EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

8 päivänä joulukuuta 2014

Asia F‑4/13

Michael Cwik

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Arviointi – Arviointikertomus – Vuosien 1995–1997 arviointikierros – Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpano – Arviointikertomuksen kumoamista koskeva vaatimus – Asia, jota ei ole saatettu arviointien pariteettikomitean käsiteltäväksi – Arviointikertomuksen laatimisessa tapahtunut viivästyminen – Vahingonkorvauskanne

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Michael Cwik vaatii yhtäältä 12.3.2012 päivätyn komission sen päätöksen kumoamista, joka tehtiin tuomion Cwik vastaan komissio (T‑155/03, T‑157/03 ja T‑331/03, EU:T:2005:447, jäljempänä tuomio Cwik) täytäntöön panemiseksi ja jossa vahvistetaan lopullisesti ajanjaksolta 1.7.1995–30.6.1997 laadittu lopullinen arviointikertomus ja tarvittaessa hänen 12.3.2012 päivätystä päätöksestä tekemänsä oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä 4.10.2012 tehdyn päätöksen kumoamista ja toisaalta komission velvoittamista maksamaan korvausta henkisestä kärsimyksestä ja aineellisesta vahingosta, jota hän arvioi itselleen aiheutuneen.

Ratkaisu:      Euroopan komission 12.3.2012 tekemä päätös, jolla vahvistettiin lopullisesti Michael Cwikistä vuosille 1995–1997 laadittu uusi arviointikertomus, kumotaan. Euroopan komissio velvoitetaan maksamaan Michael Cwikille 15 000 euroa korvauksena hänelle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä. Kanne hylätään muilta osin. Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Michael Cwikin oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Oikeussuojan tarve – Arviointikertomusta koskeva kumoamiskanne – Kanne, joka on nostettu virkamiehen jäätyä eläkkeelle – Tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä oleva erityinen seikka – Kanne, jolla pyritään riitauttamaan unionin tuomioistuinten riidanalaisen arviointikertomuksen kumoamisesta antaman tuomion viivästynyt täytäntöönpano – Oikeussuojan tarpeen säilyminen

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla; henkilöstösääntöjen 43, 90 ja 91 artikla)

2.      Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Arviointikertomuksen kumoaminen – Tilanne, jossa asiaa ei ole saatettu arviointien pariteettikomitean käsiteltäväksi uutta kertomusta laadittaessa, koska kyseisen komitean perustamiseen väitetty liittyvien hankaluuksien vuoksi – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Kumoaminen

(SEUT 266 artikla; henkilöstösääntöjen 43 artikla)

3.      Virkamiehet – Arviointi – Arviointien pariteettikomitea – Kokoonpano – Jäsenten sisäisiä valituksia koskevan kokemuksen tarpeellisuus – Tällaista tarvetta ei ole

(Henkilöstösääntöjen 43 artikla)

4.      Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Kohtuullinen aika – Uuden arviointikertomuksen laatiminen – Arviointiperusteet – Sisäisissä säännöksissä vahvistettujen määräaikojen noudattamatta jättäminen – Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen – Kertomuksen kumoaminen

(SEUT 266 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta; henkilöstösääntöjen 43 artikla; Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön 2 artiklan 6 kohta)

1.      Kun on kyse virkamiehen tai entisen virkamiehen intressistä vaatia arviointikertomuksen kumoamista, tällainen kertomus vaikuttaa lähtökohtaisesti arvioitavan henkilön intresseihin vain siihen asti, kun hän lopettaa työskentelynsä lopullisesti, eikä asianomaisella ole työskentelyn lopettamisen jälkeen enää intressiä jatkaa kannetta, jonka hän on nostanut tällaisesta kertomuksesta, ellei hän osoita, että on olemassa jokin erityinen seikka, jonka vuoksi hänellä on henkilökohtainen ja voimassa oleva intressi saada se kumotuksi.

Jos entisen virkamiehen kanteen tarkoituksena on riitauttaa hänen eläkkeelle siirtymisensä jälkeen annetun tuomion, jolla unionin tuomioistuimet ovat kumonneet arviointikertomuksen, joka oli riitautettu silloin, kun hän vielä työskenteli, väitetty virheellinen täytäntöönpano, se, että hänellä ei katsottaisi olevan intressiä vaatia uuden arviointikertomuksen kumoamista, merkitsisi sitä, että häneltä evättäisiin oikeus kumoamistuomion asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja siten oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan. Koska kantaja vaatii korvausta henkisestä kärsimyksestä, jota hänelle on aiheutunut siitä, että uuden kertomuksen laatiminen kyseisen tuomion täytäntöönpanemiseksi kesti kuusi vuotta ja kolme kuukautta, on lisäksi todettava, että hän on joutunut sellaisen merkittävä viivästyksen kohteeksi, josta on voinut aiheutua hänelle haittaa. Näin ollen on olemassa erityinen seikka, jonka vuoksi hänellä on henkilökohtainen ja voimassa oleva intressi saada uusi kertomus kumotuksi.

(ks. 59 ja 62–64 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: määräys N v. komissio (T‑97/94, EU:T:1998:270, 26 kohta) ja tuomio Dionyssopoulou v. neuvosto (T‑105/03, EU:T:2005:189, 20 kohta)

2.      Komission käyttöön ottamassa arviointijärjestelmässä, kun otetaan huomioon, mikä merkitys on jokaisen arvioidun virkamiehen oikeudella siihen, että tätä tarkoitusta varten perustettu pariteettikomitea tutkii hänen arviointikertomuksensa, entisen virkamiehen arviointikertomusta, joka on laadittu unionin tuomioistuinten kumoamistuomion jälkeen, rasittaa olennaisten menettelymääräysten rikkominen, jolla loukataan asianomaisen oikeuksia ja joka heikentää sen pätevyyttä siinä tapauksessa, että arviointien pariteettikomitea ei edes saa asianomaista koskevaa asiakirja-aineistoa, jotta se voisi ottaa kantaa arviointimenettelyyn ja uuden kertomuksen sisältöön, koska komissio ei ole kutsunut sen jäseniä koolle.

Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa sillä, että arviointien pariteettikomitean jäsenet, jotka olivat tämän komitean jäseniä kertomuksen kattamaan ajanjaksoon liittyvän arviointijakson aikana, ovat kuolleet tai jääneet eläkkeelle, sillä, että ad hoc -pariteettikomitean perustamisesta ei säädetä sovellettavissa yleisissä täytäntöönpanosäännöissä tai sillä, että asiaa ei ole mahdollista saattaa arviointien pariteettikomitean seuraajaksi tulleen arviointien pariteettikomitean käsiteltäväksi. Jotta näet asianomainen toimielin noudattaisi SEUT 266 artiklan mukaista velvollisuuttaan, sen on toteuttava konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan poistaa asianomaiseen henkilöön kohdistuva lainvastaisuus, eikä se voi tämän velvollisuuden välttääkseen vedota käytännön vaikeuksiin, joita voi aiheutua siitä, että kantajan oikeudellinen tilanne palautetaan sellaiseksi, jollainen se oli ennen kumotun toimen toteuttamista.

Tässä yhteydessä komission on vain toissijaisesti, jos kumoamistuomion täytäntöönpano osoittautuu erityisen vaikeaksi, huolenpitovelvollisuuden nojalla ilmoitettava tästä mahdollisimman nopeasti kantajalle ja aloitettava hänen kanssaan keskustelu, jotta hänelle aiheutunut vahinko voidaan korvata oikeudenmukaisella tavalla. Tämä velvollisuus koskee komissiota sitä suuremmalla syyllä tapauksessa, jossa entisestä virkamiehestä on laadittava asianmukaisella tavalla ja sääntöjenmukaisesti arviointikertomus, joka koskee lähes 20 vuotta aikaisemmalta päättynyttä arviointikierrosta, kun kyseistä kertomusta ei voida ottaa huomioon kantajan mahdollista ylentämistä tai urakehitystä varten, koska tätä arviointikierrosta seuranneet ylennyskierrokset, joiden yhteydessä kantaja olisi voinut odottaa tullakseen ylennetyksi, ovat jo kauan sitten päättyneet.

(ks. 74, 77, 79, 80, 84 ja 123 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio Gordon v. komissio (C‑198/07 P, EU:C:2008:761, 72 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomiot Meskens v. parlamentti (T‑84/91, EU:T:1992:103, 78 kohta) ja C v. komissio (T‑166/04, EU:T:2007:24, 52 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Andres ym. v. EKP (F‑15/05, EU:F:2008:81, 132 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

3.      Jotta arviointien pariteettikomitea kykenisi antamaan lausuntonsa arviointimenettelystä kaikista seikoista tietoisena, ei ole välttämätöntä, että sen jäsenillä on laajaa kokemusta sisäisistä valituksista, jotta se voisi erityisesti arvioida menettelyn oikeudenmukaisuutta ja objektiivisuutta. Jotta arviointien pariteettikomitea voi arvioida arviointimenettelyn oikeudenmukaisuutta ja objektiivisuutta, sen on tarkasteltava arviointimenettelyä, jota riidanalaisen kertomuksen laatimisessa on noudatettu, ja verrattava sitä menettelyihin, joita muiden arviointikertomusten laatimisessa on noudatettu, ilman että olisi välttämätöntä, että ne olisi riitautettu arviointikomiteassa. Jos vaadittaisiin, että arviointien pariteettikomitea antaa lausuntonsa vain siinä tapauksessa, että sen käsiteltävänä on useita riitauttamisia, tämä merkitsisi lisäksi sitä, että rajoitettaisiin jokaisen arvioitavan virkamiehen oikeutta vaatia arviointien pariteettikomitean käsittelyä.

(ks. 87 kohta)

4.      Toimielin, joka on toteuttanut unionin tuomioistuinten kumoaman toimen, on velvollinen toteuttamaan kohtuullisessa ajassa kumoamistuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Näin ollen toimielin ei noudata SEUT 266 artiklaa ja syyllistyy virheeseen, jonka perusteella unioni saattaa joutua vastuuseen, jos se jättää toteuttamatta kumoamistuomion konkreettiset täytäntöönpanotoimet kohtuullisessa ajassa silloin kun kumoamistuomion tulkintaan ei liity erityisiä tulkintavaikeuksia tai käytännön hankaluuksia.

Kun on kyse komission entisen virkamiehen arviointikertomusta koskevasta kumoamistuomiosta, komission antamissa henkilöstösääntöjen 43 artiklan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistetaan täsmälliset ja verrattain lyhyet määräajat menettelyn jokaista vaihetta varten. Tältä osin, vaikka näiden määräaikojen ylittämisen on lähtökohtaisesti aina katsottava hallinnon syyksi, on kuitenkin siten, että erityisten seikkojen aiheuttamaa viivästystä tai kantajan viivyttelyä ei voida katsoa hallinnon syyksi. Mitä tulee väitettyihin viivästyksiin, jotka ovat johtuneet Euroopan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista, komissio ei ole velvollinen odottamaan näiden kanteluiden saattamista päätöksen. Oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista tehdyn päätöksen 94/262 2 artiklan 6 kohdan nojalla oikeusasiamiehelle esitetty kantelu ei kuitenkaan keskeytä hallinnolliseen menettelyyn liittyvän valitusajan kulumista. Se ei siis voi myöskään keskeyttää arviointimenettelyn kulkua.

Kohtuullisen ajan noudattamista koskevan periaatteen loukkaaminen ei pääsääntöisesti ole peruste hallinnollisen menettelyn päätteeksi tehdyn päätöksen kumoamiselle, ja vain silloin kun viivästys voi vaikuttaa myös hallinnollisen menettelyn päätteeksi tehtävän päätöksen sisältöön, kohtuullisen ajan noudattamista koskevan periaatteen loukkaaminen vaikuttaa hallinnollisen menettelyn pätevyyteen. Tilanne voi olla tällainen silloin, kun viivästys vaikuttaa asianomaisten henkilöiden kykyyn puolustautua tehokkaasti. Yleisissä täytäntöönpanosäännöissä säädettyjen määräaikojen laiminlyönti silloin, kun asianomainen pyytää asian saattamista arviointikomitean käsiteltäväksi kumoamistuomion täytäntöön panemiseksi laadittavan arviointikertomuksen yhteydessä, vaikuttaa hänen kykyynsä vedota henkilöstösääntöjen mukaisiin oikeuksiinsa ja oikeuteensa siihen, että uusi kertomus tutkitaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka toimielin on itse itselleen asettanut.

(ks. 94, 98, 107, 111 ja 112 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Huygens v. komissio (T‑281/01, EU:T:2004:207, 67 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomiot C ja F v. komissio (F‑44/06 ja F‑94/06, EU:F:2007:66, 60 ja 63–67 kohta) ja AE v. komissio (F‑79/09, EU:F:2010:99, 100 kohta)