Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Cour administrative (Luxemburg) on esittänyt 30.11.2018 – B, C ja D v. Administration des contributions directes

(asia C-749/18)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Cour administrative

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Osakeyhtiö B, osakeyhtiö C ja rajavastuuyhtiö D

Vastapuoli: Administration des contributions directes

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, joka koskee yhteisverotusjärjestelmää ja jossa yhtäältä sallitaan saman konsernin yhtiöiden tulosten konsolidointi, jossa hyväksytään yksinomaan vertikaalinen yhteisverotus kotimaisen emoyhtiön tai ulkomaisen emoyhtiön kotimaisen kiinteän toimipaikan ja sen kotimaisten tytäryhtiöiden välillä, ja jossa toisaalta estetään samalla tavoin sekä ulkomaiselta emoyhtiöltä, jolla ei ole kotimaista kiinteää toimipaikkaa, että kotimaiselta emoyhtiöltä tai ulkomaiselta emoyhtiöltä, jolla on kuitenkin kotimainen kiinteä toimipaikka, yksinomaan tytäryhtiöiden välinen täysin horisontaalinen yhteisverotus?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion samalle lainsäädännölle, joka liittyy tästä lainsäädännöstä johtuvaan yhteisverotusjärjestelmään ja erityisesti tiukkaan erotteluun vertikaalisen (ylimmän yhtiön ja sen suorien tai epäsuorien tytäryhtiöiden välillä) ja horisontaalisen (ylimmän yhtiön, joka jää yhteisverotuksen rajojen ulkopuolelle, kahden tai useamman kotimaisen tytäryhtiön välillä) yhteisverotusjärjestelmän välillä ja siihen perustuvaan velvoitteeseen päättää olemassa oleva vertikaalinen yhteisverotus, ennen kuin on mahdollista perustaa horisontaalisesti yhteisverotettava konserni,

–    jos aikaisemmin oli otettu käyttöön vertikaalinen yhteisverotus kyseisessä jäsenvaltiossa asuvan kansallisen tason ylimmän yhtiön, johon yhteisverotettavat tulot yhdistetään (ja joka on samaan aikaan välissä oleva tytäryhtiö jossain toisessa jäsenvaltiossa asuvaan ylimpään emoyhtiöön nähden), ja tämän ylimmän yhtiön kotimaisten tytäryhtiöiden välillä, koska kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä hyväksyttiin vain vertikaalinen yhteisverotus, jotta voidaan käyttää tätä järjestelmää siitä huolimatta, että ylimmän emoyhtiön kotipaikka on jossain toisessa jäsenvaltiossa,

–    jos kyseisen jäsenvaltion ylimmän yhtiön, johon yhteisverotettavat tulot yhdistetään, sisaryhtiöiltä (jotka ovat siis kyseisen ylimmän yhtiön tavoin jossain toisessa jäsenvaltiossa asuvan ylimmän emoyhtiön tytäryhtiöitä) evätään mahdollisuus liittyä olemassa olevaan yhteisverotettavaan konserniin sillä perusteella, että vertikaalinen ja horisontaalinen yhteisverotusjärjestelmä eivät ole keskenään yhteensopivia, ja

–    jos kyseisten sisaryhtiöiden sisällyttäminen konsernin yhtiöiden tulosten konsolidoinnin piiriin merkitsisi olemassa olevan vertikaalisen yhteisverotuksen poistamista – mistä seuraisi kielteisiä verotuksellisia vaikutuksia, koska ei noudatettaisi kansallisen lainsäädännön mukaista yhteisverotuksen vähimmäiskestoa – ja uuden horisontaalisen yhteisverotuksen käyttöönottoa, vaikka kotimainen yhtiö, johon yhteisverotettavat tulot yhdistetään (ja jonka tasolla yhteisverotettavien yhtiöiden tulokset konsolidoidaan) pysyisi samana?

Jos myös toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko SEUT 49 ja SEUT 54 artiklaa yhdessä unionin oikeuden tehokkaan vaikutuksen periaatteen kanssa tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion samalle yhteisverotusjärjestelmään liittyvälle lainsäädännölle ja erityisesti sellaisen määräajan soveltamiselle, joka on määritelty niin, että kaikki yhteisverotusjärjestelmään pääsyä koskevat hakemukset on välttämättä esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle ennen ensimmäisen sellaisen verovuoden päättymistä, jolta tämän järjestelmän soveltamista haetaan,

–    jos kahteen ensimmäiseen kysymykseen saatujen myöntävien vastausten mukaan tässä lainsäädännössä evättiin sijoittautumisvapauden vastaisesti samalta emoyhtiöltä yksinomaan tytäryhtiöiden välinen horisontaalinen yhteisverotus ja olemassa olevan vertikaalisesti yhteisverotettavan konsernin muuttaminen lisäämällä siihen yhtiön, johon yhteisverotettavat tulot yhdistetään, sisaryhtiöitä,

–    jos kyseinen lainsäädäntö oli ennen unionin tuomioistuimen 12.6.2014 antaman tuomion (yhdistetyt asiat C-39/13, C-40/13 ja C-41/13) julistamista katsottu päteväksi jäsenvaltion kansallisessa hallintokäytännössä ja oikeuskäytännössä,

–    jos useat yhtiöt ovat esittäneet 12.6.2014 annetun tuomion julistamisen jälkeen ja vielä ennen vuoden 2014 loppumista hakemuksen liittymisestä olemassa olevaan yhteisverotettavaan konserniin siten, että hyväksyttäisiin horisontaalinen yhteisverotus olemassa olevan konsernin yhtiön, johon yhteisverotettavat tulot yhdistetään, kanssa, ja vedonneet 12.6.2014 annettuun tuomioon ja

–    jos tämä hakemus ei koske vain verovuotta 2014, joka oli vielä meneillään hakemuksen esittämishetkellä vaan myös aikaisempaa verovuotta 2013, josta lukien asianomaiset yhtiöt täyttivät kaikki aineelliset edellytykset, jotka ovat unionin oikeuden mukaisia yhteisverotusjärjestelmään liittymiseksi?

____________