Asia C-176/03

Euroopan yhteisöjen komissio

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Kumoamiskanne – EU 29 artikla, EU 31 artiklan e alakohta, EU 34 ja EU 47 artikla – Puitepäätös 2003/80/YOS – Ympäristönsuojelu – Rikosoikeudelliset seuraamukset – Yhteisön toimivalta – Oikeudellinen perusta – EY 175 artikla

Tuomion tiivistelmä

Ympäristö – Suojelu – Yhteisön toimivalta – Rikosoikeudelliset seuraamukset – Ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin tehty puitepäätös 2003/80 – Asianmukainen oikeudellinen perusta – EY 175 artikla – Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon perustuva päätös – EU 47 artiklan rikkominen

(EY 135 ja EY 175 artikla sekä EY 280 artiklan 4 kohta; EU 47 artikla; neuvoston puitepäätöksen 2003/80 1–7 artikla)

Koska ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin tehdyn puitepäätöksen 2003/80 perustana on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto, se ulottuu sen toimivallan alueelle, joka EY 175 artiklalla annetaan yhteisölle, ja sillä rikotaan siten kokonaisuudessaan, sillä sitä ei voi jakaa osiin, EU 47 artiklaa. Mainitun puitepäätöksen 1–7 artikla, jotka merkitsevät jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöjen osittaista yhdenmukaistamista erityisesti, kun kyseessä on ympäristörikosten tunnusmerkistöt, olisi näet voitu pätevästi antaa EY 175 artiklan nojalla sikäli kuin sekä tavoitteensa että sisältönsä vuoksi niiden pääasiallisena kohteena on ympäristön suojelu, joka on yksi yhteisön päätavoitteista.

Vaikka tältä osin on totta, että rikoslainsäädäntö ei lähtökohtaisesti, kuten eivät myöskään rikosprosessia koskevat säännöt, kuulu yhteisön toimivaltaan, tämä ei kuitenkaan estä yhteisön lainsäätäjää toteuttamasta jäsenvaltioiden rikosoikeuteen liittyviä toimenpiteitä, jotka se katsoo tarpeellisiksi säätämiensä ympäristönsuojelunormien täyden tehokkuuden takaamiseksi, kun se, että kansalliset viranomaiset soveltavat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia, on välttämätön toimenpide vakavien ympäristöön kohdistuvien loukkausten torjunnassa. Tätä yhteisön lainsäätäjän toimivaltaa ympäristöpolitiikan toteuttamisessa ei voida kyseenalaistaa sen seikan perusteella, että kansallisen rikosoikeuden soveltaminen ja oikeudenhoito varataan jäsenvaltioille EY 135 artiklassa tulliyhteistyön alalla ja EY 280 artiklan 4 kohdassa yhteisön taloudellisten etujen vastaisten loukkausten alalla.

(ks. 41, 42, 47, 48 ja 51–53 kohta)