Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Tribunalul București (Romania) on esittänyt 4.10.2019 – ITH Comercial Timișoara SRL v. Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București – Administrația Sector 1 a Finanțelor Publice
(asia C-734/19)
Oikeudenkäyntikieli: romania
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Tribunalul București
Pääasian asianosaiset
Valittaja: ITH Comercial Timișoara SRL
Vastapuolet: Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București ja Agenția Națională de Administrare Fiscală – Direcția Generală Regională a Finanțelor Publice București – Administrația Sector 1 a Finanțelor Publice
Ennakkoratkaisukysymykset
Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY1 säännökset, erityisesti sen 167 ja 168 artikla, oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet, syrjintäkiellon periaate ja verotuksen neutraalisuuden periaate esteenä sille, että tiettyihin verovelvollisen investointikuluihin, jotka tämä on aikonut käyttää veronalaisen liiketoimen toteuttamiseen, liittyvän arvonlisäveron vähennysoikeus evätään verovelvolliselta siinä tapauksessa, että se sittemmin luopuu kyseisestä suunnitellusta investoinnista?
1.2. Ovatko edellä mainitut säännökset ja periaatteet esteenä sille, että vähennysoikeus kyseenalaistetaan, jos investoinnista luovutaan, vaikka kyse ei olisi olosuhteista, joissa verovelvollinen on syyllistynyt verojen kiertämiseen tai väärinkäytökseen?
1.3. Ovatko edellä mainitut säännökset ja periaatteet esteenä tulkinnalle, jonka mukaan tilanteita, joissa vähennysoikeus voidaan kyseenalaistaa, jos investoinnista luovutaan, ovat muun muassa seuraavat:
1.3.1. se, että investointikulujen syntymishetkellä verovelvollisen tiedossa ollut investoinnin toteutumatta jäämistä koskeva riski myöhemmin toteutuu; tällainen olisi esimerkiksi se, että viranomainen ei hyväksy asemakaavaa, joka on tarpeen kyseisen investoinnin toteuttamiseksi
1.3.2. ajan kuluessa tapahtuva taloudellisten olosuhteiden muutos niin, että suunniteltu investointi menettää kannattavuuden, joka sillä oli sen käynnistämisajankohtana?
1.4. Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännöksiä ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita tulkittava niin, että jos investoinnista luovutaan,
1.4.1. väärinkäytös tai verojen kiertäminen, joiden perusteella vähennysoikeus voidaan kyseenalaistaa, oletetaan tapahtuneiksi, vai onko veroviranomaisten näytettävä ne toteen
1.4.2. väärinkäytös tai verojen kiertäminen voidaan näyttää toteen yksinkertaisella olettamalla vai tarvitaanko objektiivisia todisteita?
1.5. Mahdollistavatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännökset ja unionin oikeuden yleiset periaatteet sen, että jos investoinnista luovutaan, väärinkäytös tai verojen kiertäminen, joiden perusteella vähennysoikeus voidaan kyseenalaistaa, otetaan huomioon, jolloin verovelvollinen ei voi käyttää tavaroita ja palveluja, joita koskevan arvonlisäveron verovelvollinen on vähentänyt, mihinkään tarkoitukseen eikä näin ollen edes täysin yksityisiin tarkoituksiin?
1.6. Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännöksiä ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita tulkittava niin, että jos investoinnista luovutaan, verovelvollisen kuluihin nähden myöhäisemmät olosuhteet, kuten (i) talouskriisin puhkeaminen tai (ii) investointikulujen toteutumishetkellä olemassa olleen, investoinnin toteutumatta jäämistä koskevan riskin toteutuminen (esimerkiksi se, että viranomainen ei hyväksy asemakaavaa, joka on tarpeen kyseisen investoinnin toteuttamiseksi) ja (III) investoinnin kannattavuutta koskevien arvioiden muuttuminen, ovat verovelvollisen tahdosta riippumattomia tapahtumia, jotka voidaan ottaa huomioon verovelvollisen vilpittömän mielen toteamiseksi?
1.7. Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännöksiä, erityisesti sen 184 ja 185 artiklaa, oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita, syrjintäkiellon periaatetta ja verotuksen neutraalisuuden periaatetta tulkittava siten, että investoinnista luopuminen on peruste arvonlisäveron oikaisuun?
Toisin sanoen toteutetaanko tiettyjä verovelvollisen suorittamia investointikuluja, jotka tämä on aikonut käyttää veronalaisen liiketoimen toteuttamiseen, koskevan arvonlisäveron vähennysoikeuden kyseenalaistaminen siinä tapauksessa, että investoinnista myöhemmin luovutaan, arvonlisäveron oikaisua koskevan mekanismin avulla?
1.8. Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännökset esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan arvonlisäveron vähennysoikeus voidaan säilyttää sellaisten investointien osalta, joista on luovuttu, ainoastaan kahdessa tyhjentävästi luetellussa tapauksessa, jotka on yksilöity viittaamalla tiivistetysti kahteen unionin tuomioistuimen tuomioon: (i) kun verovelvollinen ei tahdostaan riippumattomista syistä koskaan käytä kyseisiä tavaroita tai palveluja liiketoimintaansa, kuten unionin tuomioistuin totesi tuomiossaan Belgian valtio v. Ghent Coal Terminal NV (C-37/95), ja (ii) muissa tapauksissa, joissa verovelvollinen ei käytä tavara- tai palveluhankintoja, joiden osalta vähennysoikeutta on käytetty, liiketoimintaansa tahdostaan riippumattomista objektiivisista syistä, kuten unionin tuomioistuin totesi tuomiossaan Intercommunale voor zeewaterontzilting (INZO) v. Belgian valtio (C-110/94)?
1.9. Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännökset sekä oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet esteenä sille, että veroviranomaiset peruuttavat aiempiin verotarkastuskertomuksiinsa tai aikaisempiin oikaisuvaatimuksia koskeviin päätöksiinsä sisältyvät toteamukset,
1.9.1. joiden mukaan yksityinen on hankkinut tavaroita ja palveluja tarkoituksenaan käyttää niitä veronalaisen liiketoimen toteuttamiseen;
1.9.2. joiden mukaan investointihankkeen keskeyttäminen tai siitä luopuminen on johtunut tietystä verovelvollisen tahdosta riippumattomasta olosuhteesta?
2.1. Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännökset ja erityisesti sen 28 artikla esteenä sille, että komissionsaajaa koskevaa mekanismia sovelletaan myös siinä tapauksessa, ettei kyseessä ole toimeksiantosopimus ilman edustusoikeutta?
2.2 Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännöksiä ja erityisesti sen 28 artiklaa tulkittava niin, että komissionsaajan käsitettä voidaan soveltaa silloin, kun verovelvollinen toteuttaa rakennuksen toisen oikeushenkilön vaatimusten ja tämän toiminnan tarpeiden mukaisesti aikomuksenaan pitää kyseisen rakennuksen omistusoikeus itsellään ja antaa rakennus sen valmistuttua pelkästään vuokralle kyseiselle toiselle oikeushenkilölle?
2.3. Onko samoja säännöksiä tulkittava niin, että edellä kuvatussa tilanteessa rakentajan on laskutettava rakennuksen toteuttamiseen liittyvät investointikulut siltä oikeushenkilöltä, jolle se aikoo vuokrata rakennuksen sen valmistuttua, ja kannettava vastaava arvonlisävero kyseiseltä oikeushenkilöltä?
2.4. Onko samoja säännöksiä tulkittava niin, että edellä kuvatussa tilanteessa rakentaja on velvollinen laskuttamaan investointikulut ja kantamaan vastaavan arvonlisäveron, kun se luopuu lopullisesti rakennustöistä sen oikeushenkilön, jolle kyseinen rakennus oli tarkoitus vuokrata, liiketoiminnan tuntuvan vähenemisen vuoksi, kun tämä väheneminen johtuu viimeksi mainitun henkilön todennäköisestä maksukyvyttömyydestä?
2.5. Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännöksiä ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita tulkittava niin, että veroviranomaiset voivat luokitella verovelvollisen liiketoimet uudelleen ottamatta huomioon verovelvollisen tekemien sopimusten ehtoja, vaikka kyseiset sopimukset eivät ole valesopimuksia?
2.6. Ovatko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY säännökset ja erityisesti oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet esteenä sille, että veroviranomaiset peruuttavat aiempiin verotarkastuskertomuksiinsa tai aikaisempiin oikaisuvaatimuksia koskeviin päätöksiinsä sisältyvät, verovelvollisen oikeutta arvonlisäveron vähentämiseen koskevat toteamukset?
____________
1 Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).