Language of document : ECLI:EU:T:1997:192

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (laajennettu toinen jaosto)

10 päivänä joulukuuta 1997 (1)

Oikeudenkäyntimenettely - Asioiden yhdistäminen - EHTY:n tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 23 artikla - Vastaajana oleva toimielin - Asiaa koskevat asiakirjat - Asiakirjojen esittäminen - Luottamuksellisuus

Asiassa T-134/94,

NMH Stahlwerke GmbH, Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Sulzbach-Rosenberg (Saksa), edustajinaan asianajajat Paul B. Schäuble, Siegfried Jackermeier ja Reinhard E. Ingerl, München, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Ernest Arendt, 8-10 rue Mathias Hardt,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Norbert Lorenz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Heinz-Joachim Freund, Frankfurt am Main, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-136/94,

Eurofer ASBL, Luxemburgin oikeuden mukaan perustettu yhdistys, kotipaikka Luxemburg, edustajanaan asianajaja Norbert Koch, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa Eurofer ASBL, GISL, 17-25 avenue de la Liberté,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Norbert Lorenz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Heinz-Joachim Freund, Frankfurt am Main, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-137/94,

ARBED SA, Luxemburgin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Luxemburg, edustajanaan asianajaja Alexandre Vandencasteele, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Paul Ehmann, 19 avenue de la Liberté,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamies Julian Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Guy Charrier ja lopuksi oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-138/94,

Cockerill-Sambre SA, Belgian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Bryssel, edustajanaan asianajaja Alexandre Vandencasteele, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Ernest Arendt, 8-10 rue Mathias Hardt,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamies Julian Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Guy Charrier ja lopuksi oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-141/94,

Thyssen Stahl AG, Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Duisburg (Saksa), edustajinaan asianajajat Joachim Sedemund ja Frank Montag, Köln, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Aloyse May, 31 Grand-rue,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Norbert Lorenz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Heinz-Joachim Freund, Frankfurt am Main, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-145/94,

Unimétal - Société française des aciers longs SA, Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Rombas (Ranska), edustajinaan asianajajat Antoine Winckler, Pariisi, ja Caroline Levi, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Elvinger & Hoss, 2 place Winston Churchill,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamies Julian Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Guy Charrier ja lopuksi oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-147/94,

Krupp Hoesch Stahl AG, Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Dortmund (Saksa), edustajinaan asianajajat Otfried Lieberknecht, Karlheinz Moosecker, Gerhard Wiedemann ja Martin Klusmann, Düsseldorf, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Axel Bonn, 62 avenue Guillaume,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Norbert Lorenz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Heinz-Joachim Freund, Frankfurt am Main, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-148/94,

Preussag Stahl AG, Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Salzgitter (Saksa), edustajinaan asianajajat Horst Satzky, Bernhard M. Maassen, Martin Heidenhain ja Constantin Frick, Bremen, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto René Faltz, 6 rue Heine,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Norbert Lorenz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Heinz-Joachim Freund, Frankfurt am Main, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-151/94,

British Steel plc, Englannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Lontoo, edustajinaan solicitor Philip G. H. Collins ja solicitor John E. Pheasant, Bryssel, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Marc Loesch, 11 rue Goethe,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamies Julian Currall ja komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

asiassa T-156/94,

Siderúrgica Aristrain Madrid, SL, Espanjan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Madrid, edustajinaan asianajajat Antonio Creus Carreras ja Xavier Ruiz Calzado, Barcelona,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Francisco Enrique González Díaz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, avustajanaan asianajaja Ricardo Garcia Vicente, Madrid, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

sekä asiassa T-157/94,

Empresa Nacional Siderúrgica, SA (Ensidesa), Espanjan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Avilés (Espanja), edustajinaan asianajajat Santiago Martinez Lage ja Jaime Perez-Bustamante Köster, Madrid, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Aloyse May, 31 Grand-rue,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön virkamiehet Julian Currall ja Francisco Enrique González Díaz sekä komissiossa toimiva kansallinen virkamies Géraud de Bergues, sittemmin oikeudellisen yksikön pääjohtaja Jean-Louis Dewost ja Currall, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

joissa kantajat vaativat yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta pääasioissa kumoamaan teräspalkkien eurooppalaisten tuottajien välisiä sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja koskevan, EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamismenettelyssä 16 päivänä helmikuuta 1994 tehdyn komission päätöksen 94/215/EHTY (EYVL L 116, s. 1),

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Kalogeropoulos sekä tuomarit C. P. Briët, C. W. Bellamy, A. Potocki ja J. Pirrung,

kirjaaja: H. Jung,

on antanut seuraavan

määräyksen

1.
    Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu toinen jaosto) on nyt käsiteltävinä olevia asioita koskevassa, 19.6.1996 antamassaan määräyksessä (Kok. 1996, s. II-537, jäljempänä 19.6.1996 annettu määräys) lykännyt päätöksentekoaan siltä osin, kuin kantajat ovat vaatineet saada tutustua vastaajan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle EHTY:n tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 23 artiklan nojalla toimittamaan asiakirja-aineistoon (jäljempänä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettu asiakirja-aineisto) kuuluvista asiakirjoista sellaisiin, jotka vastaaja on luokitellut sisäisiksi asiakirjoiksi, ja siltä osin, kuin kantajat ovat vaatineet sellaisten asiakirjojen esittämistä, jotka eivät sisälly tähän asiakirja-aineistoon, sekä samalla velvoittanutvastaajan esittämään yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti ne syyt, joiden vuoksi se katsoo, että tiettyjä tähän asiakirja-aineistoon sisältyviä asiakirjoja, jotka se on luokitellut ”sisäisiksi”, ei voida sen mielestä esittää kantajille.

2.
    Vastaaja on vastannut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 11.9.1996 päivätyllä kirjeellään (asia T-151/94, jäljempänä British Steeliä koskeva asia), 12.9.1996 päivätyllä kirjeellään (asia T-137/94, jäljempänä ARBEDia koskeva asia; asia T-138/94, jäljempänä Cockerill-Sambrea koskeva asia; asia T-145/94, jäljempänä Unimétalia koskeva asia; asia T-156/94, jäljempänä Aristrainia koskeva asia, ja asia T-157/94, jäljempänä Ensidesaa koskeva asia) ja 13.9.1996 päivätyllä kirjeellään (asia T-134/94, jäljempänä NMH:ta koskeva asia; asia T-136/94, jäljempänä Euroferia koskeva asia; asia T-141/94, jäljempänä Thysseniä koskeva asia; asia T-147/94, jäljempänä Krupp Hoeschia koskeva asia, ja asia T-148/94, jäljempänä Preussagia koskeva asia).

3.
    Vastaaja ehdotti kirjeissään, että asiat siirrettäisiin ”ratkaistavana olevan kysymyksen tärkeyden vuoksi” ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen täysistunnon käsiteltäviksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 14 artiklan nojalla. Kantajia pyydettiin esittämään huomautuksensa tästä ehdotuksesta, minkä ne tekivät 1.-24.10.1996 jättämillään kirjeillä. NMH:ta, ARBEDia, Cockerill-Sambrea, Preussagia, British Steeliä ja Ensidesaa koskevien asioiden kantajat vastustivat siirtoa. Ne vetosivat lähinnä siihen, ettei siirtäminen ollut perusteltua oikeudenkäynnin silloisessa vaiheessa ja että vastaajan pyynnön tarkoituksena oli pelkästään asettaa 19.6.1996 annettu määräys kyseenalaiseksi.

4.
    Todettakoon tässä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu kolmas jaosto) on 30.3.1995 päivätyllä kirjaajan kirjeellä pyytänyt asianosaisia esittämään kirjallisesti huomautuksensa nyt käsiteltävinä olevien asioiden yhdistämisestä pelkästään suullista käsittelyä varten. Useiden sellaisten asioiden yhdistämisestä, joissa on neljä eri oikeudenkäyntikieltä, mahdollisesti aiheutuvien ongelmien vuoksi kantajia pyydettiin myös antamaan suostumuksensa siihen, että seuraavanlaisia prosessuaalisia menettelytapoja noudatetaan, mikäli asiat yhdistetään:

”-    kantajat voivat kirjaamossa tutustua kunkin asian alkuperäiseen asiakirjavihkoon eli asiassa vaihdettuihin kirjelmiin liitteineen, mutta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei anna kantajille jäljennöksiä näistä asiakirjoista eikä käännätä kirjelmiä tai liitteitä muille oikeudenkäyntikielille;

-    suullista käsittelyä varten laaditut kertomukset annetaan kullekin kantajalle tiedoksi sen asiassa sen oikeudenkäyntikielellä ja kaikissa muissa asioissa niillä kielillä, joina kyseinen suullista käsittelyä varten laadittu kertomus on saatavilla, eli ranskaksi ja kyseisen asian oikeudenkäyntikielellä”.

5.
    Kymmenen yhdestätoista kantajasta ja vastaaja vastasivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 30.3.1995 päivättyyn kirjeeseen antavansa periaatteellisensuostumuksensa asioiden yhdistämiseen pelkästään suullista käsittelyä varten sekä edellä 4 kohdassa esitettyihin menettelytapoihin, joita noudattaen asiakirjavihkoon voidaan tutustua ja suullista käsittelyä varten laaditut kertomukset annetaan tiedoksi.

6.
    NMH:ta koskevan asian kantaja (jäljempänä NMH) totesi kuitenkin, ettei kaikkien asioiden yhdistäminen suullista käsittelyä varten ollut sen edun mukaista, koska sitä koski yksinomaan yksi kilpailusääntöjen rikkominen eli luottamuksellisten tietojen vaihtaminen teräspalkkijaoksen ja Walzstahl-Vereinigungin piirissä. NMH katsoo, että jos asiat yhdistetään suullista käsittelyä varten, valtaosa käsittelystä, joka saattaa kestää useita päiviä tai NMH:n käsityksen mukaan jopa useita viikkoja, kuluisi kilpailusääntöjen sellaisten rikkomisten käsittelyyn, jotka eivät koske sitä, eikä sen voida edellyttää kärsivän tästä sille aiheutuvia asianajokustannuksia.

Käsiteltävinä olevien asioiden siirtämistä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen täysistunnon käsiteltäviksi koskeva pyyntö

7.
    Työjärjestyksen 14 artiklan ensimmäisestä kohdasta ja 51 artiklan 1 kohdasta yhdessä luettuina johtuu, että asiaa käsittelevä jaosto voi missä tahansa asian käsittelyn vaiheessa omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä ehdottaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen täysistunnolle asian siirtämistä täysistunnon tai sellaisen jaoston käsiteltäväksi, jossa on eri lukumäärä tuomareita, jos se on perusteltua asian oikeudellisen vaikeaselkoisuuden tai asian merkityksen taikka erityisten olosuhteiden vuoksi.

8.
    Asioiden käsittelyn tässä vaiheessa ei ole syytä soveltaa näitä määräyksiä tässä tapauksessa.

9.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu toinen jaosto) on 19.6.1996 annetussa määräyksessä (ks. erityisesti 11-15 ja 67-74 kohta) jo lausunut niistä periaatteellisista kysymyksistä, jotka olisivat saattaneet olla oikeudellisen vaikeaselkoisuutensa tai erityisen merkityksensä vuoksi perusteena sille, että olisi ehdotettu asioiden siirtämistä ensimmäisen oikeusasteen täysistunnon käsiteltäviksi, eikä vastaaja ole tuossa vaiheessa katsonut aiheelliseksi esittää työjärjestyksen 14 ja 51 artiklan mukaista pyyntöä. Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on sen jälkeen, kun vastaaja on täyttänyt 19.6.1996 annetun määräyksen määräysosan 3 kohdassa asetetut velvoitteet, enää lausuttava kysymyksistä, joihin on yksinkertaisesti vain sovellettava tämän määräyksen mukaisia periaatteita ja erityisesti verrattava toisiinsa, asian erityiset olosuhteet ja asianosaisten perusteet ja väitteet huomioon ottaen, toisaalta hallintotoiminnan tehokkuuden periaatteesta johtuvia vaatimuksia ja toisaalta hallintotoimien tuomioistuinvalvonnan periaatteesta johtuvia vaatimuksia ja kunnioitettava tällöin puolustautumisoikeuksia ja menettelyn kontradiktorisuutta (ks. 19.6.1996 annetunmääräyksen 74 kohta). Asian siirtäminen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen täysistunnon käsiteltäväksi ei tämän vuoksi ole perusteltua.

Käsiteltävinä olevien asioiden yhdistäminen

10.
    Työjärjestyksen 50 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Presidentti voi asianosaisia ja julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa määrätä, että kirjallista tai suullista käsittelyä taikka lopullista tuomiota varten tietyt toisiinsa liittyvät tai asiasisällöltään samanlaiset asiat käsitellään yhdessä. Yhdistämispäätös voidaan myös peruuttaa.”

11.
    Tässä tapauksessa hyvän oikeudenhoidon periaate edellyttää käsiteltävinä olevien, asiasisällöltään toisiinsa liittyvien asioiden yhdistämistä suullista käsittelyä varten sekä asioiden selvittämis- tai prosessinjohtotoimia varten, joilla on tarkoitus varmistaa, että suullisen käsittelyn kulku sujuu mahdollisimman hyvin; asioiden yhdistämisen jälkeen noudatetaan edellä 4 kohdassa esitettyjä prosessuaalisia menettelytapoja.

12.
    Ne seikat, joiden vuoksi NMH on vastustanut asioiden yhdistämistä, voidaan sopivasti välttää suullisessa käsittelyssä määrättävillä erityisillä prosessinjohtotoimilla, joista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tarvittaessa myöhemmin päättää.

Kantajien vaatimus saada tutustua vastaajan sisäisiin asiakirjoihin

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

13.
    Kantajat ovat vaatineet saada tutustua vastaajan sisäisiin asiakirjoihin ja esittäneet vaatimuksensa tueksi 19.6.1996 annetun määräyksen 49-63 kohdassa lyhyesti todetut väitteet perusteluineen. Todettakoon tässä, että yhdeksän yhdestätoista kantajasta yksilöi vastauksessaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen (asiassa T-151/94 kirjeen päiväys on 25.7.1995; ks. 19.6.1996 annetun määräyksen 8 kohta) komission toimittamaan sisäisten asiakirjojen luetteloon viitaten näistä asiakirjoista ne, jotka niiden mielestä olivat erityisen tärkeitä ja joihin ne halusivat tutustua perustaen vaatimuksensa EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön EY:n perustamissopimusta koskevissa asioissa ja erityisesti asiassa T-30/91, Solvay vastaan komissio, 29.6.1995 annettuun tuomioon (Kok. 1995, s. II-1775) ja asiassa T-36/91, ICI vastaan komissio, samana päivänä annettuun tuomioon (Kok. 1995, s. II-1847). Nämä kantajat ovat suurimmalta osin nimenomaisesti perustelleet kyseisten asiakirjojen esittämistä koskevan vaatimuksensa viittaamalla joko kanteensa tueksi esittämiinsä eri kumoamisperusteisiin tai joihinkin uusiin näkemyksiin, jotka ne perustavat komission sisäiseen asiakirja-aineistoon sisältyvien asiakirjojen luetteloon, joka niilleon annettu tiedoksi tämän oikeudenkäynnin aikana (ks. 19.6.1996 annetun määräyksen 63 kohta). Vaatimus kohdistuu erityisesti asiakirjoihin, jotka koskevat

a)    teollisuuden pääosaston (PO III) ja mahdollisesti muiden komission pääosastojen tiettyjen virkamiesten mahdollista osallistumista niiden toimien toteuttamiseen, jotka kanteen kohteena olevassa päätöksessä eli teräspalkkien eurooppalaisten tuottajien välisiä sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja koskevassa, EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamismenettelyssä 16 päivänä helmikuuta 1994 tehdyssä komission päätöksessä 94/215/EHTY (EYVL L 116, s. 1, jäljempänä päätös) on määritelty kilpailua rajoittaviksi sopimuksiksi tai menettelytavoiksi, ja varsinkin osallistumista ”luottamuksellisten tietojen vaihtamiseen” ja ”lisien yhdenmukaistamiseen” tai sitä, että yhdestätoista kahdeksan kantajan mukaan komission virkamiehet ainakin olivat tietoisia tai heidän olisi pitänyt olla tietoisia edellä kerrotusta; näillä asiakirjoilla on merkitystä erityisesti niiden kanneperusteiden tai väitteiden kannalta, joita yhdestätoista kahdeksan kantajaa on esittänyt ja jotka koskevat EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan rikkomista sekä luottamuksensuojasta, oikeusvarmuudesta ja omiin virheisiin vetoamista koskevasta kiellosta olevia yleisiä periaatteita (ks. ARBEDia koskevan asian kannekirjelmän s. 5, 12, 44-56, 60, 65 ja 66; Cockerill-Sambrea koskevan asian kannekirjelmän s. 5, 7, 37-47, 51, 57 ja 58; Thysseniä koskevan asian kannekirjelmän 46-54 ja 89-92 kohta; Unimétalia koskevan asian kannekirjelmän s. 43-52 ja 60-61; Preussagia koskevan asian kannekirjelmän 367-397, 482, 484 ja 485 kohta; British Steeliä koskevan asian kannekirjelmän 89-137 kohta sekä kolmas, kuudes, kahdestoista ja kahdeskymmenesneljäs kanneperuste; Aristrainia koskevan asian kannekirjelmän seitsemäs kanneperuste ja 273 kohta; Ensidesaa koskevan asian kannekirjelmän 68 kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset ARBEDia, Cockerill-Sambrea, Thysseniä, Unimétalia, Preussagia, British Steeliä, Aristrainia ja Ensidesaa koskevissa asioissa; lisien yhdenmukaistamisen osalta ks. erityisesti ARBEDia koskevan asian kannekirjelmän s. 22 ja 23; Cockerill-Sambrea koskevan asian kannekirjelmän s. 15 ja 16; British Steeliä koskevan asian kannekirjelmän yhdestoista kanneperuste);

b)    kuulemismenettelyistä vastaavan neuvonantajan tältä osin suorittamaa sisäistä tutkimusta 11.1., 12.1., 13.1. ja 14.1.1993 pidetyn hallinnollisen kuulemisen jälkeen (ks. päätöksen 312 kohta); näillä asiakirjoilla on merkitystä erityisesti niiden kanneperusteiden ja väitteiden kannalta, jotka koskevat puolustautumisoikeuksien loukkaamista hallinnollisen tutkimuksen aikana (ks. Thysseniä koskevan asian kannekirjelmän 21-28 kohta; Unimétalia koskevan asian kannekirjelmän s. 13-15; Preussagia koskevan asian kannekirjelmän 501-506 kohta; British Steeliä koskevan asiankannekirjelmän viides kanneperuste; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajan huomautukset British Steeliä koskevassa asiassa);

c)    komission ja kansallisten viranomaisten tai komission ja teräspalkkien pohjoismaisten tuottajien välisiä suhteita, jotka todennäköisesti selventävät niitä syitä, joiden vuoksi viimeksi mainitut ovat laajalti välttyneet kantajille määrätyiltä raskailta seuraamuksilta, vaikka päätöksessä todetaan niiden osallistuneen ainakin yhteen tehdyiksi väitetyistä kilpailusääntöjen rikkomisista; tältä osin muutamat kantajat ovat viitanneet ilmoituksiin, joita eräät pohjoismaiset yritykset ovat antaneet kuulemismenettelyistä vastaavalle neuvonantajalle ja joiden mukaan niiden kotivaltioiden hallitukset sekä ulkosuhteista taloudellisissa asioissa vastaava pääosasto (PO I) olisivat kehottaneet niitä osallistumaan Eurofer-Pohjoismaat-ryhmän kokouksiin (ks. myös 19.6.1996 annetun määräyksen 43 kohta); näillä asiakirjoilla on merkitystä varsinkin yhdenvertaisen kohtelun yleisen periaatteen loukkaamisen osalta esitettyjen kanneperusteiden ja väitteiden kannalta sen lisäksi, että niillä on merkitystä syistä, jotka on jo edellä esitetty ja jotka koskevat sitä, että komissio on näiden kantajien mukaan ollut tietoinen päätöksessä kielletyiksi katsotuista menettelytavoista (ks. Aristrainia koskevan asian kannekirjelmän yhdeksäs kanneperuste, 369-371 kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset ARBEDia, Cockerill-Sambrea, Thysseniä, Unimétalia ja Preussagia koskevissa asioissa);

d)    komission arviointia siitä, mitkä olivat kilpailusääntöjen rikkomisten taloudelliset vaikutukset; näillä asiakirjoilla on merkitystä ennen kaikkea perustamissopimuksen 65 artiklan rikkomista koskevien kanneperusteiden ja väitteiden kannalta, koska vaikutuksia ei ole arvioitu pätevästi (ks. Preussagia koskevan asian kannekirjelmän 619 kohta; British Steeliä koskevan asian kannekirjelmän toinen, seitsemäs ja seitsemästoista kanneperuste; Aristrainia koskevan asian kannekirjelmän kahdeksas kanneperuste; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset British Steeliä ja Aristrainia koskevissa asioissa);

e)    päätökseen ja kantajille määrättyjen sakkojen yleisen tason suuruuden määräämiseen johtaneita seikkoja; näillä asiakirjoilla on merkitystä ennen kaikkea menettelymääräysten rikkomisesta tai harkintavallan väärinkäytöstä esitettyjen kanneperusteiden ja väitteiden kannalta (ks. Thysseniä koskevan asian kannekirjelmän 145 kohta; Unimétalia koskevan asian kannekirjelmän s. 53 ja 54; British Steeliä koskevan asian kannekirjelmän 27. kanneperuste; Aristrainia koskevan asian kannekirjelmän 49-51 kohta ja viides kanneperuste, 155-172 kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajan huomautukset Aristrainia koskevassa asiassa);

f)    kullekin yritykselle määrättyjen sakkojen laskentatapaa; nämä asiakirjat ovat kantajien mukaan merkityksellisiä ennen kaikkea perustamissopimuksen 65 artiklan 5 kohdan rikkomista, perusteluvelvollisuuden rikkomista sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevien kanneperusteiden kannalta (ks. NMH:ta koskevan asian kannekirjelmän s. 45-47; Thysseniä koskevan asian kannekirjelmän 140 kohta; Unimétalia koskevan asian kannekirjelmän s. 56 ja 58-60; Preussagia koskevan asian kannekirjelmän 614-619 kohta; British Steeliä koskevan asian kannekirjelmän 16.-27. kanneperuste; Aristrainia koskevan asian kannekirjelmän seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes kanneperuste; Ensidesaa koskevan asian kannekirjelmän s. 53-59; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset Thysseniä, Unimétalia, Krupp Hoeschia, Preussagia, British Steeliä, Ensidesaa ja Aristrainia koskevissa asioissa);

g)    vaihetta, jossa vastaaja teki lopullisen päätöksensä eri kieliversioina, ja tässä yhteydessä mahdollisesti tapahtunutta olennaisten muotomääräysten rikkomista, josta kantajat väittävät havainneensa merkkejä tutustuessaan luetteloon vastaajan sisäisestä asiakirja-aineistosta (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset ARBEDia, Cockerill-Sambrea, Thysseniä, Unimétalia, Krupp Hoeschia, Preussagia ja British Steeliä koskevissa asioissa).

14.
    Huomautuksissaan, jotka vastaaja on esittänyt vastaukseksi 19.6.1996 annetun määräyksen määräysosan 3 kohtaan, se perustelee edelleen alkuperäistä kantaansa (ks. tämän määräyksen 47 ja 48 kohta) todeten, että lähes kaikki ”sisäisiksi” luokitellut asiakirjat (jäljempänä sisäiset asiakirjat), jotka sisältyvät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon, ovat sellaisia, että niiden sisällön paljastaminen kantajille haittaisi komission jäsenten kollegion ja komission eri yksiköiden hyvää toimintaa, minkä vuoksi tutustuminen niihin on evättävä.

15.
    Vastaaja korostaa niiden syiden osalta, joiden vuoksi se katsoo, etteivät kantajat voi tutustua asiakirjoihin, ensinnäkin, että EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artikla koskee komission velvollisuuksia yhteisöjen tuomioistuimia kohtaan eikä sitä, mihin asiakirjoihin asianosaisten on annettava tutustua, mikä on eri kysymys. Vastaajan mukaan ei ole syytä tältä osin päätyä eri ratkaisuun, kuin mitä on tehty EY:n perustamissopimusta koskevassa oikeuskäytännössä, jota vastaaja pitää periaatteessa pätevänä EHTY:nkin perustamissopimuksen alalla. Kantajilla ei siis ole oikeutta tutustua komission sisäisiin asiakirjoihin oikeudenkäyntiasioissa, elleiensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määrää niitä esitettäviksi erityisenä asian selvittämistoimena sellaisten merkityksellisten syiden perusteella, jotka kantajien on esitettävä, eikä komission tarvitse näyttää kunkin asiakirjan olevan luottamuksellinen.

16.
    Vastaaja esittää yksityiskohtaisemmin kolmentyyppisiä näkemyksiä periaatteellisen kantansa tueksi.

17.
    Ensiksi vastaaja viittaa hyvän hallinnon ja yhteisön toimielinten hyvän sisäisen toiminnan edellyttämään tarpeeseen.

18.
    Vastaaja korostaa, että komission jäsenten kollegion työskentelyn ja päätöksenteon kollegiaalisuus on kirjattu perustamissopimuksiin. Kollegiaalisen vastuun periaatteen välttämätön edellytys on luottamuksellisuus.

19.
    Vastaaja vetoaa lisäksi hallintotoiminnan tehokkuuden vaatimukseen. Kunkin hallintopäätöksen on voitava perustua virkamiesten vapaasti laatimiin sisäisiin valmisteluasiakirjoihin sekä komission jäsenten ja sen yksiköiden väliseen, eri yksiköiden väliseen ja saman yksikön sisällä tapahtuvaan vapaaseen neuvonpitoon. Virkamiesten mahdollisuus antaa sille toimielimelle, jota heidän tehtävänään on palvella, hyödyllisiä neuvoja (ks. Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 11 artikla ja 21 artiklan 1 kohta) edellyttää täyttä sananvapautta toimielimen sisällä, eikä tällaista vapautta voi vastaajan mielestä olla kuin silloin, jos niitä asiakirjoja, jotka sisältävät heidän mielipiteitään, ei myöhemmin paljasteta kolmansille. Vastaaja pyytää lisäksi, että ehdoton suoja annettaisiin oikeudellisen osaston sisäisille asiakirjoille syystä, josta vastaaja käyttää nimitystä ”legal professional privilege” (ks. asia 155/79, AM & S Europe v. komissio, tuomio 18.5.1982, Kok. 1982, s. 1575, 18 kohta ja sitä seuraavat kohdat), ja kuulemismenettelyistä vastaavan neuvonantajan sisäisille asiakirjoille hänen tehtävänsä riippumattomuuden vuoksi.

20.
    Toiseksi vastaaja vetoaa siihen, että yritysten väliset yhteisjärjestelyt on estettävä tehokkaasti.

21.
    Vastaajan mukaan sisäisten asiakirjojen luottamuksellisuus takaa ensinnäkin sen, että komission ja kilpailuasioista vastaavien kansallisten viranomaisten yhteydenpito on avointa ja luottamuksellista.

22.
    Lisäksi luottamuksellisuus varmistaa komission tietolähteiden suojan (ks. asia 145/83, Adams v. komissio, tuomio 7.11.1985, Kok. 1985, s. 3539 ja asia T-65/89, BPB industries ja British Gypsum v. komissio, tuomio 1.4.1993, Kok. 1993, s. II-389, 30 kohta ja sitä seuraavat kohdat).

23.
    Luottamuksellisuus palvelee myös ennaltaestävyyttä. Vastaaja toteaa, ettei yritysten tule saada tietää, mistä syystä tutkimus on käynnistetty eikä miten sitä hoidetaan,eikä niiden tule voida rekonstruoida tutkimuksen kulkua eikä niiden tule myöskään saada tietää sakkojen määrän vahvistamisessa käytettyjä menetelmiä, sillä muuten ne voisivat tehdä ”cost/benefit”-laskelman (ks. tuomari Vesterdorfin julkisasiamiehenä esittämä ratkaisuehdotus asiassa T-1/89, Rhône-Poulenc v. komissio, tuomio 24.10.1991, Kok. 1991, s. II-867, 869, 1027, ns. polypropeenituomio).

24.
    Vastaaja toteaa vielä, että sen ja yritysten (niiden asianajajien, ylempien toimihenkilöiden ja johtajien) on voitava vapaasti ja luottamuksellisesti neuvotella tiettyjen kysymysten, jotka mahdollisesti tulevat riidanalaisiksi tai jo ovat sitä, ratkaisemisesta oikeudenkäynnin ulkopuolella (”without prejudice” talks).

25.
    Kolmanneksi vastaaja viittaa hallintotoimien tuomioistuinvalvonnan luonteeseen ja kohteeseen. Yhteisöjen tuomioistuinten on sen mukaan valvottava ainoastaan lopullisen hallintotoimen laillisuutta eikä vastaajan suunnitelmien tai valmisteluasiakirjojen laillisuutta. Näin ollen kaikkea, mikä palvelee päätöksen valmistelua, on periaatteessa pidettävä tuomioistuinvalvonnan kannalta merkityksettömänä (ks. yhdistetyt asiat T-10/92, T-11/92, T-12/92 ja T-15/92, Cimenteries CBR ym. v. komissio, tuomio 18.12.1992, Kok. 1992, s. II-2667, 47 kohta). Varsinkaan yksittäisen virkamiehen mielipidettä ei voida pitää hallintotoimena. Asiakirjoja koskevan tutustumisoikeuden kannalta ainoaksi kysymykseksi jää sen selvittäminen, olisiko lopullinen päätös voinut olla toisenlainen, jos yritys olisi voinut tutustua asiakirjoihin, joita se ei ole nähnyt.

26.
    Vastaaja toteaa lisäksi, että EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetut ”asiaa koskevat asiakirjat” määräytyvät kannekirjelmässä esitettyjen vaatimusten perusteella, sillä perussäännön 22 artiklan mukaan kannekirjelmä määrää riidan kohteen. Perussäännön 23 artiklan tarkoituksena on näet antaa tuomioistuimelle kaikki tiedot asianosaisten kiistan sisällöstä, eikä sen tarkoituksena ole mahdollistaa kanteen kohteen rajatonta laajentamista. On siis tarkasteltava komission asiakirja-aineiston muodostavien asiakirjojen merkityksellisyyttä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettujen kysymysten ratkaisemisen kannalta, ennen kuin asianosaisten annetaan tutustua niihin. Vastaaja toteaa todistustaakan osalta, että asianosaisten on näytettävä painavia syitä sen tueksi, että tietty sisäinen asiakirja on tuomioistuimen käsiteltävänä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi merkityksellinen.

27.
    Tässä tapauksessa komission on siis tarvinnut toimittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle vain ne asiakirjat, jotka koskevat kantajien tosiasiallisesti riitauttamia seikkoja, eli lähinnä on kyse asiakirjoista, jotka koskevat niitä tosiseikkoja, joiden on päätöksessä katsottu täyttävän perustamissopimuksen 65 artiklan rikkomisen tunnusmerkit. Nyt kyseessä olevat sisäiset asiakirjat eivät kosketa näitä kysymyksiä.

28.
    Vastaaja on liittänyt huomautuksiinsa liitteen A, joka on luettelo huomautuksissa nimenomaan tarkoitetuista sisäisistä asiakirjoista. Nämä asiakirjat ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta seuraavasti numeroidut: 3784 a-3980, 4158-4189, 4190, 4200-4243, 4298-4306, 4315-4349, 4352-4374, 4381-4384, 4402, 4472 a-4509, 4512, 4524-4527, 4530-4539, 4544-4678, 4688-4790, 4816 a-4820, 4855-4859, 4868, 4870 a-4870 c, 4894-4922 j, 4931, 4937 ja 4938, 5003, 5007, 5052, 5317, 5380, 5516, 5528, 5590, 5609, 5622, 5659, 5714, 5724, 5763-5766, 5778, 5817, 5915, 6029-6031, 7032, 7056, 7071, 7153-7162, 7172-7173, 7458-7460, 7468 ja 7469, 7474-7487, 7998, 8007, 8207-8211, 8421 ja 8422, 9329, 9646 a-9646 d, 9648-9759, 9769-9827, 9830-10143, 10215-10355, 10357-10469, 10472-10485 ja 10487-10563.

29.
    Vastaaja on liittänyt huomautuksiinsa myös liitteen B, joka on luettelo asiakirjoista, jotka sen mukaan ansaitsisivat saman suojan kuin sisäiset asiakirjat, vaikkei se ollut luokitellut niitä ”sisäisiksi”. Nämä asiakirjat ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta seuraavasti numeroidut: 4307-4314, 4510, 4515, 4528 ja 4529, 5044, 5684 a-5729 ja 5751-5762.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

30.
    EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan mukaan vastaajana olevan toimielimen on toimitettava asianomaiselle yhteisön tuomioistuimelle ”kaikki sen käsiteltäväksi saatettua asiaa koskevat asiakirjat” eikä ainoastaan niitä asiakirjoja, jotka se itse katsoo merkityksellisiksi asianosaisten esittämien tosiasiaväitteiden ja oikeudellisten väitteiden kannalta.

31.
    Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vastaaja oli siis velvollinen toimittamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle kaikki päätöstä edeltäneen hallinnollisen menettelyn aikana kertyneet asiakirjat, minkä se onkin tehnyt.

32.
    Kuinka laaja on kantajien oikeus tutustua ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle näin toimitettuihin asiakirjoihin, on kuitenkin eri asia, kuten komissio on todennut ja kuten 19.6.1996 annetusta määräyksestä käy ilmi. EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi se, että yhteisöjen tuomioistuimet voivat valvoa kanteen kohteena olevan päätöksen laillisuutta puolustautumisoikeuksia samalla kunnioittaen, eikä se, että kaikkien asianosaisten sallittaisiin ehdoitta ja rajoituksitta tutustua hallintomenettelyn asiakirjavihkoon.

33.
    Vastaavasti on erotettava toisistaan EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetut, asiaa koskevat asiakirjat ja asiassa kertynyt asiakirjavihko, joka on koottu 3 päivänä maaliskuuta 1994 annettujen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajan ohjeiden (EYVL L 78, s. 32) 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja johon asianosaisilla on oikeus tutustua kirjaajan ohjeiden 5 artiklan 3 kohdassa määrätyinehdoin ja joka sisältää asian ratkaisemisessa huomioon otettavat oikeudenkäyntiasiakirjat. Ne EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetut asiakirjat, joita ei sisällytetä kirjaajan ohjeiden 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon, jäävät kokonaisuudessaan oikeudenkäynnin ulkopuolelle, eikä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ota niitä huomioon asiaa ratkaistessaan.

34.
    Harkittaessa, onko oikeudenkäynnin tässä vaiheessa syytä sisällyttää komission sisäisiksi luokittelemia, EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuja asiakirjoja asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon nyt käsiteltävässä tapauksessa, asiakirjat on jaettava kolmeen luokkaan seuraavasti:

-    hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvät asiakirjat tammikuun 1991 ja helmikuun 1994 väliseltä ajalta, mukaan lukien tässä yhteydessä komission ja kilpailuasioista vastaavien kansallisten viranomaisten välillä vaihdetut asiakirjat;

-    PO III:n ja terästeollisuuden väliseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat siltä ajalta, jona päätöksessä on todettu kilpailusääntöjä rikotun ja jonka perusteella sakkojen suuruudesta on päätetty, eli heinäkuusta 1988 vuoden 1990 loppuun;

-    komission ja Pohjoismaiden kansallisten viranomaisten väliseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat.

1.    Hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvät asiakirjat tammikuun 1991 ja helmikuun 1994 väliseltä ajalta

35.
    Hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvien asiakirjojen osalta on todettava ensinnäkin, että yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, joka koskee EY:n perustamissopimuksen kilpailusääntöjen soveltamista, tällaisia sisäisiä asiakirjoja ei anneta kantajien tietoon, elleivät poikkeukselliset seikat kyseisessä tapauksessa sitä edellytä painavien syiden vuoksi, jotka kantajien on näytettävä (ks. yhdistetyt asiat 142/84 ja 156/84, BAT ja Reynolds v. komissio, määräys 18.6.1986, Kok. 1986, s. 1899, 11 kohta ja asia T-35/92, Deere v. komissio, tuomio 27.10.1994, Kok. 1994, s. II-957, 31 kohta).

36.
    Kuten komissio on aivan oikein todennut, rajoitus, joka koskee oikeutta tutustua sisäisiin asiakirjoihin, on perusteltu asianomaisen toimielimen hyvän toiminnan varmistamiseksi perustamissopimuksen kilpailusääntöjen rikkomisen estämisessä. EHTY:n perustamissopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen välisistä eroista huolimatta tämä pätee yhtä hyvin molempia sovellettaessa (ks. asia 2/54, Italia v.korkea viranomainen, määräys 6.11.1954, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Rajoitusta sovelletaan myös komission ja kansallisten viranomaisten kyseessä olevan hallinnollisen menettelyn yhteydessä vaihtamiin asiakirjoihin.

37.
    Toiseksi on todettava, kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on jo edellä tehnytkin, että EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan tarkoituksena ei ole tehdä mahdolliseksi sitä, että kantajat voisivat mielensä mukaan tutkia asianomaisen toimielimen asiakirjoja, vaan sen tarkoituksena on pelkästään auttaa yhteisöjen tuomioistuimia kanteen kohteena olevan toimen laillisuuden valvonnassa saattamalla niiden käytettäviksi hallintomenettelyn koko asiakirjavihko (ks. edellä 32 kohta).

38.
    Kolmanneksi on huomautettava, että yhteisöjen tuomioistuimet valvovat ainoastaan lopullisen hallintotoimen eli tässä tapauksessa päätöksen laillisuutta eivätkä sitä koskevien suunnitelmien tai valmistelevien asiakirjojen laillisuutta (ks. em. asia Cimenteries CBR ym. v. komissio, tuomion 47 kohta).

39.
    Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että sen sijaan, että kantajille annettaisiin oikeus tutustua komission sisäisiin asiakirjoihin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä aiheellisiksi katsomiaan asian selvittämistoimia ja/tai prosessinjohtotoimia työjärjestyksen 64 ja 65 artiklan nojalla.

40.
    Edellä mainittujen näkemysten valossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo verrattuaan vastakkaisia intressejä toisiinsa (ks. 19.6.1996 annetun määräyksen 74 kohta), että hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvät sisäiset asiakirjat, jotka sille on toimitettu EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla, sisällytetään asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon, jolloin kantajat siis saavat niiden sisällön tietoonsa, periaatteessa ainoastaan poikkeuksellisesti, eli silloin kun ne näyttävät ensi näkemältä sisältävän merkityksellisiä todisteita, jotka painavasti tukevat kantajien jo esittämiä syitä, tai jos ne ovat välttämättömiä, jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi tarpeen tullen viran puolesta tarkistaa, ettei komissio ole rikkonut perustamissopimuksessa sille asetettuja velvoitteita.

41.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo lisäksi, ettei ole syytä siirtää edellä mainittujen periaatteiden soveltamista koskevia kysymyksiä tässä tapauksessa toisenlaisen kokoonpanon ratkaistavaksi, vaikka Aristrainia koskevan asian kantaja on tätä ehdottanut 26.6.1995 jättämissään huomautuksissa. Sen jaoston, jolle asia on määrätty, tehtävänä on nimittäin ratkaista asianosaisten esiinnostamat oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvät kysymykset (ks. työjärjestyksen 114 artikla) ja muun muassa kysymykset, jotka liittyvät salassapidettävien tai luottamuksellisten asiakirjojen esittämiseen asianosaisille (ks. analogisesti väliintulon kanssa työjärjestyksen 116 artiklan 2 kohta). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei millään tavalla muodosta etukäteen kantaa pääasian ratkaisusta, kun se tutustuu sille EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla toimitettuihinasiakirjoihin ja päättää jättää ne asiassa kertyneen asiakirjavihkon ulkopuolelle niiden luottamuksellisuuden vuoksi lausumatta mitään asianosaisten kanneperusteiden ja väitteiden paikkansapitävyydestä.

42.
    Samasta syystä ei ole myöskään aihetta hyväksyä tiettyjen kantajien (ks. Thysseniä ja Krupp Hoeschia koskevissa asioissa 15.9.1995 jätetyt huomautukset ja Preussagia koskevassa asiassa 31.5.1995 jätetyt huomautukset) lähinnä edellä mainittujen kirjaajan ohjeiden 5 artiklan 3 kohdan ensimmäiseen alakohtaan perustamia vaatimuksia siitä, että ainakin niiden asianajajille annettaisiin oikeus tutustua kaikkeen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon.

43.
    Myös tällainen asiakirjoihin tutustuminen loukkaisi kyseisten sisäisten asiakirjojen luottamuksellisuutta. Kirjaajan ohjeiden 5 artiklan 3 kohta ei sovellu tähän tapaukseen, koska kyseiset asiakirjat on jätetty asiassa kertyneen asiakirjavihkon ulkopuolelle sen oikeuden nojalla, joka vastaajana olevalla toimielimellä on pyytää tiettyjen, EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimittamaansa asiakirja-aineistoon kuuluvien asiakirjojen sisältämien, sitä koskevien tietojen käsittelemistä luottamuksellisina.

44.
    Tässä tapauksessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tutustunut vastaajan sisäisiin asiakirjoihin ja asiakirjoihin, jotka vastaajan mukaan ansaitsisivat saman suojan kuin sisäiset asiakirjat, vaikkei se ollut luokitellut niitä ”sisäisiksi” (ks. edellä 29 kohta), edellä todettujen periaatteiden ja näkemysten valossa ja ottanut erityisesti huomioon toisaalta kumoamista koskevat kanneperusteet ja kanteiden tueksi esitetyt tosiasiaväitteet sekä kantajien muut huomautukset ja toisaalta komission esiintuomat erityiset seikat, joilla se on vastustanut sisäisten asiakirjojen esittämistä kantajille.

45.
    Verrattuaan toisiinsa vastakkaisia intressejä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei yksikään hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvistä sisäisistä asiakirjoista täytä edellä 40 kohdassa mainittua edellytystä.

2.    PO III:n ja terästeollisuuden väliseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat siltä ajalta, jona päätöksessä on todettu kilpailusääntöjä rikotun ja jonka perusteella sakkojen suuruudesta on päätetty

46.
    Toisin kuin hallinnollisen menettelyn kulkuun ja päätöksen valmisteluun liittyvät sisäiset asiakirjat, tietyt EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetut asiakirjat eli hallintomenettelyn asiakirjavihkon asiakirjat numerot 9729, 9737, 9738-9759, 9760, 9763, 9764, 9765, 9769 ja 9770 koskevat kokouksia, jotka pidettiin eräiden PO III:n virkamiesten ja terästeollisuuden edustajien kesken aikana, jona päätöksessä on todettu kilpailusääntöjä rikotun ja jonka perusteella sakkojen suuruudesta on päätetty (heinäkuusta 1988 vuoden 1990 loppuun), eli ennen kuin hallinnollinenmenettely alkoi. Nämä asiakirjat koskevat suoraan tiettyjä kantajien tosiasiaväitteitä eli toisaalta sitä, että PO III on tiennyt kyseisistä kilpailusääntöjen rikkomisista ja/tai ei ole puuttunut niihin (ks. edellä 13 kohdan a alakohta), ja toisaalta sitä, että komissio ei ole tehnyt sillä huolellisuudella, jota siltä on edellytettävä, sisäistä tutkimusta, johon päätöksen 312 kohdassa viitataan (ks. edellä 13 kohdan b alakohta).

47.
    Tässä erityistilanteessa on todettava, että nämä asiakirjat eivät koske pelkästään hallinnollisen menettelyn kulkua ja päätöksen valmistelua, vaan suoraan asian tosiasiapuolta yhdeltä osalta eli väitteitä komission itsensä suhtautumisesta kyseessä oleviin kilpailusääntöjen rikkomisiin ennen hallinnollisen menettelyn alkua, mihin vastaaja onkin ottanut kantaa päätöksen 312 kohdassa. Komissio on lisäksi jo esittänyt asiakirjat numerot 9738-9740 sekä erään samaa seikkaa koskevan sisäisen muistion vastinekirjelmänsä liitteenä kahdeksassa nyt esillä olevista yhdestätoista asiasta.

48.
    Nämä asiakirjat näyttävät olevan ensi näkemältä merkityksellisiä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavina olevien tosiasiaväitteiden kannalta, joten ne on sisällytettävä asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon.

3.    Komission ja Pohjoismaiden kansallisten viranomaisten väliseen yhteydenpitoon liittyvät asiakirjat

49.
    Kantajien väitteisiin siitä, että komission PO I oli kehottanut tekemään päätöksen 284-296 kohdassa tarkoitettuja Eurofer-Pohjoismaat-sopimuksia ja/tai ei ole puuttunut niihin (ks. edellä 13 kohdan c alakohta), on todettava, että asiakirjat, jotka koskevat komission ja Pohjoismaiden tiettyjen kansallisten viranomaisten välistä yhteydenpitoa ja jotka sisältyvät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetun asiakirja-aineiston mappeihin numero 14, 16, 18 ja 23, eivät ole näiden väitteiden kannalta merkityksellisiä.

50.
    Erityisesti mapin numero 14 osalta on todettava, että vaikka se sisältääkin joitakin Norjan viranomaisten yrityksiltä takavarikoimia asiakirjoja, jotka eivät tarkasti ottaen ole sisäisiä asiakirjoja, niin Norjan viranomaiset eivät ole antaneet komissiolle lupaa käyttää niitä väitetiedoksiantoa ja päätöstä varten, ja komissio on noudattanut tätä kieltoa. Näin ollen, ja kun otetaan vielä huomioon komission tämän lisäksi esittämät näkemykset (ks. edellä 21 kohta), näitä asiakirjoja ei ole sisällytettävä asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon.

51.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa kuitenkin, että asiakirjat numero 9730 ja 9773-9787 koskevat suoraan PO I:n ja Pohjoismaiden viranomaisten välisiä eräitä yhteydenottoja ennen hallinnollisen menettelyn alkua. PO I on antanut näistä asiakirjoista tiedon kilpailuasioista vastaavalle pääosastolle (PO IV) komission sisäisen tutkimuksen yhteydessä, joka tehtiin osapuolten kuulemisen jälkeen. Asiakirjat eivät siis koske pelkästään hallinnollisen menettelyn kulkua ja päätöksenvalmistelua, vaan liittyvät suoraan tapauksen tosiasiapuolen yhteen osaan eli väitteisiin komission suhtautumisesta Eurofer-Pohjoismaat-sopimuksiin ennen hallinnollisen menettelyn alkua.

52.
    Vaikka komissio väittää 12.9.1996 jätettyjen huomautustensa sivulla 23, että nämä asiakirjat eivät ole vapauttavia asiakirjoja, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo ne ensi näkemältä merkityksellisiksi sen ratkaistavana olevien tosiasiaväitteiden kannalta. Tästä syystä nämä asiakirjat on sisällytettävä asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon.

Asian selvittämistoimet tai prosessinjohtotoimet, joita kantajat ovat pyytäneet

Yhteenveto kantajien pyynnöistä

53.
    Useat kantajat ovat väittäneet, ettei vastaaja ole toimittanut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle nyt käsiteltävinä olevia asioita koskevia kaikkia asiakirjoja ja että se on näin laiminlyönyt EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan mukaisen velvollisuutensa, ja tietyt kantajat ovat vaatineet erityisesti sellaisten asiakirjojen esittämistä, jotka eivät sisälly ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon, ja varsinkin PO III:n virkamiesten selontekojen ja sisäisten muistioiden, jotka koskevat heidän yhteydenpitoaan teräspalkkien tuottajien kanssa ja komission politiikkaa tällä alalla päätöksessä tarkoitettuna aikana, sekä 16.2.1994 pidetyn komission kokouksen pöytäkirjan ja päätöksen varmentamiseen eri todistusvoimaisina kieliversioina liittyvien asiakirjojen esittämistä (ks. 19.6.1996 annetun määräyksen 64-66 kohta; ks. myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 21.7.1995 päivättyyn kirjeeseen vastaukseksi esitetyt kantajien huomautukset Unimétalia, Krupp Hoeschia, Preussagia ja Thysseniä koskevissa asioissa). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on lykännyt näiden pyyntöjen ratkaisua (ks. 19.6.1996 annetun määräyksen määräysosan 4 kohta).

54.
    Useat kantajat ovat lisäksi pyytäneet kannekirjelmässään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta päättämään tietyistä erityisistä asian selvittämistoimista.

55.
    Unimétalia koskevan asian kantaja on pyytänyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta ”määräämään työjärjestyksensä 65-67 artiklan nojalla asiantuntijalausunnon hankittavaksi, jotta saataisiin selville, mikä tarkkaan ottaen oli PO III:n rooli sinä aikana, jonka perusteella komissio on määrännyt sakkoja, eli 1.7.1988-31.12.1990, ja kuulemaan tarpeen mukaan kaikkia todistajia, jotka ovat olleet osallisina kyseisissä tapahtumissa”.

56.
    Aristrainia koskevan asian kantaja (jäljempänä Aristrain) pyytää, että komissio velvoitettaisiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan1 kohdan ja 65 artiklan nojalla toimittamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle

-    kaikki ne sisäiset asiakirjat, joita on käytetty sille määrättyä sakkoa laskettaessa, jos niitä ei ole jo EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla toimitettu;

-    kaikki asiakirjat, jotka liittyvät niihin yhteyksiin, joita solmittiin British Steelin aikoessa hankkia Aristrainin omistukseensa, siitä riippumatta, ovatko nämä asiakirjat yrityskeskittymätyöryhmän, PO III:n vai PO IV:n hallussa;

-    kaikki komission hallussa olevat asiakirjat, joissa selvitellään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan 2 kohdan vaikutuksia komission sisäisiin menettelytapoihin;

-    tässä asiassa kuulemismenettelyistä vastanneen neuvonantajan asiakirjavihko, jos sitä ei ole jo EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla toimitettu;

-    litteiden tuotteiden (”coils”) kartellin tutkimiseen liittyvät asiakirjat, jotka saattavat tukea väitettä harkintavallan väärinkäytöstä;

-    lisien yhdenmukaistamiseen liittyvät asiakirjat, jos niitä ei ole jo EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan nojalla toimitettu;

-    kaikki profiiliteräsalan rakenneuudistusprosessiin liittyvät asiakirjat;

-    reformatio in peius -kieltoon liittyvä sisäinen asiakirja:

-    kaikki yhteisön teräspalkkimarkkinoiden taloudellista rakennetta koskevat asiakirjat, mukaan lukien yrityskeskittymätyöryhmän selvitykset.

57.
    Aristrain pyytää lisäksi, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määräisi kuultaviksi todistajina niitä komission virkamiehiä, jotka olivat suoraan tai välillisesti mukana kanteen kohteena olevaan päätökseen johtaneessa asiassa. Se pyytää myös, että PO IV:n yrityskeskittymätyöryhmän virkamiehiä kuultaisiin siitä ennakkoilmoituksesta, jonka British Steel teki komissiolle aikeestaan hankkia Aristrain omistukseensa.

58.
    Aristrain pyytää vielä siltä varalta, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaadittaisiin oikeudenkäynnin myöhemmässä vaiheessa määräämään asiantuntija, että tälle asiantuntijalle annettaisiin tehtäväksi laatia taloudellinen tutkimus markkinoista, komission olemassa olleiksi väittämien sopimusten mahdollisesta olemassaolosta, olemassa olleeksi väitetyn yritysten välisen yhteisjärjestelyn vaikutuksista kilpailuun ja Aristrainin osallistumisesta näihin menettelytapoihin.

59.
    Ensidesaa koskevan asian kantaja (jäljempänä Ensidesa) vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta ”velvoittamaan komission toimittamaan seuraavat tiedot:

-    liikevaihto, jonka perusteella Ensidesalle määrätty sakko on asetettu, ja erityisesti tieto siitä, onko tämä luku saatu sen toimittamien alakohtaisten liikevaihtolukujen muuntamisesta ecuiksi vuoden 1990 keskikurssilla;

-    laskentatapa, jota komissio käytti Ensidesalle määrätyn sakon kertoimesta päättäessään, ja erityisesti tieto siitä, mikä vaikutus kullakin kilpailusääntöjen rikkomisella ja kunkin rikkomisen kestolla on ollut tähän kertoimeen”.

60.
    Preussagia koskevan asian kantaja (jäljempänä Preussag) pyytää, että sen väitteiden paikkansapitävyyden todistamiseksi kuultaisiin todistajanlausunnot

-    Jürgen Kolbilta tapahtumista CDE:ssä;

-    Jörg Krölliltä ja Hans Metteltä tapahtumista teräspalkkijaoksessa;

-    Hans Metteltä tapahtumista Eurofer-Pohjoismaat-kokouksissa ja keskusteluista ulkomaisten tuottajien kanssa;

-    herroilta Kutscher, Ortún, Drees, Evans ja Vanderseypen siitä, että komissio tiesi yritysten välisestä tietojenvaihdosta ja yritysten käyttäytymisestä markkinoilla, ja siitä, millaista oli komission, yhteenliittymien ja yritysten välinen yhteistyö varsinkin komission ja terästeollisuuden kesken pidetyissä kokouksissa.

61.
    Koska komissio oli väittänyt vastinekirjelmässään, että tämä todistelusta esitetty pyyntö oli jätettävä tutkimatta siitä syystä, ettei siinä ole vastoin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan todistajia kuullaan ”yksilöidyistä seikoista”, yksilöity tarpeeksi tarkasti niitä seikkoja, joista todistajat kantajan mukaan tietävät, Preussag on kantajan vastauksessaan todennut useiden väitteidensä osalta pyrkivänsä näyttämään ne toteen erityisillä todisteilla eli tiettyjen todistajien, erityisesti sen palveluksessa olevien Kröllin ja Metten, kuulemisella.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

62.
    Siltä osin kuin vastaajan on väitetty rikkoneen EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan (ks. edellä 53 kohta), on todettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi saatetussa asiassa olevan kyse teräspalkkien eurooppalaisten tuottajien välisiä sopimuksia jayhdenmukaistettuja menettelytapoja koskevasta, EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamismenettelyssä tehdystä komission päätöksestä.

63.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että ainoastaan tätä menettelyä koskevat asiakirjat ovat ”sen käsiteltäväksi saatettua asiaa koskev[ia]” siten, kuin EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitetaan. Niiden asiakirjojen esittämiseen, jotka lähinnä koskevat komission toimenpiteeseen liittyviä muita seikkoja mutta jotka näyttävät olevan välttämättömiä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamissopimuksen 33 ja 36 artiklan nojalla harjoittaman tuomioistuinvalvonnan kannalta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi velvoittaa työjärjestyksen 64 ja 65 artiklassa tarkoitettuina asian selvittämistoimina tai prosessinjohtotoimina.

64.
    Tästä syystä ne kantajat ovat väärässä, jotka ovat väittäneet, että vastaajan olisi pitänyt oma-aloitteisesti toimittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa sille asetettujen velvoitteiden mukaisesti koko PO III:n hallussa oleva hallintomenettelyn asiakirjavihko, joka liittyy vastaajan yhteydenpitoon teräspalkkien tuottajien kanssa päätöksessä tarkoitettuna aikana.

65.
    Kuitenkin kysymys siitä, onko PO III ollut mukana tiettyjen sellaisten toimien toteuttamisessa ja hoitamisessa, jotka päätöksessä on katsottu kilpailua rajoittaviksi sopimuksiksi tai yhdenmukaistetuiksi menettelytavoiksi, ja ainakin kysymys siitä, onko PO III (tai muut pääosastot) ollut tietoinen niistä tai olisiko sen pitänyt olla niistä tietoinen, kuten kantajat ovat väittäneet, näyttää olevan tärkeä arviointiperuste nyt esillä olevissa asioissa, minkä vastaaja on myöntänytkin päätöksen 312 kohdassa.

66.
    Asianosaiset ovat myös laajasti käsitelleet näitä kysymyksiä kirjelmissään useimmissa nyt käsiteltävinä olevissa asioissa. Ne ovat varsinkin pohtineet niiden kantajien esittämien todisteiden merkittävyyttä, jotka koskevat komission ja teräspalkkien tuottajien välistä yhteydenpitoa 30.6.1988 jälkeen ”neuvonpitokokouksissa” (consultative meetings), ”suppean ryhmän kokouksissa” (restricted meetings) ja ”teräslounailla” (steel lunches) (ks. esim. komission vastinekirjelmissään ”speaking notes” -papereista esittämä yksityiskohtainen analyysi).

67.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo tästä syystä olevan välttämätöntä, että se saa selvitystä tästä kysymyksestä, eikä sen ole tässä vaiheessa tarpeen lausua esitettyjen eri kanneperusteiden ja väitteiden paikkansapitävyydestä.

68.
    Tässä kohtaa on todettava, että kantajat ovat kertoneet 11.1., 12.1., 13.1. ja 14.1.1993 pidetyissä kuulemistilaisuuksissa teräspalkkien tuottajien ja PO III:n välisestä yhteydenpidosta väitetiedoksiannossa tarkoitettuna aikana, ja siitä, että PO III:n arkistossa oli todisteita, jotka eivät olleet PO IV:n tiedossa ja jotkaosoittivat, että komissio oli ainakin ollut tietoinen tietojenvaihdosta ja menettelytavoista, joilla pyrittiin vakauttamaan hintoja ja tasaamaan tuotantoa. Kuulemismenettelyistä vastaava neuvonantaja on myöntänyt tämän seikan olevan merkittävä kyseessä olevien yritysten puolustuksen kannalta ja on kehottanut niitä ilmoittamaan hänelle kaikki niiden väitettä tukevat todisteet ja ilmoittanut samalla tekevänsä sisäisen tutkimuksen.

69.
    Vastaaja kiistää olleensa millään tavoin osallisena asiassa tai olleensa tietoinen tällaisista seikoista ja toteaa, että yksikään asiakirjoista, jotka kantajat ovat toimittaneet kuulemismenettelyistä vastaavan neuvonantajan kehotuksesta tai tämän oikeudenkäynnin yhteydessä, ei vahvista niiden väitteitä tältä osin tosiksi. Vastaaja sitä vastoin katsoo tehneensä perusteellisen tutkimuksen, jossa ei ole löytynyt todisteita näiden väitteiden tueksi. Vastaaja on lisäksi liittänyt tiettyihin vastinekirjelmiinsä pääosasto III:een kuuluvan sisämarkkinat ja teollisuusasiat III -nimisen osaston E osastopäällikön Ortúnin 19.2.1993 päivätyn muistion, joka on osoitettu PO III:n apulaispääjohtaja Schaubille ja joka osoittaa nämä väitteet vääriksi.

70.
    On kuitenkin todettava, että muun muassa asiakirjat, joita ARBEDia, Cockerill-Sambrea, Unimétalia, Preussagia ja British Steeliä koskevien asioiden kantajat ovat esittäneet, herättävät tiettyjä epäilyksiä sen suhteen, minkäluonteisia ja -laajuisia ne tiedot tarkasti ottaen olivat, jotka PO III sai pitäessään yhteyttä terästeollisuuden edustajiin varsinkin terästeollisuuden yritysten tiettyjä tuotteita koskevan valvontajärjestelmän perustamisesta 19 päivänä heinäkuuta 1988 tehdyn komission päätöksen 2448/88/EHTY (EYVL L 212, s. 1) mukaisessa toiminnassaan.

71.
    Niinpä Euroferin laatimassa pöytäkirjassa 21.3.1989 pidetystä ”suppean ryhmän kokouksesta” todetaan kohdassa ”Results of the surveillance system” seuraavaa:

”M. von Hülsen gave information on the introduction of a statistical information system concerning monthly bookings and deliveries inside Eurofer. The result of the first inquiry for the months of January and February was given, showing an overall good situation - - ” (Ks. British Steeliä koskevan asian kannekirjelmä, liite 3, asiakirja 24.).

(”Von Hülsen [Euroferin pääjohtaja] kertoi tilausten ja toimitusten kuukausikohtaisen tilastointijärjestelmän käyttöön ottamisesta Euroferin piirissä. Hän kertoi ensimmäisen, tammikuuta ja helmikuuta koskevan selvityksen tulokset, jotka osoittivat yleistilanteen olevan hyvä - - ”)

72.
    Lisäksi pöytäkirjassa, joka koskee 28.4.1989 pidettyä ”neuvonpitokokousta”, jossa keskusteltiin vuoden 1989 kolmannen vuosineljänneksen ennusteohjelmista, on seuraava kappale:

”Finally, it was mentioned that in the near future, enlarged statistics on the basis of a rapid declaration of monthly bookings and deliveries established by Eurofer will help to make forecasts for Category IV more realistic.” (Ks. British Steeliä koskevan asian kannekirjelmä, liite 3, asiakirja 31.)

(”Lopuksi todettiin, että lähitulevaisuudessa Euroferin ylläpitämät tarkemmat tilastot, jotka pohjautuvat kuukausikohtaisten tilausten ja toimitusten nopeaan ilmoittamiseen, auttavat tekemään luokan IV ennusteista realistisempia.”)

73.
    Pöytäkirjassa 15.6.1989 pidetystä ”suppean ryhmän kokouksesta” todetaan vielä seuraavaa:

”Regarding the forward programmes for Quarter III/1989, Mr. Traverso announced a possible review of the programmes after a final decision at the next CDE in function of the figures obtained from the system of rapid declaration of bookings and deliveries.” (Ks. British Steeliä koskevan asian kannekirjelmä, liite 3, asiakirja 25.)

(”Hra Traverso ilmoitti vuoden 1989 kolmannen vuosineljänneksen ennusteohjelman osalta, että ohjelmia on mahdollisesti tarkistettava seuraavassa CDE:ssä niiden lukujen perusteella, jotka saadaan tilausten ja toimitusten nopeasta ilmoittamisjärjestelmästä.”)

74.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei asioiden selvittämisen tässä vaiheessa kykene päättämään, vastaako näissä pöytäkirjoissa käsitelty tietojenvaihto sitä tietojenvaihtoa, josta päätöksessä on määrätty seuraamus, eikä sitä, missä määrin tietojenvaihto on todella tullut tiettyjen PO III:n virkamiesten tietoon, minkä niiden sanamuoto näyttäisi osoittavan.

75.
    On kuitenkin todettava, että komissio kuvailee päätöksensä 143-146 kohdassa tiettyjen yritysten tilauksia ja toimituksia koskevaa kuukausikohtaista tietojenvaihtojärjestelmää, jota Eurofer hoiti ”fast bookings” -nimellä ja joka ensi näkemältä vaikuttaa vastaavan näissä pöytäkirjoissa käsiteltyä tietojenvaihtojärjestelmää. Asiakirjat, joihin tämä kuvaus perustuu, on lueteltu päätöksen liitteessä 2, ja ne koostuvat muun muassa eri kansallisilla markkinoilla toimineiden, järjestelmään osallistuneiden yritysten tilauksia ja/tai toimituksia kuvaavista, kuukausittaisista tai neljännesvuosittaisista taulukoista (ks. esim. komission asiakirjavihkon asiakirja nro 3462). Päätöksen 279-283 kohdassa tehdyssä oikeudellisessa arvioinnissa komissio katsoo tämän tietojenvaihtojärjestelmän ”EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan 1 kohdan vastaiseksi”.

76.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa lisäksi, että joissakin komission ja terästeollisuuden kesken pidettyjen ”neuvonpitokokousten” pöytäkirjoissa, muun muassa 27.10.1988, 26.1.1989, 27.4.1989 ja 27.7.1989 pidettyjen kokousten pöytäkirjoissa, kerrotaan eräitä tietoja hintojen kehittymisestä, jotka ensi näkemältänäyttävät liittyvän teräspalkkijaoksen 18.10.1988, 10.1.1989, 19.4.1989 ja 11.7.1989 pidetyistä kokouksista laadittujen pöytäkirjojen sisältöön.

77.
    Tästä syystä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei se ole saanut riittävää selvitystä edellä mainitun Ortúnin 19.2.1993 päivätyn muistion perusteella (siinä on pelkästään todettu PO III:n ja Euroferin kaupallisten asiantuntijoiden välisistä kokouksista, että ”yritysten toteutuneet kokonaistuotanto- ja kokonaistoimitusluvut ilmoitettiin osanottajille”) ja muiden sisäisten asiakirjojen perusteella, jotka liittyvät kuulemismenettelyistä vastaavan neuvonantajan ”perusteelliseen tutkimukseen”, sellaisina kuin ne sisältyvät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon.

78.
    Muutamat vastaajan itsensä joidenkin vastinekirjelmiensä liitteinä esittämät sisäiset asiakirjat (ks. PO III:n E osaston ”raaka-aineet ja kehittyneet materiaalit” -nimisen yksikkö 3:n 31.1.1989 päivätyt luottamukselliset ”muistiinpanot” 26.1.1989 pidetystä neuvonpitokokouksesta, jossa puheenjohtajana toiminut Kutscher oli kirjauttanut muistiin seuraavaa: ”jos komissio saa selville, että teollisuus on tehnyt hinnoista ja määristä vaikka yhdenkin EHTY:n perustamissopimuksen 65 artiklan vastaisen sopimuksen, komissio ryhtyy varmasti tämän artiklan mukaisiin asianmukaisiin toimenpiteisiin”) osoittavat, että komissiolla (PO III:lla) on omia muistioita ja muistiinpanoja kyseessä olevista kokouksista ja että ne saattavat olla sellaisia, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin saa niistä selvitystä eräistä sen ratkaistavina olevista tosiasiaväitteistä.

79.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on lisäksi todettava, että sille toimitettu asiakirja-aineisto ei näytä sisältävän EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitettuja ”kaikki[a] - - asiaa koskev[ia] asiakirj[oja]”. Erityisesti on mainittava, että vastaajan laatimasta sisäisten asiakirjojen luettelosta, joka on toimitettu kantajille ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pyynnöstä, puuttuvat 22.7.1991 päivätty PO IV:n muistio PO III:lle ja 12.9.1991 päivätty PO III:n vastaus PO IV:lle, jotka on liitetty muutamiin vastinekirjelmiin. Näiden kahden muistion yleisenä aiheena on kuitenkin Eurofer-yhteenliittymän piirissä tapahtuva ”tilastotietojen vaihto”, minkä lisäksi niissä mainitaan nimenomaisesti niin sanottu Traverso-menettelytapa, jolla tarkoitetaan tiettyä kilpailusääntöjen rikkomista, josta kanteen kohteena olevassa päätöksessä eurooppalaisten teräspalkkien tuottajien katsotaan olevan vastuussa (ks. 72-79 ja 254-259 kohta). Tällaiset asiakirjat liittyvät suoraan tähän oikeudenkäyntiin, minkä vuoksi ne olisi pitänyt sisällyttää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon.

80.
    Edellä esitetyn sekä EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 24 artiklan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 65 artiklan perusteella on syytä määrätä asian selvittämistoimista, jotka yksilöidään tämän määräyksen määräysosassa.

81.
    Kantajien pyytämien muiden asian selvittämistoimien osalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antaa ratkaisunsa myöhemmin.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (laajennettu toinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)    Asiat T-134/94, T-136/94, T-137/94, T-138/94, T-141/94, T-145/94, T-147/94, T-148/94, T-151/94, T-156/94 ja T-157/94 yhdistetään asian selvittämistoimia, prosessinjohtotoimia ja suullista käsittelyä varten.

2)    Vastaajan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle 24.11.1994 päivätyllä kirjeellä toimittamaan asiakirja-aineistoon kuuluvista, vastaajan sisäisiksi luokittelemista asiakirjoista ainoastaan numero 9729, 9730, 9737-9746, 9748-9760, 9763-9765, 9769, 9770 ja 9773-9787 sisällytetään asiassa kertyneeseen asiakirjavihkoon, ja niistä annetaan tieto asianosaisille .

3)    Vastaajan on toimitettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle neljän viikon kuluessa tämän määräyksen tiedoksiantamisesta

    -    PO III:n virkamiesten laatimat muistiot, muistiinpanot tai pöytäkirjat, jotka koskevat heidän ja terästeollisuuden edustajien kesken pidettyjä kokouksia sinä aikana, jona terästeollisuuden yritysten tiettyjen tuotteiden valvontajärjestelmän perustamisesta 19 päivänä heinäkuuta 1988 tehdyssä komission päätöksessä 2448/88/EHTY tarkoitettua valvontajärjestelmää noudatettiin, erityisesti ne, jotka koskevat 1.9.1988, 27.10.1988, 3.11.1988, 8.12.1988, 26.1.l989, 1.2.1989, 21.3.1989, 28.4.1989, 15.6.1989, 27.7.1989, 1.9.1989, 26.10.1989, 7.11.1989, 15.12.1989, 25.1.1990, 7.2.1990, 3.5.1990, 27.7.1990, 4.9.1990 ja 5.11.1990 pidettyjä kokouksia;

    -    asiakirjat, jotka PO III:n virkamiehet ovat saaneet Euroferiltä tai sen tuotejaokselta näiden kokousten yhteydessä tänä samana aikana, lukuun ottamatta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen hallussa jo olevia asiakirjoja.

4)    Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Annettiin Luxemburgissa 10 päivänä joulukuuta 1997.

H. Jung

A. Kalogeropoulos

kirjaaja

laajennetun toisen jaoston puheenjohtaja


1: Oikeudenkäyntikieli: T-134/94 saksa, T-136/94 saksa, T-137/94 ranska, T-138/94 ranska, T-141/94 saksa, T-145/94 ranska, T-147/94 saksa, T-148/94 saksa, T-151/94 englanti, T-156/94 espanja ja T-157/94 espanja.