henkistä kärsimystä, jota ei korvata riittävällä tavalla pelkällä lainvastaisen toimen kumoamisella, koska asianomainen virkamies ei työkyvyttömyytensä johdosta voi enää hyötyä minkäänlaisesta kyseisen toimielimen toteuttamasta täytäntöönpanotoimenpiteestä.
(ks. 79–80 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: yhdistetyt asiat F‑99/07 ja F‑45/08, Bernard v. Europol, 7.7.2009, 103–107 kohta