Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sofiyski rayonen sad (Bulgaria) on esittänyt 8.5.2019 – ”BOSOLAR” EOOD v. ”CHEZ ELEKTRO BULGARIA” AD

(asia C-366/19)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sofiyski rayonen sad

Pääasian asianosaiset

Kantaja: ”BOSOLAR” EOOD

Vastaaja: ”CHEZ ELEKTRO BULGARIA” AD

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 16 artiklaa, jossa vahvistetaan oikeus unionin oikeusjärjestyksen mukaiseen elinkeinovapauteen, tulkittava siten, että se on esteenä energialain muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain siirtymä- ja loppusäännösten (Prehodni i zaklyuchitelni razporedbi na Zakona za izmenenie i dopalnenie na zakona za energetikata, jäljempänä PZR ZIDZE) 18 §:n kaltaiselle kansalliselle säännökselle, jonka mukaan voimassa olevan lain erityissäännösten soveltamisalaan kuuluvasta jo tehdystä sopimuksesta ja sopimussuhteesta huolimatta sopimuksen yhtä keskeistä osatekijää (hintaa) voidaan muuttaa säädöksellä toisen sopimuspuolen eduksi?

Onko oikeusvarmuuden periaatetta tulkittava siten, että se on esteenä yksityisten välillä tai valtion ja yksityisten välillä erityisten säännösten nojalla jo syntyneiden oikeussuhteiden uudelleen sääntelylle, jos tämä uusi sääntely vaikuttaa kielteisesti yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden perusteltuihin odotuksiin ja heidän jo saamiinsa oikeuksiin?

Onko luottamuksensuojan periaatetta, joka on unionin oikeuden perusperiaate, tulkittava unionin tuomioistuimen 10.9.2009 antaman tuomion Plantanol (C-201/08, EU:C:2009:539) nojalla siten, että sen perusteella jäsenvaltio ei saa muuttaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön tuotantoa koskevaa voimassa olevaa oikeudellista järjestelmää varmistamatta riittävää ennakoitavuutta siten, että se lakkauttaa ennenaikaisesti laissa säädetyt uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön tuotannon edistämistoimenpiteet, jotka liittyvät pitkäaikaisiin sähkönostosopimuksiin, vastoin niitä ehtoja, joiden mukaisesti yksityiset toimijat ovat toteuttaneet investointeja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön tuotantoon ja tehneet pitkäaikaisia ostosopimuksia valtion sääntelemien sähkönjakeluyritysten kanssa?

Onko uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY1 3 ja 4 artiklaa tulkittava kyseisen direktiivin johdanto-osan 8 ja 14 perustelukappale huomioon ottaen siten, että ne velvoittavat jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin täytäntöön panemiseksi annettavilla kansallisilla toimilla investoijien oikeusvarmuuden uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, aurinkoenergia mukaan luettuna, tuotannon alalla?

Jos tähän kysymykseen vastataan myöntävästi, sallitaanko direktiivin 2009/28 3 ja 4 artiklan nojalla, luettuna yhdessä sen johdanto-osan 8 ja 14 perustelukappaleen kanssa, PZR ZIDZE:n 18 §:n kaltainen kansallinen säännös, jolla muutetaan merkittävästi uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön ostamiseen sovellettavaa etuuskohtelua myös sellaisten jo tehtyjen tällaisista lähteistä peräisin olevan sähkön ostamista koskevien pitkäaikaisten sopimusten osalta, jotka on tehty direktiivin täytäntöön panemiseksi alun perin annettujen kansallisten toimien mukaisesti?

Miten käsitettä ”jäsenvaltio” olisi tulkittava sovellettaessa unionin oikeutta kansallisella tasolla? Kun otetaan huomioon 12.7.1990 annettu tuomio Foster ym. (C-188/89, EU:C:1990:313) ja unionin tuomioistuimen tämän oikeuskäytännön osalta myöhemmin soveltama lähestymistapa, kattaako tämä käsite myös yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun (sähköntoimitus) tarjoajan, kuten vireillä olevassa oikeudenkäynnissä vastaajana olevan yrityksen, jolle kyseisen palvelun tuottaminen on annettu lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin viranomaisen antaman säännöksen nojalla ja kyseisen viranomaisen valvonnassa?

____________

1 Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta 23.4.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (EUVL 2009, L 140, s. 16)