EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(yhden tuomarin kokoonpano)

21 päivänä syyskuuta 2015

Asia F‑72/11

Anastasios Anagnostu ym.

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuosien 2010 ja 2011 ylennyskierrokset – Vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut – Henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohta – 1.5.2004 ja 30.4.2011 välistä ajanjaksoa koskevat siirtymäsäännökset – Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 9 artikla – Henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleiset täytäntöönpanosäännökset – Ylennysrajojen määrittäminen – Ylennettävien virkamiesten luetteloon merkitsemättä jättäminen – Oikeussuojan tarve

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Anastasios Anagnostu ja 24 muuta kantajaa vaativat virkamiestuomioistuinta ensinnäkin kumoamaan Euroopan komision nimittävän viranomaisen päätökset, joilla vahvistettiin palkkaluokkien AD 13 ja AD 14 ylennysrajat vuosien 2010 ja 2011 ylennyskierroksilla, ja toiseksi kumoamaan vuoden 2010 ylennyskierroksella palkkaluokkiin AD 13 ja AD 14 ylennyttyjen virkamiesten luettelon sekä komission nimittävän viranomaisen implisiittisen päätöksen olla ylentämättä suurempaa määrää virkamiehiä palkkaluokkiin AD 13 tai AD 14.

Ratkaisu:      Euroopan komission 26.11.2010 tekemät päätökset, joilla on jätetty ylentämättä A. Antoulas, D. Bruni, D. Nicolaidou-Kallergis ja A. Xanthopoulos, kumotaan. Kanne hylätään muilta osin.       Euroopan komissio vastaa neljästä kahdeskymmenesviidesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan neljä kahdeskymmenesviidesosaa kantajien oikeudenkäyntikuluja. Muut kantajat kuin A. Antoulas, D. Bruni, D. Nicolaidou-Kallergis ja A. Xanthopoulos vastaavat kahdestakymmenestäyhdestä kahdeskymmenesviidesosasta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja heidät velvoitetaan korvaamaan kaksikymmentäyksi kahdeskymmenesviidesosaa Euroopan komission oikeudenkäyntikuluja.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite – Päätös ylennysrajojen vahvistamisesta – Valmisteleva toimi – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Ylennettävien virkamiesten luettelon laatimista koskevasta päätöksestä nostetun kumoamiskanteen yhteydessä liitännäisesti kannekelpoinen toimi

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla ja 90 artiklan 2 kohta)

2.      Henkilöstökanne – Oikeussuojan tarve – Vastaavuutta ohjaavat prosenttiluvut – Päätös ylennysrajojen vahvistamisesta – Ylentämättä jättämisestä nostettu kanne – Ylennysrajan saavuttamista koskevan mahdollisuuden osoittaminen – Asianomaiselle henkilökohtaisesti vastaisten seikkojen perusteiden puuttuminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Jos kyse on toimista tai päätöksistä, jotka laaditaan useammassa vaiheessa erityisesti sisäisessä menettelyssä, kuten henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä tarkoitetussa ylennysmenettelyssä, kannekelpoisia toimia ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan lopullisesti toimielimen kanta tämän menettelyn päätteeksi. Sitä vastoin väliaikaiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on valmistella lopullista päätöstä, eivät ole henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla asianomaiselle vastaisia, ja ne voidaan riitauttaa vain liitännäisesti kumottavissa olevista toimista nostetun kanteen yhteydessä.

Ylennysrajojen vahvistaminen, olipa kyse sitten suuntaa-antavista tai lopullisista rajoista, on vain yksi peräkkäisistä vaiheista ylennysmenettelyssä, joka päättyy ylennyskierroksella ylennettävien virkamiesten luettelon julkaisemiseen. Vasta tämän luettelon julkaisemisajankohtana on voitu vaikuttaa ylennyskelpoisten virkamiesten oikeusasemaan. Tästä seuraa, että ylennysrajojen vahvistamista koskevat päätökset ovat ylennettävien virkamiesten luettelon laatimista koskevan nimittävän viranomaisen päätöksen valmistelevia toimia.

Vaikka tällaisista valmistelevista toimista ei voida nostaa itsenäistä kumoamiskannetta, niiden laillisuus voidaan edelleen riitauttaa lopullisesta päätöksestä nostetun kanteen yhteydessä.

Näin ollen vaatimus ylennysrajojen vahvistamista koskevien päätösten kumoamisesta on jätettävä tutkimatta.

(ks. 38–42 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio 9.3.2000, Vicente Nuñez v. komissio (T‑10/99, EU:T:2000:60, 28 kohta); tuomio 5.3.2003, Staelen v. parlamentti (T‑24/01, EU:T:2003:52, 32 ja 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); tuomio 19.3.2003, Tsarnavas v. komissio (T‑188/01–T‑190/01, EU:T:2003:77, 73 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja tuomio 3.5.2007, Crespinet v. komissio (T‑261/04, EU:T:2007:122, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Virkamiestuomioistuin: määräys 13.12.2006, Aimi ym. v. komissio (F‑47/06, EU:F:2006:134, 64 kohta)

2.      Virkamiehen kanneoikeus ei voi perustua yleiseen etuun tai toimielinten etuun, vaan hän voi vedota kumoamiskanteen tueksi ainoastaan seikkoihin, jotka ovat hänelle henkilökohtaisesti vastaisia. Osoittaakseen, että hänellä on intressi hänen ylentämättä jättämistään koskevan päätöksen kumoamiseen sillä perusteella, että kyseiseen palkkaluokkaan soveltuvaksi väitettyä ylennysprosenttia ei ole noudatettu, virkamiehen on osoitettava, että hänen henkilökohtaisen tilanteensa ja erityisesti hänen saamiensa ylennyspisteiden kokonaismäärän vuoksi ei ollut mahdotonta, että hän olisi saavuttanut ylennysrajan, jos edellä mainittua ylennysprosenttia olisi noudatettu.

Jokainen ylennyskierros on kuitenkin välttämättä riippumaton sitä edeltävistä tai sitä seuraavista ylennyskierroksista, sillä virkamiehet, joiden ansioita on vertailtava, ja tässä vertailussa noudatettavat kriteerit vaihtelevat kullakin ylennyskierroksella. Näin ollen pelkästään se, että suuremman määrän virkamiehiä ylentämättä jättäminen kyseisiin palkkaluokkiin kyseisellä ylennyskierroksella voi vaikuttaa kantajien asemaan kyseisten palkkaluokkien ansioituneimpien virkamiesten luetteloissa myöhemmillä ylennyskierroksilla ja siten viivyttää heidän ylenemistään, ei vaikuta suoraan ja välittömästi heidän oikeusasemaansa.

(ks. 56, 57 ja 63 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio24.4.2009, Sanchez Ferriz ym. v. komissio (T‑492/07 P, EU:T:2009:116, 26 ja 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Unionin yleinen tuomioistuin: tuomio 16.10.2014, Schönberger v. tilintarkastustuomioistuin (T‑26/14 P, EU:T:2014:887, 39 kohta)