Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Constanța (Romania) on esittänyt 10.7.2019 – TS, UT ja VU v. Casa Națională de Asigurări de Sănătate ja Casa de Asigurări de Sănătate Constanța

(asia C-538/19)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Constanța

Pääasian asianosaiset

Valittajat: TS, UT ja VU

Vastapuolet: Casa Națională de Asigurări de Sănătate ja Casa de Asigurări de Sănătate Constanța

Ennakkoratkaisukysymykset

Rinnastetaanko se, että hoidon, johon vakuutettu henkilö on antanut suostumuksensa, on määrännyt ainoastaan jonkin toisen jäsenvaltion kuin vakuutetun asuinjäsenvaltion lääkäri, tuomion Elchinov (C-173/09) 45 kohdan perusteella kiireelliseen hoidon tarpeeseen tai onko kyseessä asetuksen N:o 883/20041 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetty luvan pyytämistä koskeva objektiivinen mahdottomuus, joka voi olla perustana sille, että asianmukaisista sairaanhoitopalveluista (sairaalahoito) jossain toisessa jäsenvaltiossa kuin vakuutetun henkilön asuinjäsenvaltiossa aiheutuneet kustannukset korvataan täysimääräisesti, kun otetaan huomioon, että diagnoosin ja varsinaisen kiireellisen hoidon tarpeen on vahvistanut lääkäri, joka kuuluu asuinjäsenvaltion sairausvakuutusjärjestelmään mutta joka on määrännyt jonkin toisen hoidon, ja hoito, johon vakuutettu henkilö on antanut oman suostumuksensa asianmukaisina pidettävistä syistä, on vähintään yhtä tehokas, mutta sen etuna on, että siitä ei aiheudu vammaa?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko vakuutettu henkilö samalla tavoin velvollinen hakemaan edellä mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädettyä lupaa saadakseen korvauksen hoidosta aiheutuneista kustannuksista sen jälkeen kun asuinjäsenvaltion sairausvakuutusjärjestelmään kuuluva lääkäri on vahvistanut häntä koskevan diagnoosin ja hoidon, jota vakuutettu henkilö ei asianmukaisina pidettävistä syistä hyväksy, jos hän matkustaa johonkin toiseen jäsenvaltioon saadakseen toisen lääkärinlausunnon ja tämä toinen lääkäri puoltaa jotain toista hoitoa, joka on vähintään yhtä tehokas mutta jonka etuna on, että siitä ei aiheudu vammaa, ja jos vakuutettu henkilö hyväksyy tämän hoidon ja se täyttää asetuksen N:o 883/2004 20 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen vaatimukset?

Onko kansallinen lainsäädäntö ristiriidassa SEUT 56 artiklan sekä asetuksen N:o 883/2004 20 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa, kun sen mukaan yhtäältä toimivaltaisen laitoksen luvan saaminen jossain toisessa jäsenvaltiossa kuin asuinpaikan jäsenvaltiossa suoritettavia asianmukaisia sairaanhoitopalveluja varten (sairaalahoito) edellyttää lääkärinlausuntoa, jonka voi antaa vain lääkäri, joka harjoittaa toimintaansa asuinjäsenvaltion sairausvakuutusjärjestelmän piirissä, ja jota kyseisen valtion toimivaltaisen laitoksen johtava lääkäri suosittaa, myös siinä tapauksessa, että hoidon, johon vakuutettu henkilö on antanut suostumuksensa asianmukaisina pidettävistä syistä, kun otetaan huomioon, että sen etuna on, että siitä ei aiheudu vammaa, määrää ainoastaan jonkin toisen jäsenvaltion lääkäri toisella lääkärinlausunnolla ja kun siinä ei toisaalta taata käytettävissä ja ennakoitavissa olevassa menettelyssä sitä, että asuinjäsenvaltion sairausvakuutusjärjestelmässä tosiasiallisesti tarkasteltaisiin lääketieteellisestä näkökulmasta mahdollisuutta noudattaa tätä toisessa jäsenvaltiossa annettua toista lausuntoa?

Jos ensimmäiseen ja kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko vakuutetulla henkilöllä tai vastaavasti hänen perillisillään oikeus saada vakuutetun henkilön asuinvaltion toimivaltaiselta laitokselta täysimääräinen korvaus kustannuksista, joita on aiheutunut jossain toisessa jäsenvaltiossa suoritetusta hoidosta, sillä edellytyksellä, että asetuksen N:o 883/2004 20 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen edellytykset täyttyvät?

____________

1 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).