Language of document : ECLI:EU:C:2018:255

Asia C-441/17

Euroopan komissio

vastaan

Puolan tasavalta

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Ympäristö – Direktiivi 92/43/ETY – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – 6 artiklan 1 ja 3 kohta – 12 artiklan 1 kohta – Direktiivi 2009/147/EY – Luonnonvaraisten lintujen suojelu – 4 ja 5 artikla – Puszcza Białowieskan Natura 2000 ‑alue – Metsänhoitosuunnitelman muuttaminen – Puunkorjuun lisääminen – Suunnitelma tai hanke, joka ei ole alueen käytön kannalta tarpeellinen ja joka on omiaan vaikuttamaan kyseiseen alueeseen merkittävästi – Alueelle aiheutuvien vaikutusten asianmukainen arviointi – Vaikuttaminen alueen koskemattomuuteen – Suojelutoimenpiteiden tehokas täytäntöönpano – Vaikutukset suojeltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 17.4.2018

1.        Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Oikeudenkäynnin kohde – Kanteen kohteen määrittäminen oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä – Perustellun lausunnon jälkeisten tosiseikkojen huomioon ottaminen – Edellytykset – Tosiseikat, jotka ovat luonteeltaan samanlaisia ja osa samaa menettelyä kuin joita on alun perin tarkoitettu

(SEUT 258 artikla)

2.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Suunnitelmasta tai hankkeesta alueelle aiheutuvien vaikutusten asianmukainen arviointi – Sellaisten näkökohtien yksilöiminen, jotka voivat vaikuttaa kyseisen alueen suojelutavoitteisiin – Niiden kumulatiivisten vaikutusten, jotka johtuvat kyseisen suunnitelman yhdistämisestä muihin merkityksellisiin suunnitelmiin tai hankkeisiin, huomioon ottaminen

(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)

3.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Erityisten suojelutoimien alueet – Jäsenvaltioiden velvollisuudet – Hankkeen alueelle aiheuttamien vaikutusten arvioiminen – Suojeltua aluetta koskevan suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen – Edellytys – Alueen koskemattomuudelle ei aiheudu haitallisia vaikutuksia

(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)

4.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Erityiset suojelualueet – Jäsenvaltioiden velvollisuus estää luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen pilaantumista – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Komission todistustaakka – Ulottuvuus – Ei ole tarpeen osoittaa rakennushankkeen ja kyseessä olevien lajien häiriintymisen välistä syy-seuraussuhdetta

(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohta)

5.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Suunnitelman tai hankkeen hyväksyminen suojellulla alueella erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä – Edellytys – Mainitusta suunnitelmasta tai hankkeesta alueelle aiheutuvien vaikutusten tunnistaminen ennalta

(Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 ja 4 kohta)

6.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Erityisten suojelutoimien alueet – Jäsenvaltioiden velvollisuudet – Ulottuvuus – Suojelutoimenpiteiden tehokas täytäntöönpano

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147 4 artiklan 1 ja 2 kohta; neuvoston direktiivin 92/43 1 artiklan 1 kohdan l alakohta ja 6 artiklan 1 kohta)

7.        Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Liitteessä IV olevassa a kohdassa mainittujen eläinlajien tiukka suojelu – Ulottuvuus – Suojelujärjestelmän käyttöön ottamiseksi tarpeelliset toimenpiteet – Lajien esiintymisellä suurina määrinä ei ole merkitystä

(Neuvoston direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta sekä liitteessä IV oleva a kohta)

8.        Ympäristö – Luonnonvaraisten lintujen suojelu – Direktiivi 2009/147 – Yleisen suojelujärjestelmän käyttöön ottamiseksi tarpeelliset toimenpiteet – Jäsenvaltioiden velvollisuudet – Ulottuvuus – Suojeltujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin kohdistuvien vaikutusten huomioon ottaminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147 5 artiklan b ja d alakohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 64–67 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 113, 114 ja 133–144 kohta)

3.      Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua suunnitelmaa tai hanketta koskeva lupa voidaan myöntää vain edellyttäen, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat varmistuneet siitä, että se ei vaikuta pysyvällä tavalla haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen. Näin on silloin, kun ei ole olemassa mitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaisten vaikutusten aiheutumatta jäämisestä. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät näin ollen voi hyväksyä toimintaa, joka voi vaarantaa pysyvästi sellaisten alueiden ekologiset ominaispiirteet, joilla esiintyy yhteisön tärkeinä pitämiä tai ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Näin olisi muun muassa silloin, kun toiminta voi johtaa tällaisen kyseisellä alueella esiintyvän luontotyypin häviämiseen tai osittaiseen ja korjaamattomaan tuhoutumiseen.

Aktiiviset metsänhoitotoimenpiteet, jotka muodostuvat Natura 2000 -alueen puiden huomattavan määrän poistamisesta ja hakkuusta, vaarantavat itse luonteensa puolesta pysyvästi tämän alueen ekologiset ominaisuudet, koska ne ovat väistämättä omiaan johtamaan siihen, että mainitulla alueella suojellut luontotyypit ja lajit katoavat tai tuhoutuvat osittain ja korjaamattomalla tavalla.

(ks. 117, 119 ja 164 kohta)

4.      Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 6 artiklan 3 kohdan toisen virkkeen noudattamatta jättämisen osoittamiseksi komission ei myöskään ennalta varautumisen periaatteen perusteella, joka sisältyy tähän säännökseen, tarvitse osoittaa syy-seuraussuhdetta kyseessä olevien toimenpiteiden ja luontotyyppien ja lajien koskemattomuudelle aiheutuvan haitan välillä, vaan riittää, että se osoittaa, että on olemassa todennäköisyys tai vaara siitä, että nämä toimet aiheuttavat tällaisen haitan.

(ks. 158 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 188–191 kohta)

6.      Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 6 artiklan 1 kohdassa ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa vaaditaan kuitenkin kyseessä olevalla alueella suojeltujen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason säilyttämiseksi tarpeellisten suojelutoimien lisäksi myös ja ennen kaikkea niiden tehokasta täytäntöönpanoa sillä uhalla, että ne muuten menettävät tehokkaan vaikutuksensa. Tätä tulkintaa tukee direktiivin 92/43 1 artiklan 1 kohdan l alakohta, jossa määritellään erityisten suojelutoimien alueella tarkoitettavan jäsenvaltioiden osoittamaa yhteisön tärkeänä pitämää aluetta, jolla sovelletaan suojelutoimenpiteitä, sekä mainitun direktiivin kahdeksas perustelukappale, jonka mukaan kullakin osoitetulla alueella olisi pantava täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, jotka tähtäävät tarkoitettuihin suojelutavoitteisiin.

Aktiiviset metsänhoitotoimenpiteet, joiden täytäntöönpano johtaa Natura 2000 -alueen osan häviämiseen, eivät voi olla toimenpiteitä, joilla varmistetaan kyseisen alueen suojeleminen direktiivin 92/43 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(ks. 213, 214 ja 218 kohta)

7.      Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 12 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan noudattaminen edellyttää jäsenvaltioilta paitsi kattavan lainsäädännön antamista myös konkreettisten ja nimenomaisten suojelutoimien toteuttamista. Samoin tiukka suojelujärjestelmä edellyttää johdonmukaisten ja yhteen sovitettujen ennaltaehkäisytoimien toteuttamista. Tällaisella tiukalla suojelujärjestelmällä on siis voitava tosiasiallisesti välttää direktiivin 92/43 liitteessä IV olevassa a alakohdassa mainittujen eläinlajien tahallinen pyydystäminen tai tappaminen luonnossa sekä niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen.

8.      Tältä osin ei ole ratkaisevaa, että mainitut lajit esiintyvät suurina määrinä kyseisellä Natura 2000 -alueella. Direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään direktiivin 92/43 liitteessä IV olevassa a alakohdassa mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tiukasta suojelujärjestelmästä riippumatta niiden lukumäärästä.

(ks. 231 ja 237 kohta)

9.      Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/17, 5 artiklassa vaaditaan siten, että jäsenvaltiot hyväksyvät aukottomat ja tehokkaat lainsäädännölliset puitteet panemalla täytäntöön konkreettiset ja erityiset suojelutoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa mainitun direktiivin 5 artiklan b ja d alakohdassa lueteltujen kieltojen, joilla on lähinnä tarkoitus suojella kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvien lintujen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, tehokas noudattaminen. Näitä kieltoja on sovellettava ilman ajallista rajoitusta.

Jäsenvaltio, joka sallii poikkeuksen Natura 2000 -alueella suojeltujen lintujen suojelusta aktiivisten metsänhoitotoimenpiteiden puitteissa, toteuttamalla toimia, joiden täytäntöönpano johtaa väistämättä mainittujen lintulajien lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentämiseen tai hävittämiseen, jotka eivät sisällä konkreettisia ja erityisiä suojelutoimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat sekä sen, että niiden soveltamisalalta voidaan sulkea pois näiden lintujen elinympäristöihin ja elämään kohdistuvat tahalliset vaikutukset, että sen varmistamisen, että noudatetaan tehokkaasti kieltoja, jotka koskevat kyseisten lintujen pesien ja munien tahallista tuhoamista tai vahingoittamista ja pesien siirtämistä sekä lintujen tahallista häirintää erityisesti lisääntymis- ja jälkeläisten kasvatusaikana, ei noudata tätä jäsenyysvelvoitetta.

(ks. 252, 255 ja 259 kohta)